#feminismi — Public Fediverse posts

#äärioikeisto #natsit #sovinismi #misokynia #sisarkateus #mielenterveysongelmat #persoonallisuushäiriöt #narsismi #soisopatia #psykopatia #päihdeongelmat #feminismi #tasaarvo
Äärioikeisto on kuin synonyymi naisvihalle ja vihalle inhimillisyyttä ja ihmisyyttä kohtaan.

Se on vihaa lapsia kohtaan, nuoria kohtaan, kaikkia kohtaan.

Päihde/huumeongelmat ja rikollinen elämäntapakin näyttää korostuvan kun nämä haalivat kannattajia itselleen. Kuta raivokkaampi sovinisti, sitä tervetulleempi heidän riveihinsä.

He halveksivat naisia ja naisasiajärjestöjä, erityisesti feministisiä, tasa-arvon kannattajia, jakamattomien ihmisoikeuksien edistäjiä, demokratiaa, oikeusvaltioita missä naisilla on äänioikeus ja oikeus omaan kehoonsa, omaan talouteensa tasavertaisena miesten kanssa.

2015

https://yle.fi/aihe/a/20-128384

"Kapitalistisessa, yksilön pärjäämistä korostavassa ulkonäköyhteiskunnassa on ymmärrettävää, että joku haluaa ehostaa ulkonäköään. Yksilölle tehtävät esteettiset toimenpiteet eivät kuitenkaan vapauta kollektiivista joukkoa naisia. Omaa ulkonäköä koskevaa päätöstä on siis turha koristella naisten oikeuksilta kuulostavin korulausein."

https://yle.fi/a/74-20222418

#Politiikka #Kapitalismi #Feminismi #Plastiikkakirurgia

RE: https://wandering.shop/@WTPress/116414389870549679

Kommentoin vain ja ainoastaan kansikuvaa.

Yksi jänniä keskusteluja feministisessä historiassa ja tarinankerronnassa vähemmistöjen löytäminen ja kuvaaminen.

Usein ratkaisuna on että nostetaan esiin jonkun ryhmän ainoa nainen (historia), tai tarina-adaptiossa flipataan jonkun sukupuoli (tai rotu, tms).

Ongelma näissä on että ne tavallaan vahvistavat patriarkaattia. Toteamme "naistenkin kykenevän tähän", emmekä kysy missä naiset oli, jos miehet oli tässä.

½

#feminismi #historiafi

Missä 2010-luvun verkkofeminismi meni metsään, pohtii Veikka Lahtinen:

https://www.youtube.com/watch?v=YAs9FtffSIo

#Poliitiikka #Feminismi #Vasemmisto #Miehet

Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?
Sanna Karhu on ekofeministi, filosofi ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka opettaa Helsingin yliopistossa feminististä teoriaa.

https://voima.fi/audio-jakso/mita-on-ekofeminismi-sanna-karhu/
#feminismi #ekofeminismi #podcast

https://www.europesays.com/fi/189325/ Anna Eriksson kritisoi UMK:ta ja kulttuurin rakenteita Instagramissa #AnnaEriksson #avautuminen #Entertainment #Feminismi #feministi #FI #Finland #Finnish #kannanotto #lifestyle #minihame #naiset #NaisetJulkisuudessa #paljastava #pukeutuminen #pukeutumistyyli #roiskeläppä #seksualisointi #Suomi #TasaArvo #umk #Umk2026 #UMKFinaali #UudenMusiikinKilpailu #viihde #voimaantuminen

https://www.europesays.com/fi/189024/ Anna Eriksson kritisoi UMK:ta ja kulttuurin rakenteita Instagramissa #AnnaEriksson #avautuminen #Celebrities #Entertainment #Feminismi #feministi #FI #Finland #Finnish #Julkkikset #kannanotto #lifestyle #minihame #naiset #NaisetJulkisuudessa #paljastava #pukeutuminen #pukeutumistyyli #roiskeläppä #seksualisointi #Suomi #TasaArvo #umk #Umk2026 #UMKFinaali #UudenMusiikinKilpailu #viihde #voimaantuminen

Hyvää naistenpäivää, ja tarkoitan tätä epäironisesti.

(Samalla tietoisku: asetelma Suomessa oli vähän erilainen. Yleistä äänioikeutta ajoi vasemmisto, jonka mukaan töissä käyvät (ja täten veroja maksavat) naiset tulisivat saada myös oikeuden äänestää. Säätyläisnaiset ajoivat äänioikeutta ainoastaan säätyläisnaisille.)

EDIT: Ja rakastan näitä vanhoja uhkaillaan-hyvillä-jutuilla -propagandakuvia. Tämän vuoksi on taisteltu! Ja taistellaan! ✊🏻

#feminismi #äänioikeus

Tulin vaan sanomaan et metatyö on kuulkaa työtä. Ja et en mä tajunnut tai muistanut on palkkatöissäkin huono veruke. Ei ne itsestään siirry todolistalle ja ostoslistalle ne asiat. Täytyy ymmärtää että ahaa, asia x on vähissä, minun pitää siis tehdä sille jotain, laitanpa ostoslistalle tai painanpa mieleeni et pitää ostaa. Tais ostoslistaa tai tilausta tehdessä käydään katsomassa et kappas, on konetiskiainetta, ei tarvi tällä kertaa.

Työtä.

#metatyö #feminismi

"Kun vasemmistoliittoon kaivataan mukaan lisää duunareita, kyse usein onkin siitä, että kaivataan puolueen riveihin nimenomaan miehiä perinteisesti ay-liikkeen toimijoiksi tunnistetuilta miesvaltaisilta aloilta. Keskustelussa usein unohtuukin, että myös esimerkiksi meikkaajat, parturi-kampaajat, kynsiteknikot, siivoojat, lastenhoitajat ja kaupan myyjät ovat luokiteltavissa duunareiksi."

https://vasenkaista.fi/2026/02/vasemmistoliiton-tulee-pitaa-kiinni-arvoistaan-huolimatta-siita-mita-sukupuolta-puolueen-kannattajat-ovat/

#Politiikka #Vasemmisto #Työväenluokka #AYLiike #Sukupuolet #Feminismi

Dimitri Ollikainen pohdiskelee maskuliinisuuden kriisiä:

https://www.youtube.com/watch?v=uDy4jxLMXQc

#Feminismi #Maskuliinisuus #Naisviha #Manosfääri

Pythia puhuu

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pythia-puhuu/

Vuoden 2025 viimeinen ja vuoden 400. luettu kirja oli:

Audre Lorde: Sister Outsider : Esseitä ja puheita
Kosmos, 2022
Suom. Kaijamari Sivill

Kokoelma mustan lesbofeministin kirjoituksia 1980-luvulta käy edelleen erinomaisena havainnollistuksena intersektionaalisesta feminististä. Moninkertaiset sorron rakenteet näkyvät näissä teksteissä hyvin: mustana lesbona on yhtä aikaa rasismin, seksismin ja homofobian kohteena.

Mustien naisten taistelu ei ole sama kuin mustien miesten taistelu, eikä se ole sama kuin valkoisten naisten taistelu. Lorden kirjoituksista käy myös hyvin ilmi se, miten hedelmällistä sortajille on laittaa eri tavoin sorretut vähemmistöt taistelemaan keskenään.

Ilmiöt ovat jonkin verran muuttuneet 1980-luvulta, mutta peruskuvio on edelleen valitettavan sama ja näkyy vaikkapa transihmisten kohtelussa edelleen selkeänä. Voimakkaan taistelulliset tekstit puhuttelevat yhä.

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #essee #feminismi #rasismi

Suomeksi laulettua syntikkapoppia retrokasarisoundeilla #DepecheMode ja #italodisco tyyliin, mutta sanoitukset #antikapitalismi #feminismi #eläintenoikeudet (ja #twinpeaks ). Modem on mun tän vuoden löytö.

https://voima.fi/artikkeli/2025/postkapitalistista-syntikkapoppia-esittavan-modemin-musiikki-henkii-kasaria/

https://www.isonumero.fi/kuinka-tasta-selvitaan/

https://modemagerecords.bandcamp.com/

#Voima #IsoNumero #Modem #synthpop #retrowave #synthwave #retro80s

(Kinastelen mielelläni siitä, onko tää synthwavea; haastiksessa artistien mielestä vain synapoppia. Synthwaven lätkäisin siks, että tää on 2020-luvulla tehtyä musaa, jossa on vahvoja 1980-luvun syntikkapoppivaikutteita soundillisesti ja sävellyksellisesti, ja siks tää saattaa kiinnostaa kyseistä tunnistetta seuraavia.)

Suomeksi laulettua syntikkapoppia retrokasarisoundeilla #DepecheMode ja #italodisco tyyliin, mutta sanoitukset #antikapitalismi #feminismi #eläintenoikeudet (ja #twinpeaks ). Modem on mun tän vuoden löytö.

https://voima.fi/artikkeli/2025/postkapitalistista-syntikkapoppia-esittavan-modemin-musiikki-henkii-kasaria/

https://www.isonumero.fi/kuinka-tasta-selvitaan/

https://modemagerecords.bandcamp.com/

#Voima #IsoNumero #Modem #synthpop #retrowave #synthwave #retro80s

(Kinastelen mielelläni siitä, onko tää synthwavea; haastiksessa artistien mielestä vain synapoppia. Synthwaven lätkäisin siks, että tää on 2020-luvulla tehtyä musaa, jossa on vahvoja 1980-luvun syntikkapoppivaikutteita soundillisesti ja sävellyksellisesti, ja siks tää saattaa kiinnostaa kyseistä tunnistetta seuraavia.)

Suomeksi laulettua syntikkapoppia retrokasarisoundeilla #DepecheMode ja #italodisco tyyliin, mutta sanoitukset #antikapitalismi #feminismi #eläintenoikeudet (ja #twinpeaks ). Modem on mun tän vuoden löytö.

https://voima.fi/artikkeli/2025/postkapitalistista-syntikkapoppia-esittavan-modemin-musiikki-henkii-kasaria/

https://www.isonumero.fi/kuinka-tasta-selvitaan/

https://modemagerecords.bandcamp.com/

#Voima #IsoNumero #Modem #synthpop #retrowave #synthwave #retro80s

(Kinastelen mielelläni siitä, onko tää synthwavea; haastiksessa artistien mielestä vain synapoppia. Synthwaven lätkäisin siks, että tää on 2020-luvulla tehtyä musaa, jossa on vahvoja 1980-luvun syntikkapoppivaikutteita soundillisesti ja sävellyksellisesti, ja siks tää saattaa kiinnostaa kyseistä tunnistetta seuraavia.)

Merkillinen otsikointi: "44-vuotias Inge näki kaikuja, joita ei pitänyt olla olemassa – Sen jälkeen käsityksemme maailmasta ei koskaan palannut ennalleen".
(Kyseessä oli Tanskan Geodeettisen laitoksen seismologian osaston johtaja Inge Lehmann ja maanjäristysaallot.)
https://www.tivi.fi/uutiset/a/3f72c507-ab8c-42c5-b7ff-1e36e36f60df

#feminismi #klikinsäästäjä

"Unelmat ovat tärkeitä. Tarkoitan sitä, kun ihminen elää kuvitelmissaan elämää, jollaisen haluaisi itselleen. Elämää, jollaista hän lähtee tavoittelemaan.

Erityisen tärkeää tämä on naisille. Kun olet osa ryhmää, joka on pitkään ollut syrjäytetty ja väheksytty, unelmoiminen on vastarintaa. Unelmoimalla sanot ei rajoituksille, joita sinulle asetetaan.

Chimamanda Ngozi Adichie

#unelmat #feminismi #Kirjallisuus

https://yle.fi/a/74-20184504

Breadcrumbs : coming of age in post-Soviet Poland

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/breadcrumbs-coming-of-age-in-post-soviet-poland/

Jessi Jokelainen: Femokratia
Suuri Kurpitsa, 2024

Albumillinen kirpeän poliittista sarjakuvaa: millaista on Suomen politiikka naisnäkökulmasta? Jokelainen on nuori naispoliitikko, joka on piirtänyt kirjaan kokemuksiaan nuorena naisena politiikan maailmassa. Henkilökohtaiselta tasolta noustaan laajempiin korkeuksiin.

Sarjakuva on hyvin tekstipainotteinen, mutta kuviakin on, ja ne ovat hyvin piirrettyjä. Värimaailma on hillitty, mutta henkilöt ovat tunnistettavia. Teksti on erinomaisen luettavaa; se ei ole näissä tekstivoittoisissa sarjakuvissa aina itsestäänselvää. Asia on esitetty kivuliaalla tavalla hauskasti.

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #sarjakuvat #feminismi

Tympeät tytöt : Luokkakipuja

Vuonna 2021 ilmestynyt ensimmäinen Tympeät tytöt -kirja Aikuistumisriittejä käsitteli patriarkaattia monelta kantilta: muun muassa naiseksi kasvamista, kilttejä tyttöjä, sisäistettyä naisvihaa, miesneroja, kotitöitä ja kehojen kontrollia. Tehokas peruskurssi ärhäkkään feminismiin oli kääritty pinkkiin sarjakuvakuvitukseen ja toimi hyvin.

Odotukset uutta Luokkakipuja-kirjaa kohtaan olivat siis korkealla. Ne Riina Tanskanen täyttää vaivattomasti. Kirjojen välissä […]

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tympeat-tytot-luokkakipuja/

Miten hallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet elämääsi?

Naisasialiitto Unioni kerää kokemuksia siitä, miten hallituksen tekemät leikkaukset ovat konkreettisesti vaikuttaneet naisten ja vähemmistöjen taloudelliseen tilanteeseen.

#talous #leikkaukset #yhteiskunta #hyvinvointi #feminismi

https://naisunioni.fi/miten-hallituksen-leikkaukset-ovat-vaikuttaneet-elamaasi-kerro-meille/

Evil Eyes Sea

Ystävykset Ece ja Meltem opiskelevat insinööreiksi Istanbulin yliopistossa. Olot 90-luvun alkupuolella ovat opiskelijoille yllätävänkin karut, mutta ystävykset ovat löytäneet henkisen pakopaikan sukellusharrastuksen parista. Yksi sukellus Bosporinsalmeen kuitenkin muuttaa kaiken. Mereen syöksyy auto, ja Ecen ja Meltemin yrityksistä huolimatta auton nuori kuljettaja kuolee. Oliko naisen kuolema kuitenkaan onnettomuus? Naisen ajama auto kuuluu Aslan Adamille, nousevalle poliitikolle, […]

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/evil-eyes-sea/

Miksi naiset ovat politiikassa aliedustettuina?

"Naisten vaientaminen heikentää päätöksentekoa, kaventaa näkökulmia ja ylläpitää valtarakenteita, joissa kaikkien ääni ei kuulu."

#politiikka #feminismi

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8677731

Sopii kuin nyrkki silmään, että oikeistolainen vähemmistöedustaja joka on aiemmin esim. kritisoinut Priden liiallista poliittisuutta ja painotusta transoikeuksien edistämiseen, julistaa myös että Euroviisut on hyvä asia feminismille ja yhteiskunnalle, piittaamatta pätkääkään viisujen kansanmurhasidoksista.

Israelin suorittama kansanmurha on ollut tuhoisa palestiinalaisille naisille ja lapsille.

#Euroviisut #Eurovision #ErikaVikman #Palestiina #Gaza #Kansanmurha #Apartheid #Israel #Feminismi

Kirjoitin "naisten eurosta", Suomen työmarkkinoista ja kulttuurista. Melko rautalankaa ja yksinkertaistaen; lisäksi paljon jäi ulkopuolelle. Tuntui kuitenkin ettei edes tässä syvyydessä (mataluudessa?) ole asiaa paljoa Suomessa käsitelty.

Faktanpuutteessa asia on muuttunut (näin uskon) identiteettijutuksi. Muistan asian tulleen esiin sukupuolentutkimuksessa, lehtori ohitti aiheen peläten että opiskelija yritti tehdä ns. vigeliukset.

https://mntysalo.fi/blog/arkistot/1052

#feminismi #talous #juhonomablogi

Thirsty Mermaids. Kat Leyh. 2021. Gallery 13. ISBN 978-1-9821-3357-3.

(In English: see the reply post)

Olipa kerran kolme merenneitoa, jotka ryyppäsivät. Sit kalja loppui. Se oli paska tsägä. Kaljaa löysi vain uponneista laivoista. Onneksi yks kolmikosta osas taikoa. Niinpä mimmit päätti muuntautua ihmisiks, jotta ne sais lisää kaljaa.

Kolmikkoon kuuluvat läski, kurvikas ja iloinen Pearl, maskuliininen korsto Tooth ja Laiha syvyyden velho Eez. He ovat meren kansaa, joka ihmismittapuulla on kakaramaista, uteliasta, leikkistä ja varomatonta.
Nämä merkkarit ovat kuin lapsia tai villieläimiä: elävät hetkessä, mutkattomasti, miettimättä tekojensa seurauksia ennakkoon tai tulevaa ylipäätään. Eksistentiaalinen angsti on heille vierasta. Vedenalaisessa maailmassa ei ole hyötyä murehtia tulevasta.

Seikkailu alkaa railakkaana kännifarssina. Sitten käy ilmi, ettei takaisinmuuntautuminen sujukaan noin vain. Tarina syvenee ja mutkistuu. Onneksi baarimikko Vivi ottaa raikulimimmit suojateikseen ja kärsivällisesti selittää pyykkäämisen, kapitalismin ja työhakemukset.

Huumori irtoaa kolmikon törmäillessä ihmismaailman kulttuurisiin kummallisuuksiin, kuten vaatteet, suihku, palkkatyö ja sukupuoliroolit. Kun Toothille löytyy lopulta kelpo työ portsarina, mentorimme Vivi yrittää meikata hänet edustavaksi ekana työpäivänä. Naisellinen ehostus sopii vantteralle Toothille kuin pinkki rusetti hydraulitunkkiin.

Thirsty Mermaids on vekkuli, notkeasti piirretty, retee, kuuma. Leyh on tottavie tutkinut monenlaisia kehoja ja eleitä ja osaa piirtää niitä päästään sujuvasti: partoja, sänkitukkaa, isoja mahoja, tissejä, peppuja, puunrunkokäsivarsia. Eezin pitkä, laiha, kalpea syvyydenolennon keho on kontrastissa Pearlin rehevyydelle ja Toothin maskuliiniselle toimintasankarikropalle. Kasvonilmeet on piirretty usein hyvin viitteellisesti, muutamalla viivalla, mutta samalla erittäin ilmaisuvoimaisesti. Väritys on enimmäkseen laajaa, tasaista väripintaa kylläisin, kirkkain sävyin, mistä tulee energinen, leikkisä, lastenkirjamainen vaikutelma. Sarjakuvan visuaalinen olemus on leikkisä, kehopositiivinen, queer: merenolentojen kehoissa on naismaisia piirteitä vaihtelevasti, mutta erityisesti ihmiskehoihinsa he näyttävät suhtautuvan mutkattomasti: hassunhauskoja kulkuneuvoja, joilla voi pitää hauskaa.

Tarina ei ole kannesta kanteen pelkkää hulvatonta dokausreissua. Pearl ja Tooth oppivat ihmistelyä kompuroiden, mutta yhä enemmän. Samaan aikaan Eez hengaa Vivin kotona, stressaa yrittäessään keksiä kotiinpaluukeinoa ja kokee ahdistusta kehostaan. Eezin tarinassa on vielä omanlaista queeria toiseutta, sillä hän on ikään kuin eri lajia tai biologista heimoa kuin Pearl ja Tooth. Nämä diipimmät sävyt tulevat mukaan vähitellen, ja kokonaisuudesta tulee koskettava tarina.

Pääteemana näyttää olevan ystävyyden voima: kuinka voi sopeutua joukkoon, vaikka onkin erilainen. Tämä tulee esiin siinä, kun seikkailijakolmikko yrittää selvitä ihmisten maailmassa ja vähitellen alkaa pärjätä, mutta niinikään kolmion lapsuudentaustassa.

Törmäsin sarjakuvaan Sellon kirjastossa Espoossa. Tää on aivan parasta, miten joskus kirjastossa vaeltaessa löytää sattumalta jotain, joka kolahtaa. Siksi julkiset kirjastot ovat suuri aarre. Thirsty Mermaidsia ei taida saada Suomesta kaupoista, mutta netistä pystyy kyllä tilaamaan. Haluisin vinkata tän sarjiksen teineille ja nuorille aikuisille, jotka miettivät sukupuoli-identiteettiään, tai kuuluisiko oman kehon olla tietynlainen, tai voiko löytää toisia tyyppejä, joiden kanssa voi olla oma itsensä. Thirsty Mermaids kertoo omanlaisensa vastauksen leikkisästi, rohkeasti ja samaistuttavasti.

#sarjakuva #sarjakuvat #merenneidot #fantasiakirjallisuus #feminismi #queer #kehopositiivisuus #KatLeyh

Feminismiä ihan kaikille

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/feminismia-ihan-kaikille/

Jessi Jokelaisen sarjakuva "Femokratia" (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo tasa-arvon toteutumattomuudesta koko Suomen eduskunnan olemassaolon ajan. Tiukkaa settiä setävallasta ja seksuaalisesta häirinnästä valtiollisessa päätöksenteossa. Sarjakuva perustuu nuoren naisen kokemuksiin kansanedustajan työstä ja nostaa esiin monia ongelmallisia ilmiöitä: ulkonäköpolitiikka, yhteiskunnan kaksoisstandardit (millaisia miesten vs. naisten on soveliasta olla politiikassa), yleinen naisviha.

Tärkeää ja sivistävää luettavaa kaikille aiheensa puolesta. Jokelainen on kiitettävästi kaivanut lähteitä ja taustoittanut juttuja niin lähivuosikymmenille kuin Suomen demokratian aamuhämäriin. Sarjakuva sivuaa myös yleisempiä intersektionaalisen feminismin esiin nostamia, ongelmallisia ilmiöitä: naiset taistelemassa keskenään pienestä määrästä valtaa, kun keski-ikäiset setämiehet voivat myhäillä turvassa omassa etuoikeudessaan; naistenlehtien ulkonäköoletukset; läskiviha; kuinka miehet hyötyisivät tasa-arvosta, mutta vastustavat sitä periaatteesta; poliitikkojen häirintä ja maalittaminen internetissä.

Kerronta vaihtelee napakasta, taustoitetusta asiatekstistä poleemiseen mielipidekirjoitukseen, mutta väitteillä on aina perustelut. Visuaalisella puolella on aika paljon realistisen tyyliteltyjä kuvia poliitikoista ja julkisuuden henkilöistä, jotka näyttävät valokuvan perusteella maalatuilta. Parhaimmillaan tällainen kuvakerronta toimii, kun henkilöhahmot rinnastetaan jonkin hulvattoman repliikin tai muun kontekstin kanssa; vaikka kuva ei olisi karikatyyri, kokonaisuus toimii samalla tekniikalla kuin meemikuva: alun perin vakava kuva poliitikosta tietyssä tilanteessa saa loputtomasti uusia tulkintoja. Samoin historian kätköistä kaivettu kuva C.G.E. Mannerheimista vuonna 1911 alastomana hevosen selässä on lysti.

Pidemmän päälle näitä yleensä realistisia, mutta jäykkiä ihmispäitä on hieman raskasta katsella. Joo, realistisuus tuo tietty tunnistettavuutta, että muistutetaan, että juuri tämä mulkku tällä pärställä sanoi tai teki näin. Toisaalta tätä voisi verrata joissain feministisissä zineissä käytettyyn vanhaan kunnon kollaasitekniikkaan: käytetään (ihmisten) valokuvia lehdistä leikaten ja isketään päälle hulvatonta satiirista lisäkontektia. Jos miettii visuaalista jatkumoa, niin ehkä Jokelaisen realistisuus ja kollaasimainen meeminomaisuus, myös vastamainoksenkaltaisuus, on lähellä yhtä päätä ja kaukana toisella puolella ovat Kari Suomalaisen tai Ville Rannan tapaiset pilapiirtäjät, jotka muutamalla viivalla saavat eloisan ja tunnistettavan karikatyyrin. Silleen Femokratia on aiheiltaan ja käsittelytavaltaan tiukan asiallista ja satiirista Liv Strömquist, vaikka Strömquistin piirros onkin yksinkertaisempaa ja karrikoidumpaa. En tässä sano, että yksi olisi toista parempi, vaan että kuvan voimaa on monenlaista.

Kulttuuria ja yhteiskuntaa ei kukaan yksin voi kammeta toiseen asentoon. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan myös miehiä. Vaikken ole sosiologi, veikkaan, että kulttuurinmuutokseen ja valtarakenteiden purkamiseen tarvitaan sinnikästä, laaja-alaista työtä. Femokratian kaltaiset sarjakuvat ovat tärkeitä sysäisyjä. Toivottavasti moni lukee tämän.

#jessijokelainen @jokelaisenjessi #femokratia #sarjakuvat #feminismi #demokratia #eduskunta #kirjamastodon

Jessi Jokelaisen sarjakuva "Femokratia" (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo tasa-arvon toteutumattomuudesta koko Suomen eduskunnan olemassaolon ajan. Tiukkaa settiä setävallasta ja seksuaalisesta häirinnästä valtiollisessa päätöksenteossa. Sarjakuva perustuu nuoren naisen kokemuksiin kansanedustajan työstä ja nostaa esiin monia ongelmallisia ilmiöitä: ulkonäköpolitiikka, yhteiskunnan kaksoisstandardit (millaisia miesten vs. naisten on soveliasta olla politiikassa), yleinen naisviha.

Tärkeää ja sivistävää luettavaa kaikille aiheensa puolesta. Jokelainen on kiitettävästi kaivanut lähteitä ja taustoittanut juttuja niin lähivuosikymmenille kuin Suomen demokratian aamuhämäriin. Sarjakuva sivuaa myös yleisempiä intersektionaalisen feminismin esiin nostamia, ongelmallisia ilmiöitä: naiset taistelemassa keskenään pienestä määrästä valtaa, kun keski-ikäiset setämiehet voivat myhäillä turvassa omassa etuoikeudessaan; naistenlehtien ulkonäköoletukset; läskiviha; kuinka miehet hyötyisivät tasa-arvosta, mutta vastustavat sitä periaatteesta; poliitikkojen häirintä ja maalittaminen internetissä.

Kerronta vaihtelee napakasta, taustoitetusta asiatekstistä poleemiseen mielipidekirjoitukseen, mutta väitteillä on aina perustelut. Visuaalisella puolella on aika paljon realistisen tyyliteltyjä kuvia poliitikoista ja julkisuuden henkilöistä, jotka näyttävät valokuvan perusteella maalatuilta. Parhaimmillaan tällainen kuvakerronta toimii, kun henkilöhahmot rinnastetaan jonkin hulvattoman repliikin tai muun kontekstin kanssa; vaikka kuva ei olisi karikatyyri, kokonaisuus toimii samalla tekniikalla kuin meemikuva: alun perin vakava kuva poliitikosta tietyssä tilanteessa saa loputtomasti uusia tulkintoja. Samoin historian kätköistä kaivettu kuva C.G.E. Mannerheimista vuonna 1911 alastomana hevosen selässä on lysti.

Pidemmän päälle näitä yleensä realistisia, mutta jäykkiä ihmispäitä on hieman raskasta katsella. Joo, realistisuus tuo tietty tunnistettavuutta, että muistutetaan, että juuri tämä mulkku tällä pärställä sanoi tai teki näin. Toisaalta tätä voisi verrata joissain feministisissä zineissä käytettyyn vanhaan kunnon kollaasitekniikkaan: käytetään (ihmisten) valokuvia lehdistä leikaten ja isketään päälle hulvatonta satiirista lisäkontektia. Jos miettii visuaalista jatkumoa, niin ehkä Jokelaisen realistisuus ja kollaasimainen meeminomaisuus, myös vastamainoksenkaltaisuus, on lähellä yhtä päätä ja kaukana toisella puolella ovat Kari Suomalaisen tai Ville Rannan tapaiset pilapiirtäjät, jotka muutamalla viivalla saavat eloisan ja tunnistettavan karikatyyrin. Silleen Femokratia on aiheiltaan ja käsittelytavaltaan tiukan asiallista ja satiirista Liv Strömquist, vaikka Strömquistin piirros onkin yksinkertaisempaa ja karrikoidumpaa. En tässä sano, että yksi olisi toista parempi, vaan että kuvan voimaa on monenlaista.

Kulttuuria ja yhteiskuntaa ei kukaan yksin voi kammeta toiseen asentoon. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan myös miehiä. Vaikken ole sosiologi, veikkaan, että kulttuurinmuutokseen ja valtarakenteiden purkamiseen tarvitaan sinnikästä, laaja-alaista työtä. Femokratian kaltaiset sarjakuvat ovat tärkeitä sysäisyjä. Toivottavasti moni lukee tämän.

#jessijokelainen @jokelaisenjessi #femokratia #sarjakuvat #feminismi #demokratia #eduskunta #kirjamastodon

Jessi Jokelaisen sarjakuva "Femokratia" (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo tasa-arvon toteutumattomuudesta koko Suomen eduskunnan olemassaolon ajan. Tiukkaa settiä setävallasta ja seksuaalisesta häirinnästä valtiollisessa päätöksenteossa. Sarjakuva perustuu nuoren naisen kokemuksiin kansanedustajan työstä ja nostaa esiin monia ongelmallisia ilmiöitä: ulkonäköpolitiikka, yhteiskunnan kaksoisstandardit (millaisia miesten vs. naisten on soveliasta olla politiikassa), yleinen naisviha.

Tärkeää ja sivistävää luettavaa kaikille aiheensa puolesta. Jokelainen on kiitettävästi kaivanut lähteitä ja taustoittanut juttuja niin lähivuosikymmenille kuin Suomen demokratian aamuhämäriin. Sarjakuva sivuaa myös yleisempiä intersektionaalisen feminismin esiin nostamia, ongelmallisia ilmiöitä: naiset taistelemassa keskenään pienestä määrästä valtaa, kun keski-ikäiset setämiehet voivat myhäillä turvassa omassa etuoikeudessaan; naistenlehtien ulkonäköoletukset; läskiviha; kuinka miehet hyötyisivät tasa-arvosta, mutta vastustavat sitä periaatteesta; poliitikkojen häirintä ja maalittaminen internetissä.

Kerronta vaihtelee napakasta, taustoitetusta asiatekstistä poleemiseen mielipidekirjoitukseen, mutta väitteillä on aina perustelut. Visuaalisella puolella on aika paljon realistisen tyyliteltyjä kuvia poliitikoista ja julkisuuden henkilöistä, jotka näyttävät valokuvan perusteella maalatuilta. Parhaimmillaan tällainen kuvakerronta toimii, kun henkilöhahmot rinnastetaan jonkin hulvattoman repliikin tai muun kontekstin kanssa; vaikka kuva ei olisi karikatyyri, kokonaisuus toimii samalla tekniikalla kuin meemikuva: alun perin vakava kuva poliitikosta tietyssä tilanteessa saa loputtomasti uusia tulkintoja. Samoin historian kätköistä kaivettu kuva C.G.E. Mannerheimista vuonna 1911 alastomana hevosen selässä on lysti.

Pidemmän päälle näitä yleensä realistisia, mutta jäykkiä ihmispäitä on hieman raskasta katsella. Joo, realistisuus tuo tietty tunnistettavuutta, että muistutetaan, että juuri tämä mulkku tällä pärställä sanoi tai teki näin. Toisaalta tätä voisi verrata joissain feministisissä zineissä käytettyyn vanhaan kunnon kollaasitekniikkaan: käytetään (ihmisten) valokuvia lehdistä leikaten ja isketään päälle hulvatonta satiirista lisäkontektia. Jos miettii visuaalista jatkumoa, niin ehkä Jokelaisen realistisuus ja kollaasimainen meeminomaisuus, myös vastamainoksenkaltaisuus, on lähellä yhtä päätä ja kaukana toisella puolella ovat Kari Suomalaisen tai Ville Rannan tapaiset pilapiirtäjät, jotka muutamalla viivalla saavat eloisan ja tunnistettavan karikatyyrin. Silleen Femokratia on aiheiltaan ja käsittelytavaltaan tiukan asiallista ja satiirista Liv Strömquist, vaikka Strömquistin piirros onkin yksinkertaisempaa ja karrikoidumpaa. En tässä sano, että yksi olisi toista parempi, vaan että kuvan voimaa on monenlaista.

Kulttuuria ja yhteiskuntaa ei kukaan yksin voi kammeta toiseen asentoon. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan myös miehiä. Vaikken ole sosiologi, veikkaan, että kulttuurinmuutokseen ja valtarakenteiden purkamiseen tarvitaan sinnikästä, laaja-alaista työtä. Femokratian kaltaiset sarjakuvat ovat tärkeitä sysäisyjä. Toivottavasti moni lukee tämän.

#jessijokelainen @jokelaisenjessi #femokratia #sarjakuvat #feminismi #demokratia #eduskunta #kirjamastodon

Jessi Jokelaisen sarjakuva "Femokratia" (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo tasa-arvon toteutumattomuudesta koko Suomen eduskunnan olemassaolon ajan. Tiukkaa settiä setävallasta ja seksuaalisesta häirinnästä valtiollisessa päätöksenteossa. Sarjakuva perustuu nuoren naisen kokemuksiin kansanedustajan työstä ja nostaa esiin monia ongelmallisia ilmiöitä: ulkonäköpolitiikka, yhteiskunnan kaksoisstandardit (millaisia miesten vs. naisten on soveliasta olla politiikassa), yleinen naisviha.

Tärkeää ja sivistävää luettavaa kaikille aiheensa puolesta. Jokelainen on kiitettävästi kaivanut lähteitä ja taustoittanut juttuja niin lähivuosikymmenille kuin Suomen demokratian aamuhämäriin. Sarjakuva sivuaa myös yleisempiä intersektionaalisen feminismin esiin nostamia, ongelmallisia ilmiöitä: naiset taistelemassa keskenään pienestä määrästä valtaa, kun keski-ikäiset setämiehet voivat myhäillä turvassa omassa etuoikeudessaan; naistenlehtien ulkonäköoletukset; läskiviha; kuinka miehet hyötyisivät tasa-arvosta, mutta vastustavat sitä periaatteesta; poliitikkojen häirintä ja maalittaminen internetissä.

Kerronta vaihtelee napakasta, taustoitetusta asiatekstistä poleemiseen mielipidekirjoitukseen, mutta väitteillä on aina perustelut. Visuaalisella puolella on aika paljon realistisen tyyliteltyjä kuvia poliitikoista ja julkisuuden henkilöistä, jotka näyttävät valokuvan perusteella maalatuilta. Parhaimmillaan tällainen kuvakerronta toimii, kun henkilöhahmot rinnastetaan jonkin hulvattoman repliikin tai muun kontekstin kanssa; vaikka kuva ei olisi karikatyyri, kokonaisuus toimii samalla tekniikalla kuin meemikuva: alun perin vakava kuva poliitikosta tietyssä tilanteessa saa loputtomasti uusia tulkintoja. Samoin historian kätköistä kaivettu kuva C.G.E. Mannerheimista vuonna 1911 alastomana hevosen selässä on lysti.

Pidemmän päälle näitä yleensä realistisia, mutta jäykkiä ihmispäitä on hieman raskasta katsella. Joo, realistisuus tuo tietty tunnistettavuutta, että muistutetaan, että juuri tämä mulkku tällä pärställä sanoi tai teki näin. Toisaalta tätä voisi verrata joissain feministisissä zineissä käytettyyn vanhaan kunnon kollaasitekniikkaan: käytetään (ihmisten) valokuvia lehdistä leikaten ja isketään päälle hulvatonta satiirista lisäkontektia. Jos miettii visuaalista jatkumoa, niin ehkä Jokelaisen realistisuus ja kollaasimainen meeminomaisuus, myös vastamainoksenkaltaisuus, on lähellä yhtä päätä ja kaukana toisella puolella ovat Kari Suomalaisen tai Ville Rannan tapaiset pilapiirtäjät, jotka muutamalla viivalla saavat eloisan ja tunnistettavan karikatyyrin. Silleen Femokratia on aiheiltaan ja käsittelytavaltaan tiukan asiallista ja satiirista Liv Strömquist, vaikka Strömquistin piirros onkin yksinkertaisempaa ja karrikoidumpaa. En tässä sano, että yksi olisi toista parempi, vaan että kuvan voimaa on monenlaista.

Kulttuuria ja yhteiskuntaa ei kukaan yksin voi kammeta toiseen asentoon. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan myös miehiä. Vaikken ole sosiologi, veikkaan, että kulttuurinmuutokseen ja valtarakenteiden purkamiseen tarvitaan sinnikästä, laaja-alaista työtä. Femokratian kaltaiset sarjakuvat ovat tärkeitä sysäisyjä. Toivottavasti moni lukee tämän.

#jessijokelainen @jokelaisenjessi #femokratia #sarjakuvat #feminismi #demokratia #eduskunta #kirjamastodon

Jessi Jokelaisen sarjakuva "Femokratia" (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo tasa-arvon toteutumattomuudesta koko Suomen eduskunnan olemassaolon ajan. Tiukkaa settiä setävallasta ja seksuaalisesta häirinnästä valtiollisessa päätöksenteossa. Sarjakuva perustuu nuoren naisen kokemuksiin kansanedustajan työstä ja nostaa esiin monia ongelmallisia ilmiöitä: ulkonäköpolitiikka, yhteiskunnan kaksoisstandardit (millaisia miesten vs. naisten on soveliasta olla politiikassa), yleinen naisviha.

Tärkeää ja sivistävää luettavaa kaikille aiheensa puolesta. Jokelainen on kiitettävästi kaivanut lähteitä ja taustoittanut juttuja niin lähivuosikymmenille kuin Suomen demokratian aamuhämäriin. Sarjakuva sivuaa myös yleisempiä intersektionaalisen feminismin esiin nostamia, ongelmallisia ilmiöitä: naiset taistelemassa keskenään pienestä määrästä valtaa, kun keski-ikäiset setämiehet voivat myhäillä turvassa omassa etuoikeudessaan; naistenlehtien ulkonäköoletukset; läskiviha; kuinka miehet hyötyisivät tasa-arvosta, mutta vastustavat sitä periaatteesta; poliitikkojen häirintä ja maalittaminen internetissä.

Kerronta vaihtelee napakasta, taustoitetusta asiatekstistä poleemiseen mielipidekirjoitukseen, mutta väitteillä on aina perustelut. Visuaalisella puolella on aika paljon realistisen tyyliteltyjä kuvia poliitikoista ja julkisuuden henkilöistä, jotka näyttävät valokuvan perusteella maalatuilta. Parhaimmillaan tällainen kuvakerronta toimii, kun henkilöhahmot rinnastetaan jonkin hulvattoman repliikin tai muun kontekstin kanssa; vaikka kuva ei olisi karikatyyri, kokonaisuus toimii samalla tekniikalla kuin meemikuva: alun perin vakava kuva poliitikosta tietyssä tilanteessa saa loputtomasti uusia tulkintoja. Samoin historian kätköistä kaivettu kuva C.G.E. Mannerheimista vuonna 1911 alastomana hevosen selässä on lysti.

Pidemmän päälle näitä yleensä realistisia, mutta jäykkiä ihmispäitä on hieman raskasta katsella. Joo, realistisuus tuo tietty tunnistettavuutta, että muistutetaan, että juuri tämä mulkku tällä pärställä sanoi tai teki näin. Toisaalta tätä voisi verrata joissain feministisissä zineissä käytettyyn vanhaan kunnon kollaasitekniikkaan: käytetään (ihmisten) valokuvia lehdistä leikaten ja isketään päälle hulvatonta satiirista lisäkontektia. Jos miettii visuaalista jatkumoa, niin ehkä Jokelaisen realistisuus ja kollaasimainen meeminomaisuus, myös vastamainoksenkaltaisuus, on lähellä yhtä päätä ja kaukana toisella puolella ovat Kari Suomalaisen tai Ville Rannan tapaiset pilapiirtäjät, jotka muutamalla viivalla saavat eloisan ja tunnistettavan karikatyyrin. Silleen Femokratia on aiheiltaan ja käsittelytavaltaan tiukan asiallista ja satiirista Liv Strömquist, vaikka Strömquistin piirros onkin yksinkertaisempaa ja karrikoidumpaa. En tässä sano, että yksi olisi toista parempi, vaan että kuvan voimaa on monenlaista.

Kulttuuria ja yhteiskuntaa ei kukaan yksin voi kammeta toiseen asentoon. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan myös miehiä. Vaikken ole sosiologi, veikkaan, että kulttuurinmuutokseen ja valtarakenteiden purkamiseen tarvitaan sinnikästä, laaja-alaista työtä. Femokratian kaltaiset sarjakuvat ovat tärkeitä sysäisyjä. Toivottavasti moni lukee tämän.

#jessijokelainen @jokelaisenjessi #femokratia #sarjakuvat #feminismi #demokratia #eduskunta #kirjamastodon

#esittely

Olen pieni hento olio synkän mielen syvyyksistä. Elän eräässä päässä, mutta usein olen jossain kaukana muualla. Jumitan pienien ihmeellisten ja ihmeettömien asioiden, sekä omien ja joskus muiden ajatusten parissa.

Kaipaan hiljaisuutta, luontoa, pimeyttä, näkymättömyyttä, katoavaisuutta, rauhaa ja toisten huomioimista.

#absolutismi
#aktivismi
#animismi
#asketismi
#autismi
#eskapismi
#feminismi
#pasifismi
#perfektionismi
#vegetarismi

Lajitietoista feminismiä miehille
"Miesten suhde veganismiin ja kasvisruokaan on siis jännitteinen ja kompleksinen. Mutta miksi näin on, ja miten lähestyä kyseistä ilmiötä? Nämä kysymykset tekevät veganismista tärkeän ja kiinnostavan aiheen juuri Miehet Ry:n näkökulmasta. Feministisenä järjestönä pohdimme luonnollisesti myös mitä annettavaa feminismillä on aiheeseen."
https://miehetry.fi/2025/01/30/lajitietoista-feminismia-miehille/
#miehetry #veganismi #feminismi

Asiaan liittyen myös ikoniset sikiövalokuvat: https://cvltnation.com/a-child-is-born-lennart-nilsson-fetus-photography/

Kuvathan on otettu kuolleista abortoiduista sikiöistä, ja kuvaaja on käyttänyt paljon vaivaa saadakseen sikiöt näyttämään siltä, kun ne leijuisivat yksin jossain tyhjässä avaruudessa. Todellisuudessa elävä sikiö ei koskaan näyttäisi tältä, vaan se on osa raskaana olevaa kehoa, lihaa, verta ja rasvaa, kaikenmaailman nesteitä ja kudoksia jotka on tungettu tiiviisti kasaan, ja tämä kaikki elää ja laajenee ja supistuu ja pitää ääntä ja vuorovaikuttaa keskenään. Tämä kaikki haluttiin kuvissa häivyttää pois, ikäänkuin sikiö voisi olla olemassa ilman naisen kehoa. Näitä _kuolleen_ sikiön kuvia abortin vastustajat käyttäävät sitten perustelemaan sitä, miten elävä ja erillinen olio se on.

#feminismi #abortti #keho

Tekoälyyn liittyen (ja muutenkin) suosittelen ehdottomasti Katrine Marçalin kirjaa Mother of Invention: How Good Ideas Get Ignored in an Economy Built for Men.

Minulle se oli silmiä avaava kehollisuuden ja haavoittuvuuden manifesti, joka on laajempi kuin mitä otsikko antaa ymmärtää. Yritän tiivistää nyt jotain pointteja jotka koin itse tärkeiksi:

Mitä tekoäly ja robotit eivät osaa tehdä nyt eivätkä todennäköisesti vielä pitkään aikaan?
Hoitaa (lapsia, vanhuksia, sairaita). Siivota. Kattaa pöydän. Kaikea sitä, mitä naiset tekevät. Kaikkea, mitä mielletään “helpoksi” naisen tekemänä, mutta mikä robotille olisi valtavan haastava liikkeen, aistien ja tilan yhteistyötä. Kaikkea, mitä _kehot_ tekevät.

Kuvittele, mitä tavallisen kodin siivoaminen tai pyykkääminen vaatii. Pitää arvioida, mitkä pinnat ovat likaisia ja mitkä puhtaita, pitää käyttää juuri sopivasti voimaa pölyjen pyyhkimisessä pöydältä ja antiikkimaljakosta, pitää arvioida mitkä eteisen penkillä lojuvista paperinpalasista on roskia ja mitkä tärkeitä kuitteja (ja mitkä eteiseen tuoduista kepeistä ovat juuri niitä taaperon Tärkeitä Keppejä jotka pitää ehdottomasti säästää!), jne jne. Onko vaatteessa tahra ja lähteekö se pesussa vai pitääkö esikäsitellä? Paras mihin tähän asti on päästy on Roomba, joka repii johtoja ja levittää koiranpaskat ympäri olohuonetta, ja pölykoirat jää sohvan alle asumaan.

Tämä ei tietenkään ole sattumaa. Keho merkitsee pelottavia asioita: kuolemaa, heikkoutta, riippuvuutta toisista ihmisistä. Pelottavat asiat on liitetty naiseuteen, marginalisoitu ja ulkoistettu pois miesten maailmasta. Naiset ovat kehoja, miehet ylittävät kehon rajoitukset. Vrt. ajatus “kehon sisällä elämisestä”, ikään kuin olisi olemassa jokin kehosta erillinen “minä”, joka voidaan nips naps vaan siirtää toiseen kehoon tai verkkoon ja se pystyisi jatkamaan elämäänsä muuttumattomana.

Tekoälyyn palaten, aikoinaan ajateltiin, että tietokone ylittää ihmisen, kunhan se voittaa ihmisen shakissa, puhtaassa kehottomuuden pelissä. Well, Deep Blue voitti jo melkein 30 vuotta sitten, mutta se ei edelleenkään saa päiväkodissa kymmenelle lapselle kurahaalareita päälle. Koska sehän on niin helppoa että naisetkin osaa.

Yksi huomio oli siinä, että niissäkin tapauksissa, joissa teknologia toimii arjessa, se vaati sitä että arki muuttuu teknologialle sopivaksi. Isoäidin kultareunaista astiastoa ei noin vaan pestä tiskikoneella. Automaattiset jätteenlajittelukoneet menevät tukkoon vääränlaisista roskista. Itseohjautiville autoille ehdotetaan omia autoteitä, koska nykyiseen liikenteeseen sopeutuminen on niin vaikeaa. Tehtaat pyörii, kunhan ihmisten koko elämänrytmi ja tapa toimia sopeutetaan niihin. Jne.

Loppuun vielä suora lainaus kirjasta (kuuntelin äänikirjana, joten pieniä virheitä ja pilkkuja väärissä kohtaa voi esiintyä):

“The point is simply that, when trying to create something new, we have to work from reality, and our reality is the human body. Our economy is the human body. Bodies that work, bodies that need care, bodies that create other bodies. Bodies that are born, age and die. Bodies that need help throughout many stages of life and a society, that can organize this. The thing is, the body is radical. Admitting the existence of the body has a major impact on our economy. A society that organizes around the needs that human bodies have in common would be fundamentally different from the society we see today and consider to be the only one possible. To take the body seriously is to create an economy that puts human needs front and center. Physical things like hunger, cold and sickness or lack of healthcare or childcare suddenly become central economic problems. To be reminded of the body is to be reminded that helplessness and complete dependence are also part and parcel of the human experience.”

#kirjamastodon #kirja #feminismi #keho #tekoäly #ai #teknologia

@parasetamoli tässä se nyt tulee :D Pahoittelen romaania, en osaa kirjoittaa lyhyesti, vaikka kuinka yrittäisin. Mutta löytyy sieltä lopusta pari linkkiäkin :D

Eli miksi kysymyksessä “keitä venäläisiä oppositiopoliitikkoja kannattaa seurata” piilee ongelma?

Alkuun pari disclaimeria:
1. venäläinen != venäläinen eli kieli, kansallisuus ja kansalaisuus ovat vielä hyvin paljon monimutkaisempia asioita kuin Suomessa ja tilanteesta riippuen sillä joko on tai ei ole tässä erityisesti väliä, yritän pitää käsitteet jollain lailla erillään, mutta aina se ei onnistu

2. En tunne “virallista” (oppositiopolitiikaksi itseään nimeävää) venäläistä oppositiopolitiikkaa kovin hyvin muuten kuin laajempana ilmiönä, voi hyvin olla poikkeuksia siitä mitä myöhemmin kirjoitan ja kuulen näistä mielelläni, mutta itse olen sitä mieltä että yksittäisistä johtohahmoiksi yrittävistä on tällä hetkellä enemmän haittaa kuin hyötyä, kts. alempana.

Vähän taustaa:

Venäjähän on virallisesti valtiomuodoltaan liittovaltio, jonka pitäisi koostua useasta kymmenestä autonomisesta alueesta. Käytännössä se ei oikeastaan koskaan ole toiminut näin, vaan on tsaarinajoilta lähtien hyvinkin tiukasti keskusjohtoinen siirtomaavaltio, jossa muut alueet palvelee Moskovaa. Sen lisäksi että alueiden omat mahdollisuudet päättää omista asioistaan ovat todella vähäisiä, maassa asuu useita alkuperäiskansoja, joiden oikeuksia poljetaan oikein urakalla.
Esim. Ukrainan sotaan on lähetetty suhteettoman iso määrä alkuperäiskansoihin kuuluvia.

Viimeistään kun Ukrainan täysmittainen sota alkoi, Putinin valtaa vastustavat jakaantuivat kutakuinkin kahteen leiriin:
1. Vika on Putinissa ja kavereissa, pitää saada paremmat, länsimaista demokratiaa oikealla tavalla ajavat tyypit hallitukseen ja asiat korjaantuu ja kaikki on onnellisia, tai
2. Niin pitkään kuin pidetään kiinni yhtenäisen Venäjän olemassaolosta, imperialistinen politiikka jatkuu, mikä väistämättä johtaa eriarvoisuuteen, harvainvaltaan jne. Lisäksi länsimainen demokratia nykymuodossaan ei toimi erityisen hyvin länsimaissakaan.

“Oppositiopolitiikot”, tai ne joita länsimainen media mieltää oppositiopolitiikoiksi, kuuluvat kaikki tai lähes kaikki ensimmäiseen joukkoon. Tämä lähtee jo ihan määritelmästä, jos ajatellaan, että on yksi tai muutama tyyppi joka voi edustaa Venäjää, on pakko ajatella että on jokin yhtenäinen Venäjä, jota yksi tai muutama tyyppi voi edustaa. Esimerkkinä Julia Navalnaya, joka puheessaan hyökkäsi hyvin suoraan dekolonisaatioaktivistien kimppuun (https://www.themoscowtimes.com/2024/09/06/navalnayas-decolonization-critique-proves-that-russias-liberal-opposition-hasnt-been-listening-to-indigenous-voices-a86280). Tämä herätti voimakasta reaktiota alkuperäiskansojen aktiviestien piireissä, ja kutakuinkin täyden hlijaisuuden “virallisen” opposition keskuudessa.

Esimerkkinä “opposition” ongelmallisuudesta myös lista viimeisimpään “sodanvastaisen konferenssin” kutsutuista puhujista: https://www.forumfreerussia.org/en/archives-en/forum-awcv-en
Aikamoinen all male panel, josta puuttuu käytännössä kokonaan niiden liikkeiden edustajat, jotka oikeasti tekevät (tai tekivät vuonna 2023 kun tämä pidettiin) jotain työtä Venäjän rajojen sisäpuolella. Sellaisia liikkeitä on, ja niiden jäsenet ovat aika pitkälle 1) alkuperäiskansoihin kuuluvia, 2) nuoria, 3) naisia - eli kaikki ne jotka tästä puuttuvat. (Jos nyt kovasti haluaa jotain oppositiopolitiikkoja seurata, tästä listasta niitä löytyy, kunhan varmistaa että naaman omistaja liittyy Venäjään edes jollain tavalla). Israelin tukeminen kuuluu luonnollisesti myös asiaan, kts. Forumfreerussian pääsivu.

Tässä vielä hyvä historiantutkijan ja alkuperäiskansan edustajan puheenvuoro oppositiosta, dekolonisaatioliikkeestä, ja siitä miten oppositiopolitiikkojen kärsimys ei auta asiaa: https://youtu.be/N_bOGjOFnS4?feature=shared. Jos ei jaksa katsoa kokonaan, voi aloittaa kohdasta 8:12, mutta kannattaa katsoa koko setti :) (siitä voi olla montaa mieltä miten “helppoa” nykyisin ulkomailla asuvilla venäläispolitiikoilla on ollut, mutta asiasisällöltään video on täyttä rautaa).

Ketä sitten oikeasti kannattaa seurata?
Niitä, joilla ei vielä ole vastauksia siihen, miltä tulevaisuus voisi näyttää ja miten se voisi toimia. Nämä ovat ruohonjuuritason liikkeitä, joissa kokeillaan ja haetaan uusia rakenteita sen sijaan että kopioidaan ne suoraan lännen vakiintuneilta järjestelmiltä. Niissä on tarkoituksella harvemmin yksittäisiä henkilöitä keulakuvana: monet toimii anonyymisti ja/tai itseohjautuvina pieninä joukkoina sekä anonymiteetin takia että välttääkseen vanhoihin kaavoihin johtavaa hierarkista rakennetta.

Minulla on valitettavasti aika vähän linkkejä, koska suurin osa seuraamistani on venäjänkielisiä, ja nekin jotka kirjoittavat englanniksi, tekevät sitä suht harvoin. Lisäksi Venäjällä toimivia ryhmiä on yleensäkin vaikeaa seurata ulkopuolisena, koska ne joutuvat usein lopettamaan, muuttamaan muotoaan tai toiminta-alustaa tai menemään kokonaan maan alle. Aika monet perustuvat henkilökohtaiseen kontaktiin, pitää tuntea joku joka tuntee jonkun.

Mutta tässä jotain esimerkkejä (osa on instassa mikä ei ole ideaali mutta it is what it is).

FAR - Feminist Anti-War Resistance, https://www.instagram.com/fem_antiwar_resistance/
FAR:ilta löytyy kaksi solua myös Suomessa: @far.collectiva ja @far_finland

Indigenous of Russia: https://www.instagram.com/indigenousofrussia/

Voices of Nations: https://www.instagram.com/voices_of_nations/

QueerSvit https://queersvit.org

Vanhempia ja perinteisempiä järjestöjä:
Memorial: https://www.instagram.com/en.memorial/ (yksi vuoden 2022 rauhan Nobelin voittajista)

OVD-info: https://en.ovdinfo.org (järjestää lakimiehiä ja muuta käytännön apua mielenosoituksissa pidätetyille ja muille poliittisille vanheille)

medioita:
@novayagazeta_en ja https://novayagazeta.eu
@meduza_en

Lisään myöhemmin jos tulee vielä jotain mieleen :)

#venäjä #politiikka #feminismi #oppositio #alkuperäiskansat #dekolonisaatio

Ja sille siis kerrottiin yhdeksi syyksi, että #USA:ssa kuoli enemmän miehiä #korona an se, että miehiä on enemmän asunnottomina.

#Yhdysvalla #epätasaarvo #tasaarvo #feminismi #elinajanodote

Ja sille siis kerrottiin yhdeksi syyksi, että #USA:ssa kuoli enemmän miehiä #korona an se, että miehiä on enemmän asunnottomina.

#Yhdysvalla #epätasaarvo #tasaarvo #feminismi #elinajanodote

Ja sille siis kerrottiin yhdeksi syyksi, että #USA:ssa kuoli enemmän miehiä #korona an se, että miehiä on enemmän asunnottomina.

#Yhdysvalla #epätasaarvo #tasaarvo #feminismi #elinajanodote

Ja sille siis kerrottiin yhdeksi syyksi, että #USA:ssa kuoli enemmän miehiä #korona an se, että miehiä on enemmän asunnottomina.

#Yhdysvalla #epätasaarvo #tasaarvo #feminismi #elinajanodote

Ja sille siis kerrottiin yhdeksi syyksi, että #USA:ssa kuoli enemmän miehiä #korona an se, että miehiä on enemmän asunnottomina.

#Yhdysvalla #epätasaarvo #tasaarvo #feminismi #elinajanodote

#BBCWorld illä oli äsken, että #USA:ssa ero miesten ja naisten #elinajanodote essa on jo 6 v:a.

Maailman keskiarvo on 4 v:a.

#Yhdysvallat syynä se, että miehiä kuoli enemmän #korona an, opioidiriippuvuusepidemiassa ja kasvaneessa aseväkivallassa.

Taannoin taas kuulin rariossa, kun suomal. lääkäri (nainen) ihmetteli, mikseivät #miehet protestoi tämän #epätasaarvo seikan takia Suomessa - täällä ero 5 v:a.

Niinpä! Ennemmin öyhötetään, että #feminismi on mennyt liian pitkälle.

#tasaarvo

#BBCWorld illä oli äsken, että #USA:ssa ero miesten ja naisten #elinajanodote essa on jo 6 v:a.

Maailman keskiarvo on 4 v:a.

#Yhdysvallat syynä se, että miehiä kuoli enemmän #korona an, opioidiriippuvuusepidemiassa ja kasvaneessa aseväkivallassa.

Taannoin taas kuulin rariossa, kun suomal. lääkäri (nainen) ihmetteli, mikseivät #miehet protestoi tämän #epätasaarvo seikan takia Suomessa - täällä ero 5 v:a.

Niinpä! Ennemmin öyhötetään, että #feminismi on mennyt liian pitkälle.

#tasaarvo

#BBCWorld illä oli äsken, että #USA:ssa ero miesten ja naisten #elinajanodote essa on jo 6 v:a.

Maailman keskiarvo on 4 v:a.

#Yhdysvallat syynä se, että miehiä kuoli enemmän #korona an, opioidiriippuvuusepidemiassa ja kasvaneessa aseväkivallassa.

Taannoin taas kuulin rariossa, kun suomal. lääkäri (nainen) ihmetteli, mikseivät #miehet protestoi tämän #epätasaarvo seikan takia Suomessa - täällä ero 5 v:a.

Niinpä! Ennemmin öyhötetään, että #feminismi on mennyt liian pitkälle.

#tasaarvo

#BBCWorld illä oli äsken, että #USA:ssa ero miesten ja naisten #elinajanodote essa on jo 6 v:a.

Maailman keskiarvo on 4 v:a.

#Yhdysvallat syynä se, että miehiä kuoli enemmän #korona an, opioidiriippuvuusepidemiassa ja kasvaneessa aseväkivallassa.

Taannoin taas kuulin rariossa, kun suomal. lääkäri (nainen) ihmetteli, mikseivät #miehet protestoi tämän #epätasaarvo seikan takia Suomessa - täällä ero 5 v:a.

Niinpä! Ennemmin öyhötetään, että #feminismi on mennyt liian pitkälle.

#tasaarvo

#BBCWorld illä oli äsken, että #USA:ssa ero miesten ja naisten #elinajanodote essa on jo 6 v:a.

Maailman keskiarvo on 4 v:a.

#Yhdysvallat syynä se, että miehiä kuoli enemmän #korona an, opioidiriippuvuusepidemiassa ja kasvaneessa aseväkivallassa.

Taannoin taas kuulin rariossa, kun suomal. lääkäri (nainen) ihmetteli, mikseivät #miehet protestoi tämän #epätasaarvo seikan takia Suomessa - täällä ero 5 v:a.

Niinpä! Ennemmin öyhötetään, että #feminismi on mennyt liian pitkälle.

#tasaarvo

(#ViisiValittua / #FirstFive) "Ohjaaja Mia Halme ei ole kiinnostunut tekemään dokumenttia Suomen seuraavasta oikeistohallituksesta."

Miksi?!? Hehän ovat niin mediaseksikkäitä ja kiinnostavia, kaikki tyynni!

#Marin #Andersson #Ohisalo #Saarikko #Henriksson #sarjat #dokumenttisarja #dokumentti #dokkari #HBO #politiikka #yhteiskunta #feminismi

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009625682.html

(#ViisiValittua / #FirstFive) "Ohjaaja Mia Halme ei ole kiinnostunut tekemään dokumenttia Suomen seuraavasta oikeistohallituksesta."

Miksi?!? Hehän ovat niin mediaseksikkäitä ja kiinnostavia, kaikki tyynni!

#Marin #Andersson #Ohisalo #Saarikko #Henriksson #sarjat #dokumenttisarja #dokumentti #dokkari #HBO #politiikka #yhteiskunta #feminismi

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009625682.html