#vasemmisto — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #vasemmisto, aggregated by home.social.
-
Huippupäivä Vihdin Vasemmistoliiton teltalla Wuosisatamarkkinoilla ☀️
Suurkiitos mukana olleille eduskuntavaaliehdokkaille!
@rodrelina kanssa ehdittiin napata yhteiskuvakin. Hyviä keskusteluja täynnä toivoa! ✨#VihdinWuosisatamarkkinat #Vihti #Vasemmisto #VihdinVasemmisto #ElinaRodriguez #Eduskuntavaalit2027
-
Huippupäivä Vihdin Vasemmistoliiton teltalla Wuosisatamarkkinoilla ☀️
Suurkiitos mukana olleille eduskuntavaaliehdokkaille!
@rodrelina kanssa ehdittiin napata yhteiskuvakin. Hyviä keskusteluja täynnä toivoa! ✨#VihdinWuosisatamarkkinat #Vihti #Vasemmisto #VihdinVasemmisto #ElinaRodriguez #Eduskuntavaalit2027
-
Huippupäivä Vihdin Vasemmistoliiton teltalla Wuosisatamarkkinoilla ☀️
Suurkiitos mukana olleille eduskuntavaaliehdokkaille!
@rodrelina kanssa ehdittiin napata yhteiskuvakin. Hyviä keskusteluja täynnä toivoa! ✨#VihdinWuosisatamarkkinat #Vihti #Vasemmisto #VihdinVasemmisto #ElinaRodriguez #Eduskuntavaalit2027
-
Huippupäivä Vihdin Vasemmistoliiton teltalla Wuosisatamarkkinoilla ☀️
Suurkiitos mukana olleille eduskuntavaaliehdokkaille!
@rodrelina kanssa ehdittiin napata yhteiskuvakin. Hyviä keskusteluja täynnä toivoa! ✨#VihdinWuosisatamarkkinat #Vihti #Vasemmisto #VihdinVasemmisto #ElinaRodriguez #Eduskuntavaalit2027
-
Huippupäivä Vihdin Vasemmistoliiton teltalla Wuosisatamarkkinoilla ☀️
Suurkiitos mukana olleille eduskuntavaaliehdokkaille!
@rodrelina kanssa ehdittiin napata yhteiskuvakin. Hyviä keskusteluja täynnä toivoa! ✨#VihdinWuosisatamarkkinat #Vihti #Vasemmisto #VihdinVasemmisto #ElinaRodriguez #Eduskuntavaalit2027
-
"liberaalin diskurssin omat käsitteelliset binäärit, kuten rationaalinen/irrationaalinen, suvaitsevainen/ei-suvaitsevainen, liberaali/autoritaarinen ja yritteliäs/laiska, ovat äärioikeistolaisen vihapuheen rakennuspalikoita. Tavallisesti vihapuhe myös asettuu liberaalin valtion taakse ja puolustaa sen institutionaalisia järjestyksiä, etenkin valtion rajoja ja yksityistä omistusoikeutta."
#Politiikka #Vihapuhe #Rasismi #Antirasismi #Liberalismi #Vasemmisto
-
"liberaalin diskurssin omat käsitteelliset binäärit, kuten rationaalinen/irrationaalinen, suvaitsevainen/ei-suvaitsevainen, liberaali/autoritaarinen ja yritteliäs/laiska, ovat äärioikeistolaisen vihapuheen rakennuspalikoita. Tavallisesti vihapuhe myös asettuu liberaalin valtion taakse ja puolustaa sen institutionaalisia järjestyksiä, etenkin valtion rajoja ja yksityistä omistusoikeutta."
#Politiikka #Vihapuhe #Rasismi #Antirasismi #Liberalismi #Vasemmisto
-
"liberaalin diskurssin omat käsitteelliset binäärit, kuten rationaalinen/irrationaalinen, suvaitsevainen/ei-suvaitsevainen, liberaali/autoritaarinen ja yritteliäs/laiska, ovat äärioikeistolaisen vihapuheen rakennuspalikoita. Tavallisesti vihapuhe myös asettuu liberaalin valtion taakse ja puolustaa sen institutionaalisia järjestyksiä, etenkin valtion rajoja ja yksityistä omistusoikeutta."
#Politiikka #Vihapuhe #Rasismi #Antirasismi #Liberalismi #Vasemmisto
-
"liberaalin diskurssin omat käsitteelliset binäärit, kuten rationaalinen/irrationaalinen, suvaitsevainen/ei-suvaitsevainen, liberaali/autoritaarinen ja yritteliäs/laiska, ovat äärioikeistolaisen vihapuheen rakennuspalikoita. Tavallisesti vihapuhe myös asettuu liberaalin valtion taakse ja puolustaa sen institutionaalisia järjestyksiä, etenkin valtion rajoja ja yksityistä omistusoikeutta."
#Politiikka #Vihapuhe #Rasismi #Antirasismi #Liberalismi #Vasemmisto
-
Ajatuksen virtaa ja sosiaalismi-ulina ilman mitään pohjaosaamista osa: 12026
Vähän aikaa sitten tuli mielenkiintoinen väitöstutkimus nolla kasvusta. Tämä onkin tännekkin linkattu jo moneen kertaan ja liity ilolla joukkoon:
Tämä sai omatkin ajatukset pyörimään asian tiimoilla. Miten nolla kasvu voi olla mitenkään hyvästä? Sitten alkoi omat asiaan perehtymättömät aivot miettimään kasvua ja kuluja. Ehkä talouden kasvu ei ole tosiaankaan se mikä pelastaa meidän elintason.
Ehkä pitäisi puuttua kuluihin?
JA TAAS STOP! Ennen kun kukaan alkaa hakata näppäimistöä ja triggeröitymään ihan aiheestakin leikkaaja hallituksen toimista niin nyt puhun eri asiasta! Nimittäin kansalaisten kuluista.
Esimerkiksi energia, vesi ja jätehuolto...Miksi me maksetaan näistä? Entä jos nämä kansallistetaan ja tehdään kuluista fiksumpia?
Vaikkapa energia:
Otetaan suuri energiaremontti kansalliseksi infra projektiksi. Kansallistettu energian tuotanto ei tarvitse toimia voitolla. Hyvä jos jäisi kehitys ja parannus kassaan rahaa mutta tiukempana aikana voi mennä vaikka miinukselle. Rahoitus hoituisi kansallisella tasolla budjettina. Kun poistetaan keplottelu osakkeen arvoilla ja tuoton tavoittelut niin saadaan laitettua energialle vain se hinta mikä sen tuottoon menee. Sitten poistetaan henkilö/perhe tasolla kaikki energiamaksut. Toki joillakin järkevillä rajoilla jotta suurkulutus edelleen maksaisi laskunsa. Verotus ja suurkulutusmaksut kattaisivat kustannukset.
Mitäpä tällainen tekisikään kotitalouksien käytössä olevalle varallisuudelle? Mihin sinä yht äkkiä voisitkin laittaa sähkölaskusi summan? Talous ja energiasektori jopa pienenisi kun valtio lukitsisi toimialan itselleen pois julkisilta markkinoilta. Energian tarve pienenisi kun se otetaan käyttöön järkevästi ja kasvaisi vain kun sille olisi oikea tarve. Jos joku haluaa rakenta datakeskuksen niin me voitaisiin pistää sen energialle mojova lasku rahoittamaan infraa.
Tämähän on aika perus sosialismi/kommunismi ihannetta. Otin nyt vain tuon yhden esimerkin kun en muutakaan näin nopeaan keksinyt. Näissä vassarihöpinä ajatuksissa kasvu ei ole se tärkeä tekijä vaan hyvinvointi. Ei tuossa minunkaan esimerkissäni ole mitään uutta tai kekseliästä. En ole itsekkään kovinkaan uusi tai innovoiva. On vain erittäin positiivista että julkisessa keskustelussa alkaa kuulua nämä unohdetut ideat nolla kasvusta ja “radikaaleista ratkaisuista” melkein joka elämän alalla.
Ehkä meillä on vieläkin vain kummittelemassa kommunismis pelko kaikessa mikä liittyy talouden vaihtoehtoihin. Todellisuudessahan mitään kommunismia ei ole ikinä ollut olemassakaan. Kaikki kommunistiset valtiot ovat aina jonkun tyypin plutokratioita. Hyvä että alamme olla jo niin kypsyneitä tähän kapitalistiseen helvettiin että alamme taas löytää vaihtoehtoja.
Saatan nyt olla ihan hakoteillä koko nollakasvun käsitteestä. Silti jotenkin loksahti ajatukset kivasti sosialismin kuvioihin tuota lukiessa ja ajatukset lähti lentoon paremman maailman, parempien tapojen ja paremman yhteiskunnan saralta.
Paremman, ei välttämättä isomman.
#vasemmisto #sosialismi #socialism #nollakasvu #energia #betterworld #ajatuksenVirtaa
-
Ajatuksen virtaa ja sosiaalismi-ulina ilman mitään pohjaosaamista osa: 12026
Vähän aikaa sitten tuli mielenkiintoinen väitöstutkimus nolla kasvusta. Tämä onkin tännekkin linkattu jo moneen kertaan ja liity ilolla joukkoon:
Tämä sai omatkin ajatukset pyörimään asian tiimoilla. Miten nolla kasvu voi olla mitenkään hyvästä? Sitten alkoi omat asiaan perehtymättömät aivot miettimään kasvua ja kuluja. Ehkä talouden kasvu ei ole tosiaankaan se mikä pelastaa meidän elintason.
Ehkä pitäisi puuttua kuluihin?
JA TAAS STOP! Ennen kun kukaan alkaa hakata näppäimistöä ja triggeröitymään ihan aiheestakin leikkaaja hallituksen toimista niin nyt puhun eri asiasta! Nimittäin kansalaisten kuluista.
Esimerkiksi energia, vesi ja jätehuolto...Miksi me maksetaan näistä? Entä jos nämä kansallistetaan ja tehdään kuluista fiksumpia?
Vaikkapa energia:
Otetaan suuri energiaremontti kansalliseksi infra projektiksi. Kansallistettu energian tuotanto ei tarvitse toimia voitolla. Hyvä jos jäisi kehitys ja parannus kassaan rahaa mutta tiukempana aikana voi mennä vaikka miinukselle. Rahoitus hoituisi kansallisella tasolla budjettina. Kun poistetaan keplottelu osakkeen arvoilla ja tuoton tavoittelut niin saadaan laitettua energialle vain se hinta mikä sen tuottoon menee. Sitten poistetaan henkilö/perhe tasolla kaikki energiamaksut. Toki joillakin järkevillä rajoilla jotta suurkulutus edelleen maksaisi laskunsa. Verotus ja suurkulutusmaksut kattaisivat kustannukset.
Mitäpä tällainen tekisikään kotitalouksien käytössä olevalle varallisuudelle? Mihin sinä yht äkkiä voisitkin laittaa sähkölaskusi summan? Talous ja energiasektori jopa pienenisi kun valtio lukitsisi toimialan itselleen pois julkisilta markkinoilta. Energian tarve pienenisi kun se otetaan käyttöön järkevästi ja kasvaisi vain kun sille olisi oikea tarve. Jos joku haluaa rakenta datakeskuksen niin me voitaisiin pistää sen energialle mojova lasku rahoittamaan infraa.
Tämähän on aika perus sosialismi/kommunismi ihannetta. Otin nyt vain tuon yhden esimerkin kun en muutakaan näin nopeaan keksinyt. Näissä vassarihöpinä ajatuksissa kasvu ei ole se tärkeä tekijä vaan hyvinvointi. Ei tuossa minunkaan esimerkissäni ole mitään uutta tai kekseliästä. En ole itsekkään kovinkaan uusi tai innovoiva. On vain erittäin positiivista että julkisessa keskustelussa alkaa kuulua nämä unohdetut ideat nolla kasvusta ja “radikaaleista ratkaisuista” melkein joka elämän alalla.
Ehkä meillä on vieläkin vain kummittelemassa kommunismis pelko kaikessa mikä liittyy talouden vaihtoehtoihin. Todellisuudessahan mitään kommunismia ei ole ikinä ollut olemassakaan. Kaikki kommunistiset valtiot ovat aina jonkun tyypin plutokratioita. Hyvä että alamme olla jo niin kypsyneitä tähän kapitalistiseen helvettiin että alamme taas löytää vaihtoehtoja.
Saatan nyt olla ihan hakoteillä koko nollakasvun käsitteestä. Silti jotenkin loksahti ajatukset kivasti sosialismin kuvioihin tuota lukiessa ja ajatukset lähti lentoon paremman maailman, parempien tapojen ja paremman yhteiskunnan saralta.
Paremman, ei välttämättä isomman.
#vasemmisto #sosialismi #socialism #nollakasvu #energia #betterworld #ajatuksenVirtaa
-
Ajatuksen virtaa ja sosiaalismi-ulina ilman mitään pohjaosaamista osa: 12026
Vähän aikaa sitten tuli mielenkiintoinen väitöstutkimus nolla kasvusta. Tämä onkin tännekkin linkattu jo moneen kertaan ja liity ilolla joukkoon:
Tämä sai omatkin ajatukset pyörimään asian tiimoilla. Miten nolla kasvu voi olla mitenkään hyvästä? Sitten alkoi omat asiaan perehtymättömät aivot miettimään kasvua ja kuluja. Ehkä talouden kasvu ei ole tosiaankaan se mikä pelastaa meidän elintason.
Ehkä pitäisi puuttua kuluihin?
JA TAAS STOP! Ennen kun kukaan alkaa hakata näppäimistöä ja triggeröitymään ihan aiheestakin leikkaaja hallituksen toimista niin nyt puhun eri asiasta! Nimittäin kansalaisten kuluista.
Esimerkiksi energia, vesi ja jätehuolto...Miksi me maksetaan näistä? Entä jos nämä kansallistetaan ja tehdään kuluista fiksumpia?
Vaikkapa energia:
Otetaan suuri energiaremontti kansalliseksi infra projektiksi. Kansallistettu energian tuotanto ei tarvitse toimia voitolla. Hyvä jos jäisi kehitys ja parannus kassaan rahaa mutta tiukempana aikana voi mennä vaikka miinukselle. Rahoitus hoituisi kansallisella tasolla budjettina. Kun poistetaan keplottelu osakkeen arvoilla ja tuoton tavoittelut niin saadaan laitettua energialle vain se hinta mikä sen tuottoon menee. Sitten poistetaan henkilö/perhe tasolla kaikki energiamaksut. Toki joillakin järkevillä rajoilla jotta suurkulutus edelleen maksaisi laskunsa. Verotus ja suurkulutusmaksut kattaisivat kustannukset.
Mitäpä tällainen tekisikään kotitalouksien käytössä olevalle varallisuudelle? Mihin sinä yht äkkiä voisitkin laittaa sähkölaskusi summan? Talous ja energiasektori jopa pienenisi kun valtio lukitsisi toimialan itselleen pois julkisilta markkinoilta. Energian tarve pienenisi kun se otetaan käyttöön järkevästi ja kasvaisi vain kun sille olisi oikea tarve. Jos joku haluaa rakenta datakeskuksen niin me voitaisiin pistää sen energialle mojova lasku rahoittamaan infraa.
Tämähän on aika perus sosialismi/kommunismi ihannetta. Otin nyt vain tuon yhden esimerkin kun en muutakaan näin nopeaan keksinyt. Näissä vassarihöpinä ajatuksissa kasvu ei ole se tärkeä tekijä vaan hyvinvointi. Ei tuossa minunkaan esimerkissäni ole mitään uutta tai kekseliästä. En ole itsekkään kovinkaan uusi tai innovoiva. On vain erittäin positiivista että julkisessa keskustelussa alkaa kuulua nämä unohdetut ideat nolla kasvusta ja “radikaaleista ratkaisuista” melkein joka elämän alalla.
Ehkä meillä on vieläkin vain kummittelemassa kommunismis pelko kaikessa mikä liittyy talouden vaihtoehtoihin. Todellisuudessahan mitään kommunismia ei ole ikinä ollut olemassakaan. Kaikki kommunistiset valtiot ovat aina jonkun tyypin plutokratioita. Hyvä että alamme olla jo niin kypsyneitä tähän kapitalistiseen helvettiin että alamme taas löytää vaihtoehtoja.
Saatan nyt olla ihan hakoteillä koko nollakasvun käsitteestä. Silti jotenkin loksahti ajatukset kivasti sosialismin kuvioihin tuota lukiessa ja ajatukset lähti lentoon paremman maailman, parempien tapojen ja paremman yhteiskunnan saralta.
Paremman, ei välttämättä isomman.
#vasemmisto #sosialismi #socialism #nollakasvu #energia #betterworld #ajatuksenVirtaa
-
Politiikka pölötyksiä osa: vaalit 2027
Vaikka olenkin Vasemmistoliiton äänestäjä ja uskon että vain heillä on oikeita pitkäkestoisia ratkaisuja muuttuvaan maailmaan, niin on hyvä tietää että muissakin puolueissa on porukkaa kenen kanssa voi tulla toimeen.
Näin niinkun ulkomuan kiellä: Lets face it, Suomi ei ole vielä valmis täysin vain Vasemmiston vaalivoittoon. Siellä vallan kahvassa tulee olemaan muitakin joiden kanssa vastuuta tulee jakaa.
On virkistävää kuulla kun joku sanoo:
"Kasvu ja työllisyys ovat nyt nostettava asialistan kärkeen, eikä jättää asioita pelkästään markkinoiden varaan"- Antti Lindtman
Eli ollaan valmiita muistamaan että valtiovalta VOI ajatella myös omilla ehdoillaan eikä aina vain hypätä taloususkovaisten lobbarien hypetys tai tuomion juniin.
En ole ihan varma onko kaikki nämä ehdotukset kuinka kehityskelpoisia. Sen verran vähän detailia asioista vielä pöydällä. Mutta ehdotuksiahan nuo vasta ovatkin. Ainakin se että pitkäaikaistyöttömät saataisiin eläkkeelle olisi jollain tasolla hyvä ajatus.
Toki Vasemmistoliitossa väläytetään ne OIKEAT ratkaisut kuten perustulo. Mutta nyt sentään alkaa olla muillakin tuoda pöytää jotain muuta varteenotettavaa kuin oikeiston toistensa pierujen haistelu ja kurjistelut.
Hallitus vaihtoon ensi vaaleissa! Sanon suoraan ja häpeilemättä että äänestäkää Vasemmalle!...ja on tuolla sitten muitakin joiden kanssa varmasti päästään järkevään hallitusyhteistyöhön.
#politiikka #vasemmisto #vasemmistoliitto #sdp #hallitusvaihtoon2027
-
Politiikka pölötyksiä osa: vaalit 2027
Vaikka olenkin Vasemmistoliiton äänestäjä ja uskon että vain heillä on oikeita pitkäkestoisia ratkaisuja muuttuvaan maailmaan, niin on hyvä tietää että muissakin puolueissa on porukkaa kenen kanssa voi tulla toimeen.
Näin niinkun ulkomuan kiellä: Lets face it, Suomi ei ole vielä valmis täysin vain Vasemmiston vaalivoittoon. Siellä vallan kahvassa tulee olemaan muitakin joiden kanssa vastuuta tulee jakaa.
On virkistävää kuulla kun joku sanoo:
"Kasvu ja työllisyys ovat nyt nostettava asialistan kärkeen, eikä jättää asioita pelkästään markkinoiden varaan"- Antti Lindtman
Eli ollaan valmiita muistamaan että valtiovalta VOI ajatella myös omilla ehdoillaan eikä aina vain hypätä taloususkovaisten lobbarien hypetys tai tuomion juniin.
En ole ihan varma onko kaikki nämä ehdotukset kuinka kehityskelpoisia. Sen verran vähän detailia asioista vielä pöydällä. Mutta ehdotuksiahan nuo vasta ovatkin. Ainakin se että pitkäaikaistyöttömät saataisiin eläkkeelle olisi jollain tasolla hyvä ajatus.
Toki Vasemmistoliitossa väläytetään ne OIKEAT ratkaisut kuten perustulo. Mutta nyt sentään alkaa olla muillakin tuoda pöytää jotain muuta varteenotettavaa kuin oikeiston toistensa pierujen haistelu ja kurjistelut.
Hallitus vaihtoon ensi vaaleissa! Sanon suoraan ja häpeilemättä että äänestäkää Vasemmalle!...ja on tuolla sitten muitakin joiden kanssa varmasti päästään järkevään hallitusyhteistyöhön.
#politiikkka #vasemmisto #vasemmistoliitto #sdp #hallitusvaihtoon2027
-
Politiikka pölötyksiä osa: vaalit 2027
Vaikka olenkin Vasemmistoliiton äänestäjä ja uskon että vain heillä on oikeita pitkäkestoisia ratkaisuja muuttuvaan maailmaan, niin on hyvä tietää että muissakin puolueissa on porukkaa kenen kanssa voi tulla toimeen.
Näin niinkun ulkomuan kiellä: Lets face it, Suomi ei ole vielä valmis täysin vain Vasemmiston vaalivoittoon. Siellä vallan kahvassa tulee olemaan muitakin joiden kanssa vastuuta tulee jakaa.
On virkistävää kuulla kun joku sanoo:
"Kasvu ja työllisyys ovat nyt nostettava asialistan kärkeen, eikä jättää asioita pelkästään markkinoiden varaan"- Antti Lindtman
Eli ollaan valmiita muistamaan että valtiovalta VOI ajatella myös omilla ehdoillaan eikä aina vain hypätä taloususkovaisten lobbarien hypetys tai tuomion juniin.
En ole ihan varma onko kaikki nämä ehdotukset kuinka kehityskelpoisia. Sen verran vähän detailia asioista vielä pöydällä. Mutta ehdotuksiahan nuo vasta ovatkin. Ainakin se että pitkäaikaistyöttömät saataisiin eläkkeelle olisi jollain tasolla hyvä ajatus.
Toki Vasemmistoliitossa väläytetään ne OIKEAT ratkaisut kuten perustulo. Mutta nyt sentään alkaa olla muillakin tuoda pöytää jotain muuta varteenotettavaa kuin oikeiston toistensa pierujen haistelu ja kurjistelut.
Hallitus vaihtoon ensi vaaleissa! Sanon suoraan ja häpeilemättä että äänestäkää Vasemmalle!...ja on tuolla sitten muitakin joiden kanssa varmasti päästään järkevään hallitusyhteistyöhön.
#politiikkka #vasemmisto #vasemmistoliitto #sdp #hallitusvaihtoon2027
-
Eilen kuulin työmatkalla bussissa seuraavanlaisen pohdinnan:
Kuinka vasemmalla voi olla ilman että on kommunisti?
Tälleen pohtivat (omaan arviooni perustuen) noin 14-16 vuotiaat pojat.
Jos olisitte käyneet pojille vastaamassa niin mitä olisitte vastanneet?
-
Eilen kuulin työmatkalla bussissa seuraavanlaisen pohdinnan:
Kuinka vasemmalla voi olla ilman että on kommunisti?
Tälleen pohtivat (omaan arviooni perustuen) noin 14-16 vuotiaat pojat.
Jos olisitte käyneet pojille vastaamassa niin mitä olisitte vastanneet?
-
Eilen kuulin työmatkalla bussissa seuraavanlaisen pohdinnan:
Kuinka vasemmalla voi olla ilman että on kommunisti?
Tälleen pohtivat (omaan arviooni perustuen) noin 14-16 vuotiaat pojat.
Jos olisitte käyneet pojille vastaamassa niin mitä olisitte vastanneet?
-
Eilen kuulin työmatkalla bussissa seuraavanlaisen pohdinnan:
Kuinka vasemmalla voi olla ilman että on kommunisti?
Tälleen pohtivat (omaan arviooni perustuen) noin 14-16 vuotiaat pojat.
Jos olisitte käyneet pojille vastaamassa niin mitä olisitte vastanneet?
-
Eilen kuulin työmatkalla bussissa seuraavanlaisen pohdinnan:
Kuinka vasemmalla voi olla ilman että on kommunisti?
Tälleen pohtivat (omaan arviooni perustuen) noin 14-16 vuotiaat pojat.
Jos olisitte käyneet pojille vastaamassa niin mitä olisitte vastanneet?
-
Valtion pitäisi jo valmistella omaa datakeskusta
Lue Lahden Vasemmisto aktiivien Alvar Külmäsun ja Antti Hartikaisen mielipidekirjoitus, miksi Suomen pitäisi valmistella omaa datakeskushanketta.
Euroopan unionin tahtotila on oman teknologisen itsemääräämisoikeuden palautus. Nykyään valmistellaan jo omaa ohjelmistotuotantoa, ja tulevaisuudessa tämä varmasti tarkoittaa myös omaa tekoälyä.
Samalla tekoälyyn käytettävästä laskentatehosta maksetaan maltaita. Jos emme toimi nyt, raha valuu Suomen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen haastattelussa (HS 26.6.) tuotiin esiin julkisen sektorin siirtyminen nopealla tahdilla täysin tekoälyyn.
Suomen tulisi valmistella tässä vaiheessa jo omaa valtiollista datakeskusta ja sen tuomaa laskentatehoa valtion virastoja, hyvinvointialueita ja kuntia varten. Datakeskus tulisi mitoittaa niin, että laskentatehoa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin.
Sillä aikaa, kun valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien oma tarve ei käytä kaikkea datakeskuksen kapasiteettia, voidaan ylijäämälaskentatehoa myydä markkinahintaan.
Datakeskus luo sähkön hintaan tuntuvan arvonnousun. yhden kilowattitunnin laskentatehosta on maksettu maailmalla noin kuusi euroa. Suomessa sähkön keskimääräinen hinta oli 2025 noin 0,04 euroa kilowattitunnilta.
Tällä hetkellä suuri osa tästä arvonnoususta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtion omistama tai osaomistama datakeskus olisi merkittävä parannus.
Datakeskuksen perustaminen ei ole ilmaista, ja ylläpitoon liittyy henkilö-, vuokra- ja tarvikekuluja. Esimerkiksi serverit, jotka ovat helposti keskuksen kallein osa, vaihdetaan usein 3-4 vuoden välein.
Toisaalta arvonnousun ansiosta kulut voi laskennallisesti ansaita takaisin hyvinkin nopeasti; yhden megawattitunnin tehoinen datakeskus voi tarkoittaa noin 52,6 miljoonan euron vuosituloja.
EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen näyttää suotuisalta AI Continent Action Plan -hankkeen myötä. Suomen nykyisessä taloustilanteessa viimeistään tulevan hallituksen tulisi valmistella asiaa heti aloittaessaan.
Külmäsu on lahtelainen erikoislääkäri ja Päijät-Hämeen vara-aluevaltuutettu (vas.), Hartikainen lahtelainen tietohallintopäällikkö (vas.).
-
Valtion pitäisi jo valmistella omaa datakeskusta
Lue Lahden Vasemmisto aktiivien Alvar Külmäsun ja Antti Hartikaisen mielipidekirjoitus, miksi Suomen pitäisi valmistella omaa datakeskushanketta.
Euroopan unionin tahtotila on oman teknologisen itsemääräämisoikeuden palautus. Nykyään valmistellaan jo omaa ohjelmistotuotantoa, ja tulevaisuudessa tämä varmasti tarkoittaa myös omaa tekoälyä.
Samalla tekoälyyn käytettävästä laskentatehosta maksetaan maltaita. Jos emme toimi nyt, raha valuu Suomen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen haastattelussa (HS 26.6.) tuotiin esiin julkisen sektorin siirtyminen nopealla tahdilla täysin tekoälyyn.
Suomen tulisi valmistella tässä vaiheessa jo omaa valtiollista datakeskusta ja sen tuomaa laskentatehoa valtion virastoja, hyvinvointialueita ja kuntia varten. Datakeskus tulisi mitoittaa niin, että laskentatehoa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin.
Sillä aikaa, kun valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien oma tarve ei käytä kaikkea datakeskuksen kapasiteettia, voidaan ylijäämälaskentatehoa myydä markkinahintaan.
Datakeskus luo sähkön hintaan tuntuvan arvonnousun. yhden kilowattitunnin laskentatehosta on maksettu maailmalla noin kuusi euroa. Suomessa sähkön keskimääräinen hinta oli 2025 noin 0,04 euroa kilowattitunnilta.
Tällä hetkellä suuri osa tästä arvonnoususta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtion omistama tai osaomistama datakeskus olisi merkittävä parannus.
Datakeskuksen perustaminen ei ole ilmaista, ja ylläpitoon liittyy henkilö-, vuokra- ja tarvikekuluja. Esimerkiksi serverit, jotka ovat helposti keskuksen kallein osa, vaihdetaan usein 3-4 vuoden välein.
Toisaalta arvonnousun ansiosta kulut voi laskennallisesti ansaita takaisin hyvinkin nopeasti; yhden megawattitunnin tehoinen datakeskus voi tarkoittaa noin 52,6 miljoonan euron vuosituloja.
EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen näyttää suotuisalta AI Continent Action Plan -hankkeen myötä. Suomen nykyisessä taloustilanteessa viimeistään tulevan hallituksen tulisi valmistella asiaa heti aloittaessaan.
Külmäsu on lahtelainen erikoislääkäri ja Päijät-Hämeen vara-aluevaltuutettu (vas.), Hartikainen lahtelainen tietohallintopäällikkö (vas.).
-
Valtion pitäisi jo valmistella omaa datakeskusta
Lue Lahden Vasemmisto aktiivien Alvar Külmäsun ja Antti Hartikaisen mielipidekirjoitus, miksi Suomen pitäisi valmistella omaa datakeskushanketta.
Euroopan unionin tahtotila on oman teknologisen itsemääräämisoikeuden palautus. Nykyään valmistellaan jo omaa ohjelmistotuotantoa, ja tulevaisuudessa tämä varmasti tarkoittaa myös omaa tekoälyä.
Samalla tekoälyyn käytettävästä laskentatehosta maksetaan maltaita. Jos emme toimi nyt, raha valuu Suomen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen haastattelussa (HS 26.6.) tuotiin esiin julkisen sektorin siirtyminen nopealla tahdilla täysin tekoälyyn.
Suomen tulisi valmistella tässä vaiheessa jo omaa valtiollista datakeskusta ja sen tuomaa laskentatehoa valtion virastoja, hyvinvointialueita ja kuntia varten. Datakeskus tulisi mitoittaa niin, että laskentatehoa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin.
Sillä aikaa, kun valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien oma tarve ei käytä kaikkea datakeskuksen kapasiteettia, voidaan ylijäämälaskentatehoa myydä markkinahintaan.
Datakeskus luo sähkön hintaan tuntuvan arvonnousun. yhden kilowattitunnin laskentatehosta on maksettu maailmalla noin kuusi euroa. Suomessa sähkön keskimääräinen hinta oli 2025 noin 0,04 euroa kilowattitunnilta.
Tällä hetkellä suuri osa tästä arvonnoususta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtion omistama tai osaomistama datakeskus olisi merkittävä parannus.
Datakeskuksen perustaminen ei ole ilmaista, ja ylläpitoon liittyy henkilö-, vuokra- ja tarvikekuluja. Esimerkiksi serverit, jotka ovat helposti keskuksen kallein osa, vaihdetaan usein 3-4 vuoden välein.
Toisaalta arvonnousun ansiosta kulut voi laskennallisesti ansaita takaisin hyvinkin nopeasti; yhden megawattitunnin tehoinen datakeskus voi tarkoittaa noin 52,6 miljoonan euron vuosituloja.
EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen näyttää suotuisalta AI Continent Action Plan -hankkeen myötä. Suomen nykyisessä taloustilanteessa viimeistään tulevan hallituksen tulisi valmistella asiaa heti aloittaessaan.
Külmäsu on lahtelainen erikoislääkäri ja Päijät-Hämeen vara-aluevaltuutettu (vas.), Hartikainen lahtelainen tietohallintopäällikkö (vas.).
-
Valtion pitäisi jo valmistella omaa datakeskusta
Lue Lahden Vasemmisto aktiivien Alvar Külmäsun ja Antti Hartikaisen mielipidekirjoitus, miksi Suomen pitäisi valmistella omaa datakeskushanketta.
Euroopan unionin tahtotila on oman teknologisen itsemääräämisoikeuden palautus. Nykyään valmistellaan jo omaa ohjelmistotuotantoa, ja tulevaisuudessa tämä varmasti tarkoittaa myös omaa tekoälyä.
Samalla tekoälyyn käytettävästä laskentatehosta maksetaan maltaita. Jos emme toimi nyt, raha valuu Suomen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen haastattelussa (HS 26.6.) tuotiin esiin julkisen sektorin siirtyminen nopealla tahdilla täysin tekoälyyn.
Suomen tulisi valmistella tässä vaiheessa jo omaa valtiollista datakeskusta ja sen tuomaa laskentatehoa valtion virastoja, hyvinvointialueita ja kuntia varten. Datakeskus tulisi mitoittaa niin, että laskentatehoa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin.
Sillä aikaa, kun valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien oma tarve ei käytä kaikkea datakeskuksen kapasiteettia, voidaan ylijäämälaskentatehoa myydä markkinahintaan.
Datakeskus luo sähkön hintaan tuntuvan arvonnousun. yhden kilowattitunnin laskentatehosta on maksettu maailmalla noin kuusi euroa. Suomessa sähkön keskimääräinen hinta oli 2025 noin 0,04 euroa kilowattitunnilta.
Tällä hetkellä suuri osa tästä arvonnoususta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtion omistama tai osaomistama datakeskus olisi merkittävä parannus.
Datakeskuksen perustaminen ei ole ilmaista, ja ylläpitoon liittyy henkilö-, vuokra- ja tarvikekuluja. Esimerkiksi serverit, jotka ovat helposti keskuksen kallein osa, vaihdetaan usein 3-4 vuoden välein.
Toisaalta arvonnousun ansiosta kulut voi laskennallisesti ansaita takaisin hyvinkin nopeasti; yhden megawattitunnin tehoinen datakeskus voi tarkoittaa noin 52,6 miljoonan euron vuosituloja.
EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen näyttää suotuisalta AI Continent Action Plan -hankkeen myötä. Suomen nykyisessä taloustilanteessa viimeistään tulevan hallituksen tulisi valmistella asiaa heti aloittaessaan.
Külmäsu on lahtelainen erikoislääkäri ja Päijät-Hämeen vara-aluevaltuutettu (vas.), Hartikainen lahtelainen tietohallintopäällikkö (vas.).
-
Valtion pitäisi jo valmistella omaa datakeskusta
Lue Lahden Vasemmisto aktiivien Alvar Külmäsun ja Antti Hartikaisen mielipidekirjoitus, miksi Suomen pitäisi valmistella omaa datakeskushanketta.
Euroopan unionin tahtotila on oman teknologisen itsemääräämisoikeuden palautus. Nykyään valmistellaan jo omaa ohjelmistotuotantoa, ja tulevaisuudessa tämä varmasti tarkoittaa myös omaa tekoälyä.
Samalla tekoälyyn käytettävästä laskentatehosta maksetaan maltaita. Jos emme toimi nyt, raha valuu Suomen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen haastattelussa (HS 26.6.) tuotiin esiin julkisen sektorin siirtyminen nopealla tahdilla täysin tekoälyyn.
Suomen tulisi valmistella tässä vaiheessa jo omaa valtiollista datakeskusta ja sen tuomaa laskentatehoa valtion virastoja, hyvinvointialueita ja kuntia varten. Datakeskus tulisi mitoittaa niin, että laskentatehoa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin.
Sillä aikaa, kun valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien oma tarve ei käytä kaikkea datakeskuksen kapasiteettia, voidaan ylijäämälaskentatehoa myydä markkinahintaan.
Datakeskus luo sähkön hintaan tuntuvan arvonnousun. yhden kilowattitunnin laskentatehosta on maksettu maailmalla noin kuusi euroa. Suomessa sähkön keskimääräinen hinta oli 2025 noin 0,04 euroa kilowattitunnilta.
Tällä hetkellä suuri osa tästä arvonnoususta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtion omistama tai osaomistama datakeskus olisi merkittävä parannus.
Datakeskuksen perustaminen ei ole ilmaista, ja ylläpitoon liittyy henkilö-, vuokra- ja tarvikekuluja. Esimerkiksi serverit, jotka ovat helposti keskuksen kallein osa, vaihdetaan usein 3-4 vuoden välein.
Toisaalta arvonnousun ansiosta kulut voi laskennallisesti ansaita takaisin hyvinkin nopeasti; yhden megawattitunnin tehoinen datakeskus voi tarkoittaa noin 52,6 miljoonan euron vuosituloja.
EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen näyttää suotuisalta AI Continent Action Plan -hankkeen myötä. Suomen nykyisessä taloustilanteessa viimeistään tulevan hallituksen tulisi valmistella asiaa heti aloittaessaan.
Külmäsu on lahtelainen erikoislääkäri ja Päijät-Hämeen vara-aluevaltuutettu (vas.), Hartikainen lahtelainen tietohallintopäällikkö (vas.).
-
RE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/117051264746043262
Olennaisuus, minkä #Yle jättää kertomatta on se, että Ceutan aluejohtaja on Pedro Sánchezin edustaman työväenpuolueen pahimman kilpailijan, Partido Popularin lokaalin puolueosaston pj.
Totta hitossa hän sikäläisenä kokoomuslaisena valittaa sikäläisen demaripääministerin toimista; olivat ne millaisia tahansa.
Kyllä, laitan asiasta palautteen myös suoraan Ylelle.
EDIT: #Palaute ei ole vielä tuottanut tulosta.
#journalismi #objektiivisuus #Espanja #Ceuta #oikeisto #vasemmisto #ESpol #politiikka
-
RE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/117051264746043262
Olennaisuus, minkä #Yle jättää kertomatta on se, että Ceutan aluejohtaja on Pedro Sánchezin edustaman työväenpuolueen pahimman kilpailijan, Partido Popularin lokaalin puolueosaston pj.
Totta hitossa hän sikäläisenä kokoomuslaisena valittaa sikäläisen demaripääministerin toimista; olivat ne millaisia tahansa.
Kyllä, laitan asiasta palautteen myös suoraan Ylelle.
EDIT: #Palaute ei ole vielä tuottanut tulosta.
#journalismi #objektiivisuus #Espanja #Ceuta #oikeisto #vasemmisto #ESpol #politiikka
-
RE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/117051264746043262
Olennaisuus, minkä #Yle jättää kertomatta on se, että Ceutan aluejohtaja on Pedro Sánchezin edustaman työväenpuolueen pahimman kilpailijan, Partido Popularin lokaalin puolueosaston pj.
Totta hitossa hän sikäläisenä kokoomuslaisena valittaa sikäläisen demaripääministerin toimista; olivat ne millaisia tahansa.
Kyllä, laitan asiasta palautteen myös suoraan Ylelle.
EDIT: #Palaute ei ole vielä tuottanut tulosta.
#journalismi #objektiivisuus #Espanja #Ceuta #oikeisto #vasemmisto #ESpol #politiikka
-
RE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/117051264746043262
Olennaisuus, minkä #Yle jättää kertomatta on se, että Ceutan aluejohtaja on Pedro Sánchezin edustaman työväenpuolueen pahimman kilpailijan, Partido Popularin lokaalin puolueosaston pj.
Totta hitossa hän sikäläisenä kokoomuslaisena valittaa sikäläisen demaripääministerin toimista; olivat ne millaisia tahansa.
Kyllä, laitan asiasta palautteen myös suoraan Ylelle.
EDIT: #Palaute ei ole vielä tuottanut tulosta.
#journalismi #objektiivisuus #Espanja #Ceuta #oikeisto #vasemmisto #ESpol #politiikka
-
RE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/117051264746043262
Olennaisuus, minkä #Yle jättää kertomatta on se, että Ceutan aluejohtaja on Pedro Sánchezin edustaman työväenpuolueen pahimman kilpailijan, Partido Popularin lokaalin puolueosaston pj.
Totta hitossa hän sikäläisenä kokoomuslaisena valittaa sikäläisen demaripääministerin toimista; olivat ne millaisia tahansa.
Kyllä, laitan asiasta palautteen myös suoraan Ylelle.
EDIT: #Palaute ei ole vielä tuottanut tulosta.
#journalismi #objektiivisuus #Espanja #Ceuta #oikeisto #vasemmisto #ESpol #politiikka
-
Purjelaivan salamatkustaja paljasti, mitä Lahden kaupunkisuunnittelusta puuttuu
Kaupungeissa syntyy toisinaan paikkoja, joista ei ole päätetty kaupungintalon korkeissa huoneissa. Anttilanmäellä on yksi tällainen paikka osoitteessa Kerintie 2. Viime kesänä olin mukana perustamassa muiden nuorten kanssa vuonna 1927 rakennetun puutalon ympäröivälle alueelle yhteisöpuutarhaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tontin tulevaisuutta kokouksessaan 18. elokuuta. Kaava on ollut vireillä jo vuodesta 2021, mutta toimintamme sai kaupungin reipastumaan. On kummallista, että kaupunkilaisten oman toiminnan pitää usein todistaa alueen arvo, ennen kuin kaavoituskoneisto herää.
Herääminen ei tosin ollut toivotunlaista. Nähtävillä olleet kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa jakavat tontin joko yksityisiin pientalotontteihin tai yhteen tehokkaaseen rivitaloon. Missään niistä ei jätetä tilaa sille, mitä tontilla jo todellisuudessa tapahtuu.
Kun heinäkuisena keskiviikkona talkoilimme Kerintalolla, pysähdyimme kauniina kukkivan kirkkaankeltaisen kasvin äärelle. Eräs vanhempi anttilanmäkeläinen tunnisti yksilön jaakonvillakoksi.
Jaakonvillakko on melko harvinainen laji, joka on päätynyt Suomeen uustulokkaana purjelaivojen painolastimaan mukana. Satamista sen siemenet ovat levinneet raideliikenteen mukana tavaraterminaalien ja ratapihojen läheisyydessä sijaitseville joutomaille.
Keltaisen kukan tarina muistuttaa valtaosaa Kerintalon yhteisöpuutarhan ydinaktiiveista. He eivät ole päätyneet Lahteen itsetarkoituksellisesti, vaan kulkeutuneet Lahteen raiteita pitkin työn tai opiskelupaikan seurauksena.
Silti he ovat päässeet keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja mitä vielä, ylläpitämään sen arvoa, vaikkei yksikään omista siitä neliötäkään. Kerintalo on ollut meille kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan Anttilanmäestä ja sukeltamaan vehreäksi kasvaneelle joutomaalle vieraanvaraisten ihmisten luokse.
Itse pääsin tutustumaan Kerintalon pihaan viime vuoden toukokuussa. Vihertöissä minulla on peukalo keskellä kämmentä, mutta vietin pihamaalla paljon aikaa tovereiden kanssa. Ylikasvanut joutomaa rikkoo esteettisiä käsityksiämme, mutta sen vehreässä sekavuudessa on jotain kaunista.
Ekologi ja kuvataiteilija Milja Laine kirjoittaa tuoreessa teoksessaan Pieni kaupunkikasvio, että joutomaan kauneus syntyy juuri kaaoksesta ja yllätyksellisyydestä. Joutomaat ovat ekologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden lajikirjo voi hämmästyttää. Niistä löytyy villielämää, joka vähentyy kansallispuistoistakin.
Anttilanmäen kyläyhdistyksen adressissa ehdotetaan, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilytetään, päärakennus suojellaan ja pihan yhteisöllinen käyttö mahdollistetaan. Tätä kirjoittaessani adressin on allekirjoittanut 168 ihmistä.
Asukkaiden vaatimus ei ole kohtuuton. Lahdessa on rakentamattomia omakotitalotontteja niin paljon, että niitä vaaditaan luovutettavaksi maksutta eteenpäin. Yhden tontin säästäminen yhteisölliseen käyttöön ei ole suuri uhraus.
Sen sijaan Kerintalon huolellinen entisöinti toimisi esimerkkinä koko kaupunginosalle: näytösluonteinen, alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittava kunnostustyö saattaisi rohkaista muitakin Anttilanmäen asukkaita tekemään omat julkisivukorjauksensa samalla antaumuksella.
Kerintalo on paikka, jossa nuoret toimivat yhteistyössä Anttilanmäen asukkaiden kanssa. Se on paikka, jossa uudet tulokkaat juurtuvat Lahteen, jossa kaupungin ja luonnon rajat hämärtyvät ja jossa kenelläkään ei ole aavistusta, kuka nämä yrtit on tähän käynyt istuttamassa. Se on yllätyksellistä, kaaos, siksi siinä on arvoa, siksi se on kaunista.
Jaakonvillakon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että se kukkii Jaakonpäivänä, 25. heinäkuuta. Viime vuosina realisoituneen ilmaston lämpenemisen seurauksena havaintoja kirkkaankeltaiseen kukkaan puhjenneista kasveista on kirjattu yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Ekokatastrofin aika vaatii kaupunkielämän uudelleenajattelua.
Toivomme, että kaupunki- ja ympäristölautakunta palauttaa kaava-asian valmisteluun. Pelastetaan Kerintalo!
Kirjoittaja:
Oskari Päätalo on Lahden kaupunginvaltuutettu (vas.) ja yhteisöpuutarha-aktiivi.
ESS linkki:https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9644720
-
Purjelaivan salamatkustaja paljasti, mitä Lahden kaupunkisuunnittelusta puuttuu
Kaupungeissa syntyy toisinaan paikkoja, joista ei ole päätetty kaupungintalon korkeissa huoneissa. Anttilanmäellä on yksi tällainen paikka osoitteessa Kerintie 2. Viime kesänä olin mukana perustamassa muiden nuorten kanssa vuonna 1927 rakennetun puutalon ympäröivälle alueelle yhteisöpuutarhaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tontin tulevaisuutta kokouksessaan 18. elokuuta. Kaava on ollut vireillä jo vuodesta 2021, mutta toimintamme sai kaupungin reipastumaan. On kummallista, että kaupunkilaisten oman toiminnan pitää usein todistaa alueen arvo, ennen kuin kaavoituskoneisto herää.
Herääminen ei tosin ollut toivotunlaista. Nähtävillä olleet kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa jakavat tontin joko yksityisiin pientalotontteihin tai yhteen tehokkaaseen rivitaloon. Missään niistä ei jätetä tilaa sille, mitä tontilla jo todellisuudessa tapahtuu.
Kun heinäkuisena keskiviikkona talkoilimme Kerintalolla, pysähdyimme kauniina kukkivan kirkkaankeltaisen kasvin äärelle. Eräs vanhempi anttilanmäkeläinen tunnisti yksilön jaakonvillakoksi.
Jaakonvillakko on melko harvinainen laji, joka on päätynyt Suomeen uustulokkaana purjelaivojen painolastimaan mukana. Satamista sen siemenet ovat levinneet raideliikenteen mukana tavaraterminaalien ja ratapihojen läheisyydessä sijaitseville joutomaille.
Keltaisen kukan tarina muistuttaa valtaosaa Kerintalon yhteisöpuutarhan ydinaktiiveista. He eivät ole päätyneet Lahteen itsetarkoituksellisesti, vaan kulkeutuneet Lahteen raiteita pitkin työn tai opiskelupaikan seurauksena.
Silti he ovat päässeet keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja mitä vielä, ylläpitämään sen arvoa, vaikkei yksikään omista siitä neliötäkään. Kerintalo on ollut meille kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan Anttilanmäestä ja sukeltamaan vehreäksi kasvaneelle joutomaalle vieraanvaraisten ihmisten luokse.
Itse pääsin tutustumaan Kerintalon pihaan viime vuoden toukokuussa. Vihertöissä minulla on peukalo keskellä kämmentä, mutta vietin pihamaalla paljon aikaa tovereiden kanssa. Ylikasvanut joutomaa rikkoo esteettisiä käsityksiämme, mutta sen vehreässä sekavuudessa on jotain kaunista.
Ekologi ja kuvataiteilija Milja Laine kirjoittaa tuoreessa teoksessaan Pieni kaupunkikasvio, että joutomaan kauneus syntyy juuri kaaoksesta ja yllätyksellisyydestä. Joutomaat ovat ekologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden lajikirjo voi hämmästyttää. Niistä löytyy villielämää, joka vähentyy kansallispuistoistakin.
Anttilanmäen kyläyhdistyksen adressissa ehdotetaan, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilytetään, päärakennus suojellaan ja pihan yhteisöllinen käyttö mahdollistetaan. Tätä kirjoittaessani adressin on allekirjoittanut 168 ihmistä.
Asukkaiden vaatimus ei ole kohtuuton. Lahdessa on rakentamattomia omakotitalotontteja niin paljon, että niitä vaaditaan luovutettavaksi maksutta eteenpäin. Yhden tontin säästäminen yhteisölliseen käyttöön ei ole suuri uhraus.
Sen sijaan Kerintalon huolellinen entisöinti toimisi esimerkkinä koko kaupunginosalle: näytösluonteinen, alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittava kunnostustyö saattaisi rohkaista muitakin Anttilanmäen asukkaita tekemään omat julkisivukorjauksensa samalla antaumuksella.
Kerintalo on paikka, jossa nuoret toimivat yhteistyössä Anttilanmäen asukkaiden kanssa. Se on paikka, jossa uudet tulokkaat juurtuvat Lahteen, jossa kaupungin ja luonnon rajat hämärtyvät ja jossa kenelläkään ei ole aavistusta, kuka nämä yrtit on tähän käynyt istuttamassa. Se on yllätyksellistä, kaaos, siksi siinä on arvoa, siksi se on kaunista.
Jaakonvillakon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että se kukkii Jaakonpäivänä, 25. heinäkuuta. Viime vuosina realisoituneen ilmaston lämpenemisen seurauksena havaintoja kirkkaankeltaiseen kukkaan puhjenneista kasveista on kirjattu yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Ekokatastrofin aika vaatii kaupunkielämän uudelleenajattelua.
Toivomme, että kaupunki- ja ympäristölautakunta palauttaa kaava-asian valmisteluun. Pelastetaan Kerintalo!
Kirjoittaja:
Oskari Päätalo on Lahden kaupunginvaltuutettu (vas.) ja yhteisöpuutarha-aktiivi.
ESS linkki:https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9644720
-
Purjelaivan salamatkustaja paljasti, mitä Lahden kaupunkisuunnittelusta puuttuu
Kaupungeissa syntyy toisinaan paikkoja, joista ei ole päätetty kaupungintalon korkeissa huoneissa. Anttilanmäellä on yksi tällainen paikka osoitteessa Kerintie 2. Viime kesänä olin mukana perustamassa muiden nuorten kanssa vuonna 1927 rakennetun puutalon ympäröivälle alueelle yhteisöpuutarhaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tontin tulevaisuutta kokouksessaan 18. elokuuta. Kaava on ollut vireillä jo vuodesta 2021, mutta toimintamme sai kaupungin reipastumaan. On kummallista, että kaupunkilaisten oman toiminnan pitää usein todistaa alueen arvo, ennen kuin kaavoituskoneisto herää.
Herääminen ei tosin ollut toivotunlaista. Nähtävillä olleet kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa jakavat tontin joko yksityisiin pientalotontteihin tai yhteen tehokkaaseen rivitaloon. Missään niistä ei jätetä tilaa sille, mitä tontilla jo todellisuudessa tapahtuu.
Kun heinäkuisena keskiviikkona talkoilimme Kerintalolla, pysähdyimme kauniina kukkivan kirkkaankeltaisen kasvin äärelle. Eräs vanhempi anttilanmäkeläinen tunnisti yksilön jaakonvillakoksi.
Jaakonvillakko on melko harvinainen laji, joka on päätynyt Suomeen uustulokkaana purjelaivojen painolastimaan mukana. Satamista sen siemenet ovat levinneet raideliikenteen mukana tavaraterminaalien ja ratapihojen läheisyydessä sijaitseville joutomaille.
Keltaisen kukan tarina muistuttaa valtaosaa Kerintalon yhteisöpuutarhan ydinaktiiveista. He eivät ole päätyneet Lahteen itsetarkoituksellisesti, vaan kulkeutuneet Lahteen raiteita pitkin työn tai opiskelupaikan seurauksena.
Silti he ovat päässeet keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja mitä vielä, ylläpitämään sen arvoa, vaikkei yksikään omista siitä neliötäkään. Kerintalo on ollut meille kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan Anttilanmäestä ja sukeltamaan vehreäksi kasvaneelle joutomaalle vieraanvaraisten ihmisten luokse.
Itse pääsin tutustumaan Kerintalon pihaan viime vuoden toukokuussa. Vihertöissä minulla on peukalo keskellä kämmentä, mutta vietin pihamaalla paljon aikaa tovereiden kanssa. Ylikasvanut joutomaa rikkoo esteettisiä käsityksiämme, mutta sen vehreässä sekavuudessa on jotain kaunista.
Ekologi ja kuvataiteilija Milja Laine kirjoittaa tuoreessa teoksessaan Pieni kaupunkikasvio, että joutomaan kauneus syntyy juuri kaaoksesta ja yllätyksellisyydestä. Joutomaat ovat ekologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden lajikirjo voi hämmästyttää. Niistä löytyy villielämää, joka vähentyy kansallispuistoistakin.
Anttilanmäen kyläyhdistyksen adressissa ehdotetaan, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilytetään, päärakennus suojellaan ja pihan yhteisöllinen käyttö mahdollistetaan. Tätä kirjoittaessani adressin on allekirjoittanut 168 ihmistä.
Asukkaiden vaatimus ei ole kohtuuton. Lahdessa on rakentamattomia omakotitalotontteja niin paljon, että niitä vaaditaan luovutettavaksi maksutta eteenpäin. Yhden tontin säästäminen yhteisölliseen käyttöön ei ole suuri uhraus.
Sen sijaan Kerintalon huolellinen entisöinti toimisi esimerkkinä koko kaupunginosalle: näytösluonteinen, alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittava kunnostustyö saattaisi rohkaista muitakin Anttilanmäen asukkaita tekemään omat julkisivukorjauksensa samalla antaumuksella.
Kerintalo on paikka, jossa nuoret toimivat yhteistyössä Anttilanmäen asukkaiden kanssa. Se on paikka, jossa uudet tulokkaat juurtuvat Lahteen, jossa kaupungin ja luonnon rajat hämärtyvät ja jossa kenelläkään ei ole aavistusta, kuka nämä yrtit on tähän käynyt istuttamassa. Se on yllätyksellistä, kaaos, siksi siinä on arvoa, siksi se on kaunista.
Jaakonvillakon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että se kukkii Jaakonpäivänä, 25. heinäkuuta. Viime vuosina realisoituneen ilmaston lämpenemisen seurauksena havaintoja kirkkaankeltaiseen kukkaan puhjenneista kasveista on kirjattu yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Ekokatastrofin aika vaatii kaupunkielämän uudelleenajattelua.
Toivomme, että kaupunki- ja ympäristölautakunta palauttaa kaava-asian valmisteluun. Pelastetaan Kerintalo!
Kirjoittaja:
Oskari Päätalo on Lahden kaupunginvaltuutettu (vas.) ja yhteisöpuutarha-aktiivi.
ESS linkki:https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9644720
-
Purjelaivan salamatkustaja paljasti, mitä Lahden kaupunkisuunnittelusta puuttuu
Kaupungeissa syntyy toisinaan paikkoja, joista ei ole päätetty kaupungintalon korkeissa huoneissa. Anttilanmäellä on yksi tällainen paikka osoitteessa Kerintie 2. Viime kesänä olin mukana perustamassa muiden nuorten kanssa vuonna 1927 rakennetun puutalon ympäröivälle alueelle yhteisöpuutarhaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tontin tulevaisuutta kokouksessaan 18. elokuuta. Kaava on ollut vireillä jo vuodesta 2021, mutta toimintamme sai kaupungin reipastumaan. On kummallista, että kaupunkilaisten oman toiminnan pitää usein todistaa alueen arvo, ennen kuin kaavoituskoneisto herää.
Herääminen ei tosin ollut toivotunlaista. Nähtävillä olleet kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa jakavat tontin joko yksityisiin pientalotontteihin tai yhteen tehokkaaseen rivitaloon. Missään niistä ei jätetä tilaa sille, mitä tontilla jo todellisuudessa tapahtuu.
Kun heinäkuisena keskiviikkona talkoilimme Kerintalolla, pysähdyimme kauniina kukkivan kirkkaankeltaisen kasvin äärelle. Eräs vanhempi anttilanmäkeläinen tunnisti yksilön jaakonvillakoksi.
Jaakonvillakko on melko harvinainen laji, joka on päätynyt Suomeen uustulokkaana purjelaivojen painolastimaan mukana. Satamista sen siemenet ovat levinneet raideliikenteen mukana tavaraterminaalien ja ratapihojen läheisyydessä sijaitseville joutomaille.
Keltaisen kukan tarina muistuttaa valtaosaa Kerintalon yhteisöpuutarhan ydinaktiiveista. He eivät ole päätyneet Lahteen itsetarkoituksellisesti, vaan kulkeutuneet Lahteen raiteita pitkin työn tai opiskelupaikan seurauksena.
Silti he ovat päässeet keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja mitä vielä, ylläpitämään sen arvoa, vaikkei yksikään omista siitä neliötäkään. Kerintalo on ollut meille kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan Anttilanmäestä ja sukeltamaan vehreäksi kasvaneelle joutomaalle vieraanvaraisten ihmisten luokse.
Itse pääsin tutustumaan Kerintalon pihaan viime vuoden toukokuussa. Vihertöissä minulla on peukalo keskellä kämmentä, mutta vietin pihamaalla paljon aikaa tovereiden kanssa. Ylikasvanut joutomaa rikkoo esteettisiä käsityksiämme, mutta sen vehreässä sekavuudessa on jotain kaunista.
Ekologi ja kuvataiteilija Milja Laine kirjoittaa tuoreessa teoksessaan Pieni kaupunkikasvio, että joutomaan kauneus syntyy juuri kaaoksesta ja yllätyksellisyydestä. Joutomaat ovat ekologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden lajikirjo voi hämmästyttää. Niistä löytyy villielämää, joka vähentyy kansallispuistoistakin.
Anttilanmäen kyläyhdistyksen adressissa ehdotetaan, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilytetään, päärakennus suojellaan ja pihan yhteisöllinen käyttö mahdollistetaan. Tätä kirjoittaessani adressin on allekirjoittanut 168 ihmistä.
Asukkaiden vaatimus ei ole kohtuuton. Lahdessa on rakentamattomia omakotitalotontteja niin paljon, että niitä vaaditaan luovutettavaksi maksutta eteenpäin. Yhden tontin säästäminen yhteisölliseen käyttöön ei ole suuri uhraus.
Sen sijaan Kerintalon huolellinen entisöinti toimisi esimerkkinä koko kaupunginosalle: näytösluonteinen, alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittava kunnostustyö saattaisi rohkaista muitakin Anttilanmäen asukkaita tekemään omat julkisivukorjauksensa samalla antaumuksella.
Kerintalo on paikka, jossa nuoret toimivat yhteistyössä Anttilanmäen asukkaiden kanssa. Se on paikka, jossa uudet tulokkaat juurtuvat Lahteen, jossa kaupungin ja luonnon rajat hämärtyvät ja jossa kenelläkään ei ole aavistusta, kuka nämä yrtit on tähän käynyt istuttamassa. Se on yllätyksellistä, kaaos, siksi siinä on arvoa, siksi se on kaunista.
Jaakonvillakon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että se kukkii Jaakonpäivänä, 25. heinäkuuta. Viime vuosina realisoituneen ilmaston lämpenemisen seurauksena havaintoja kirkkaankeltaiseen kukkaan puhjenneista kasveista on kirjattu yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Ekokatastrofin aika vaatii kaupunkielämän uudelleenajattelua.
Toivomme, että kaupunki- ja ympäristölautakunta palauttaa kaava-asian valmisteluun. Pelastetaan Kerintalo!
Kirjoittaja:
Oskari Päätalo on Lahden kaupunginvaltuutettu (vas.) ja yhteisöpuutarha-aktiivi.
ESS linkki:https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9644720
-
Purjelaivan salamatkustaja paljasti, mitä Lahden kaupunkisuunnittelusta puuttuu
Kaupungeissa syntyy toisinaan paikkoja, joista ei ole päätetty kaupungintalon korkeissa huoneissa. Anttilanmäellä on yksi tällainen paikka osoitteessa Kerintie 2. Viime kesänä olin mukana perustamassa muiden nuorten kanssa vuonna 1927 rakennetun puutalon ympäröivälle alueelle yhteisöpuutarhaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tontin tulevaisuutta kokouksessaan 18. elokuuta. Kaava on ollut vireillä jo vuodesta 2021, mutta toimintamme sai kaupungin reipastumaan. On kummallista, että kaupunkilaisten oman toiminnan pitää usein todistaa alueen arvo, ennen kuin kaavoituskoneisto herää.
Herääminen ei tosin ollut toivotunlaista. Nähtävillä olleet kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa jakavat tontin joko yksityisiin pientalotontteihin tai yhteen tehokkaaseen rivitaloon. Missään niistä ei jätetä tilaa sille, mitä tontilla jo todellisuudessa tapahtuu.
Kun heinäkuisena keskiviikkona talkoilimme Kerintalolla, pysähdyimme kauniina kukkivan kirkkaankeltaisen kasvin äärelle. Eräs vanhempi anttilanmäkeläinen tunnisti yksilön jaakonvillakoksi.
Jaakonvillakko on melko harvinainen laji, joka on päätynyt Suomeen uustulokkaana purjelaivojen painolastimaan mukana. Satamista sen siemenet ovat levinneet raideliikenteen mukana tavaraterminaalien ja ratapihojen läheisyydessä sijaitseville joutomaille.
Keltaisen kukan tarina muistuttaa valtaosaa Kerintalon yhteisöpuutarhan ydinaktiiveista. He eivät ole päätyneet Lahteen itsetarkoituksellisesti, vaan kulkeutuneet Lahteen raiteita pitkin työn tai opiskelupaikan seurauksena.
Silti he ovat päässeet keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja mitä vielä, ylläpitämään sen arvoa, vaikkei yksikään omista siitä neliötäkään. Kerintalo on ollut meille kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan Anttilanmäestä ja sukeltamaan vehreäksi kasvaneelle joutomaalle vieraanvaraisten ihmisten luokse.
Itse pääsin tutustumaan Kerintalon pihaan viime vuoden toukokuussa. Vihertöissä minulla on peukalo keskellä kämmentä, mutta vietin pihamaalla paljon aikaa tovereiden kanssa. Ylikasvanut joutomaa rikkoo esteettisiä käsityksiämme, mutta sen vehreässä sekavuudessa on jotain kaunista.
Ekologi ja kuvataiteilija Milja Laine kirjoittaa tuoreessa teoksessaan Pieni kaupunkikasvio, että joutomaan kauneus syntyy juuri kaaoksesta ja yllätyksellisyydestä. Joutomaat ovat ekologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden lajikirjo voi hämmästyttää. Niistä löytyy villielämää, joka vähentyy kansallispuistoistakin.
Anttilanmäen kyläyhdistyksen adressissa ehdotetaan, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilytetään, päärakennus suojellaan ja pihan yhteisöllinen käyttö mahdollistetaan. Tätä kirjoittaessani adressin on allekirjoittanut 168 ihmistä.
Asukkaiden vaatimus ei ole kohtuuton. Lahdessa on rakentamattomia omakotitalotontteja niin paljon, että niitä vaaditaan luovutettavaksi maksutta eteenpäin. Yhden tontin säästäminen yhteisölliseen käyttöön ei ole suuri uhraus.
Sen sijaan Kerintalon huolellinen entisöinti toimisi esimerkkinä koko kaupunginosalle: näytösluonteinen, alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittava kunnostustyö saattaisi rohkaista muitakin Anttilanmäen asukkaita tekemään omat julkisivukorjauksensa samalla antaumuksella.
Kerintalo on paikka, jossa nuoret toimivat yhteistyössä Anttilanmäen asukkaiden kanssa. Se on paikka, jossa uudet tulokkaat juurtuvat Lahteen, jossa kaupungin ja luonnon rajat hämärtyvät ja jossa kenelläkään ei ole aavistusta, kuka nämä yrtit on tähän käynyt istuttamassa. Se on yllätyksellistä, kaaos, siksi siinä on arvoa, siksi se on kaunista.
Jaakonvillakon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että se kukkii Jaakonpäivänä, 25. heinäkuuta. Viime vuosina realisoituneen ilmaston lämpenemisen seurauksena havaintoja kirkkaankeltaiseen kukkaan puhjenneista kasveista on kirjattu yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Ekokatastrofin aika vaatii kaupunkielämän uudelleenajattelua.
Toivomme, että kaupunki- ja ympäristölautakunta palauttaa kaava-asian valmisteluun. Pelastetaan Kerintalo!
Kirjoittaja:
Oskari Päätalo on Lahden kaupunginvaltuutettu (vas.) ja yhteisöpuutarha-aktiivi.
ESS linkki:https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9644720
-
Nuorisotyöttömyys on kansallinen hätätila!
Nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta taustalla olevien syiden korjaaminen on jäänyt puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on noussut vuoden 2022 14,2 prosentista jo 21,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 000 työtöntä nuorta. Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
Nuorten massatyöttömyys on kansallinen hätätila, ja sen korjaamisen tulisi olla politiikan kärkitavoitteita. Tarvitaan uusi nuorisotakuu, jossa jokaiselle nuorelle turvataan työpaikka, opiskelupaikka tai omia tarpeita vastaava palvelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tämä taas edellyttää taloudellisia panostuksia palkkatukeen ja työllisyyspalveluihin, jotka toimivat tällä hetkellä riittämättömillä resursseilla.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, jotka ovat pudonneet pitkäaikaisesti työelämän, koulutuksen, palveluiden ja usein tilastojenkin ulkopuolelle. Syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisia matalan kynnyksen palveluita tulisi vahvistaa merkittävästi.
Koulutuksen on myös turvattava nuorille sellainen osaamistaso, jolla pärjää työelämässä. Ammatillisen koulutuksen laatua on heikennetty lyhytnäköisillä leikkauksilla, eikä lähiopetusta ole riittävästi.
OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat keskimäärin lähes lukukauden verran vähemmän opetusta, kuin asetuksessa on määritelty minimiksi.
Vuodesta toiseen juuri ammatillinen koulutus näyttää olevan eduskunnan oikeistopuolueille helppo leikkauskohde, vaikka valittu linja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Nuoret ovat joutuneet kantamaan myös kohtuuttoman kovan taakan sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista, ja opiskelijat ovat tällä hetkellä velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin.
Viime vuosien työllisyyspolitiikan johtoajatus on ollut, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi työpaikkojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työllisyys on sukeltanut koko hallituskauden ajan.
Myöskään perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen ei vaikutusarvioiden perusteella lisää työllisyyttä vaan heikentää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Lyhytkestoinenkin työ on arvokasta, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Hallituksen ajama pätkätyölaki on johtamassa kuitenkin siihen, että vakinaista työtä korvataan pätkätöillä ja yhä suurempi osa joutuu elämään epävarmuudessa.
Tämä taas vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista.
Nuorilla on oikeus odottaa työelämältä myös turvaa ja hyviä työoloja. Nyt monilla on kuitenkin päällimmäisenä mielessä se, kuinka löydän ensimmäisen työpaikkani tai esimerkiksi kesätyöpaikan.
Tilanteen korjaaminen edellyttää myös asennemuutosta työnantajilta: jokainen on joskus työssä ensimmäistä kertaa, eikä kaikkien voida edellyttää osaavan etukäteen kaikkea.
Aino-Kaisa Pekonen on hämäläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vas.).
Linkki kirjoitukseen: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9637819
-
Nuorisotyöttömyys on kansallinen hätätila!
Nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta taustalla olevien syiden korjaaminen on jäänyt puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on noussut vuoden 2022 14,2 prosentista jo 21,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 000 työtöntä nuorta. Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
Nuorten massatyöttömyys on kansallinen hätätila, ja sen korjaamisen tulisi olla politiikan kärkitavoitteita. Tarvitaan uusi nuorisotakuu, jossa jokaiselle nuorelle turvataan työpaikka, opiskelupaikka tai omia tarpeita vastaava palvelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tämä taas edellyttää taloudellisia panostuksia palkkatukeen ja työllisyyspalveluihin, jotka toimivat tällä hetkellä riittämättömillä resursseilla.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, jotka ovat pudonneet pitkäaikaisesti työelämän, koulutuksen, palveluiden ja usein tilastojenkin ulkopuolelle. Syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisia matalan kynnyksen palveluita tulisi vahvistaa merkittävästi.
Koulutuksen on myös turvattava nuorille sellainen osaamistaso, jolla pärjää työelämässä. Ammatillisen koulutuksen laatua on heikennetty lyhytnäköisillä leikkauksilla, eikä lähiopetusta ole riittävästi.
OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat keskimäärin lähes lukukauden verran vähemmän opetusta, kuin asetuksessa on määritelty minimiksi.
Vuodesta toiseen juuri ammatillinen koulutus näyttää olevan eduskunnan oikeistopuolueille helppo leikkauskohde, vaikka valittu linja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Nuoret ovat joutuneet kantamaan myös kohtuuttoman kovan taakan sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista, ja opiskelijat ovat tällä hetkellä velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin.
Viime vuosien työllisyyspolitiikan johtoajatus on ollut, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi työpaikkojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työllisyys on sukeltanut koko hallituskauden ajan.
Myöskään perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen ei vaikutusarvioiden perusteella lisää työllisyyttä vaan heikentää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Lyhytkestoinenkin työ on arvokasta, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Hallituksen ajama pätkätyölaki on johtamassa kuitenkin siihen, että vakinaista työtä korvataan pätkätöillä ja yhä suurempi osa joutuu elämään epävarmuudessa.
Tämä taas vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista.
Nuorilla on oikeus odottaa työelämältä myös turvaa ja hyviä työoloja. Nyt monilla on kuitenkin päällimmäisenä mielessä se, kuinka löydän ensimmäisen työpaikkani tai esimerkiksi kesätyöpaikan.
Tilanteen korjaaminen edellyttää myös asennemuutosta työnantajilta: jokainen on joskus työssä ensimmäistä kertaa, eikä kaikkien voida edellyttää osaavan etukäteen kaikkea.
Aino-Kaisa Pekonen on hämäläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vas.).
Linkki kirjoitukseen: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9637819
-
Nuorisotyöttömyys on kansallinen hätätila!
Nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta taustalla olevien syiden korjaaminen on jäänyt puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on noussut vuoden 2022 14,2 prosentista jo 21,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 000 työtöntä nuorta. Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
Nuorten massatyöttömyys on kansallinen hätätila, ja sen korjaamisen tulisi olla politiikan kärkitavoitteita. Tarvitaan uusi nuorisotakuu, jossa jokaiselle nuorelle turvataan työpaikka, opiskelupaikka tai omia tarpeita vastaava palvelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tämä taas edellyttää taloudellisia panostuksia palkkatukeen ja työllisyyspalveluihin, jotka toimivat tällä hetkellä riittämättömillä resursseilla.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, jotka ovat pudonneet pitkäaikaisesti työelämän, koulutuksen, palveluiden ja usein tilastojenkin ulkopuolelle. Syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisia matalan kynnyksen palveluita tulisi vahvistaa merkittävästi.
Koulutuksen on myös turvattava nuorille sellainen osaamistaso, jolla pärjää työelämässä. Ammatillisen koulutuksen laatua on heikennetty lyhytnäköisillä leikkauksilla, eikä lähiopetusta ole riittävästi.
OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat keskimäärin lähes lukukauden verran vähemmän opetusta, kuin asetuksessa on määritelty minimiksi.
Vuodesta toiseen juuri ammatillinen koulutus näyttää olevan eduskunnan oikeistopuolueille helppo leikkauskohde, vaikka valittu linja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Nuoret ovat joutuneet kantamaan myös kohtuuttoman kovan taakan sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista, ja opiskelijat ovat tällä hetkellä velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin.
Viime vuosien työllisyyspolitiikan johtoajatus on ollut, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi työpaikkojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työllisyys on sukeltanut koko hallituskauden ajan.
Myöskään perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen ei vaikutusarvioiden perusteella lisää työllisyyttä vaan heikentää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Lyhytkestoinenkin työ on arvokasta, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Hallituksen ajama pätkätyölaki on johtamassa kuitenkin siihen, että vakinaista työtä korvataan pätkätöillä ja yhä suurempi osa joutuu elämään epävarmuudessa.
Tämä taas vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista.
Nuorilla on oikeus odottaa työelämältä myös turvaa ja hyviä työoloja. Nyt monilla on kuitenkin päällimmäisenä mielessä se, kuinka löydän ensimmäisen työpaikkani tai esimerkiksi kesätyöpaikan.
Tilanteen korjaaminen edellyttää myös asennemuutosta työnantajilta: jokainen on joskus työssä ensimmäistä kertaa, eikä kaikkien voida edellyttää osaavan etukäteen kaikkea.
Aino-Kaisa Pekonen on hämäläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vas.).
Linkki kirjoitukseen: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9637819
-
Nuorisotyöttömyys on kansallinen hätätila!
Nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta taustalla olevien syiden korjaaminen on jäänyt puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on noussut vuoden 2022 14,2 prosentista jo 21,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 000 työtöntä nuorta. Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
Nuorten massatyöttömyys on kansallinen hätätila, ja sen korjaamisen tulisi olla politiikan kärkitavoitteita. Tarvitaan uusi nuorisotakuu, jossa jokaiselle nuorelle turvataan työpaikka, opiskelupaikka tai omia tarpeita vastaava palvelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tämä taas edellyttää taloudellisia panostuksia palkkatukeen ja työllisyyspalveluihin, jotka toimivat tällä hetkellä riittämättömillä resursseilla.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, jotka ovat pudonneet pitkäaikaisesti työelämän, koulutuksen, palveluiden ja usein tilastojenkin ulkopuolelle. Syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisia matalan kynnyksen palveluita tulisi vahvistaa merkittävästi.
Koulutuksen on myös turvattava nuorille sellainen osaamistaso, jolla pärjää työelämässä. Ammatillisen koulutuksen laatua on heikennetty lyhytnäköisillä leikkauksilla, eikä lähiopetusta ole riittävästi.
OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat keskimäärin lähes lukukauden verran vähemmän opetusta, kuin asetuksessa on määritelty minimiksi.
Vuodesta toiseen juuri ammatillinen koulutus näyttää olevan eduskunnan oikeistopuolueille helppo leikkauskohde, vaikka valittu linja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Nuoret ovat joutuneet kantamaan myös kohtuuttoman kovan taakan sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista, ja opiskelijat ovat tällä hetkellä velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin.
Viime vuosien työllisyyspolitiikan johtoajatus on ollut, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi työpaikkojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työllisyys on sukeltanut koko hallituskauden ajan.
Myöskään perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen ei vaikutusarvioiden perusteella lisää työllisyyttä vaan heikentää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Lyhytkestoinenkin työ on arvokasta, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Hallituksen ajama pätkätyölaki on johtamassa kuitenkin siihen, että vakinaista työtä korvataan pätkätöillä ja yhä suurempi osa joutuu elämään epävarmuudessa.
Tämä taas vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista.
Nuorilla on oikeus odottaa työelämältä myös turvaa ja hyviä työoloja. Nyt monilla on kuitenkin päällimmäisenä mielessä se, kuinka löydän ensimmäisen työpaikkani tai esimerkiksi kesätyöpaikan.
Tilanteen korjaaminen edellyttää myös asennemuutosta työnantajilta: jokainen on joskus työssä ensimmäistä kertaa, eikä kaikkien voida edellyttää osaavan etukäteen kaikkea.
Aino-Kaisa Pekonen on hämäläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vas.).
Linkki kirjoitukseen: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9637819
-
Nuorisotyöttömyys on kansallinen hätätila!
Nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta taustalla olevien syiden korjaaminen on jäänyt puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on noussut vuoden 2022 14,2 prosentista jo 21,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 000 työtöntä nuorta. Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
Nuorten massatyöttömyys on kansallinen hätätila, ja sen korjaamisen tulisi olla politiikan kärkitavoitteita. Tarvitaan uusi nuorisotakuu, jossa jokaiselle nuorelle turvataan työpaikka, opiskelupaikka tai omia tarpeita vastaava palvelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tämä taas edellyttää taloudellisia panostuksia palkkatukeen ja työllisyyspalveluihin, jotka toimivat tällä hetkellä riittämättömillä resursseilla.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, jotka ovat pudonneet pitkäaikaisesti työelämän, koulutuksen, palveluiden ja usein tilastojenkin ulkopuolelle. Syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisia matalan kynnyksen palveluita tulisi vahvistaa merkittävästi.
Koulutuksen on myös turvattava nuorille sellainen osaamistaso, jolla pärjää työelämässä. Ammatillisen koulutuksen laatua on heikennetty lyhytnäköisillä leikkauksilla, eikä lähiopetusta ole riittävästi.
OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat keskimäärin lähes lukukauden verran vähemmän opetusta, kuin asetuksessa on määritelty minimiksi.
Vuodesta toiseen juuri ammatillinen koulutus näyttää olevan eduskunnan oikeistopuolueille helppo leikkauskohde, vaikka valittu linja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Nuoret ovat joutuneet kantamaan myös kohtuuttoman kovan taakan sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista, ja opiskelijat ovat tällä hetkellä velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin.
Viime vuosien työllisyyspolitiikan johtoajatus on ollut, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi työpaikkojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työllisyys on sukeltanut koko hallituskauden ajan.
Myöskään perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen ei vaikutusarvioiden perusteella lisää työllisyyttä vaan heikentää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Lyhytkestoinenkin työ on arvokasta, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Hallituksen ajama pätkätyölaki on johtamassa kuitenkin siihen, että vakinaista työtä korvataan pätkätöillä ja yhä suurempi osa joutuu elämään epävarmuudessa.
Tämä taas vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista.
Nuorilla on oikeus odottaa työelämältä myös turvaa ja hyviä työoloja. Nyt monilla on kuitenkin päällimmäisenä mielessä se, kuinka löydän ensimmäisen työpaikkani tai esimerkiksi kesätyöpaikan.
Tilanteen korjaaminen edellyttää myös asennemuutosta työnantajilta: jokainen on joskus työssä ensimmäistä kertaa, eikä kaikkien voida edellyttää osaavan etukäteen kaikkea.
Aino-Kaisa Pekonen on hämäläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vas.).
Linkki kirjoitukseen: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9637819
-
Viherseinät, sadepuutarhat ja parkkipaikkojen puut tarvitaan avuksi kaupunkihelteisiin
Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:
Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.
Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.
Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.
Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.
Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.
Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.
Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.
Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.
Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.
-
Viherseinät, sadepuutarhat ja parkkipaikkojen puut tarvitaan avuksi kaupunkihelteisiin
Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:
Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.
Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.
Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.
Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.
Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.
Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.
Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.
Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.
Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.
-
Viherseinät, sadepuutarhat ja parkkipaikkojen puut tarvitaan avuksi kaupunkihelteisiin
Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:
Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.
Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.
Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.
Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.
Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.
Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.
Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.
Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.
Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.
-
Viherseinät, sadepuutarhat ja parkkipaikkojen puut tarvitaan avuksi kaupunkihelteisiin
Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:
Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.
Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.
Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.
Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.
Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.
Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.
Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.
Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.
Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.
-
Viherseinät, sadepuutarhat ja parkkipaikkojen puut tarvitaan avuksi kaupunkihelteisiin
Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:
Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.
Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.
Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.
Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.
Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.
Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.
Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.
Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.
Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.
-
"Kun vuonna 2018 tein [Skansvikin] kaavasta palautusesityksen, sitä tuki oman ryhmän lisäksi muutama muu valtuutettu. Tänä keväänä kaavasta poistettiin viimeisetkin talot. Kokoomus jäi yksin kannattamaan metsään rakentamista. Se, että saamme aikaiseksi, on tosi tärkeää, sillä silloin ihmiset kokevat voivansa kannattaa politiikkaamme."
-
"Kun vuonna 2018 tein [Skansvikin] kaavasta palautusesityksen, sitä tuki oman ryhmän lisäksi muutama muu valtuutettu. Tänä keväänä kaavasta poistettiin viimeisetkin talot. Kokoomus jäi yksin kannattamaan metsään rakentamista. Se, että saamme aikaiseksi, on tosi tärkeää, sillä silloin ihmiset kokevat voivansa kannattaa politiikkaamme."
-
"Kun vuonna 2018 tein [Skansvikin] kaavasta palautusesityksen, sitä tuki oman ryhmän lisäksi muutama muu valtuutettu. Tänä keväänä kaavasta poistettiin viimeisetkin talot. Kokoomus jäi yksin kannattamaan metsään rakentamista. Se, että saamme aikaiseksi, on tosi tärkeää, sillä silloin ihmiset kokevat voivansa kannattaa politiikkaamme."
-
"Kun vuonna 2018 tein [Skansvikin] kaavasta palautusesityksen, sitä tuki oman ryhmän lisäksi muutama muu valtuutettu. Tänä keväänä kaavasta poistettiin viimeisetkin talot. Kokoomus jäi yksin kannattamaan metsään rakentamista. Se, että saamme aikaiseksi, on tosi tärkeää, sillä silloin ihmiset kokevat voivansa kannattaa politiikkaamme."
-
Aino-Kaisa Pekonen: Hallitus uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot – yhdet rikkaille, toiset köyhille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta. Pekonen pitää täysin kohtuuttomana Kelan korvauskäytännön muutosta, joka voi johtaa siihen, että kalliiden lääkkeiden saatavuus riippuu potilaan maksukyvystä ja hoitopaikasta.
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
Lue koko juttu: https://vasemmisto.fi/aino-kaisa-pekonen-hallitus-uhkaa-luoda-suomeen-kahdet-laakehoidot-yhdet-rikkaille-toiset-koyhille/
-
Aino-Kaisa Pekonen: Hallitus uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot – yhdet rikkaille, toiset köyhille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta. Pekonen pitää täysin kohtuuttomana Kelan korvauskäytännön muutosta, joka voi johtaa siihen, että kalliiden lääkkeiden saatavuus riippuu potilaan maksukyvystä ja hoitopaikasta.
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
Lue koko juttu: https://vasemmisto.fi/aino-kaisa-pekonen-hallitus-uhkaa-luoda-suomeen-kahdet-laakehoidot-yhdet-rikkaille-toiset-koyhille/
-
Aino-Kaisa Pekonen: Hallitus uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot – yhdet rikkaille, toiset köyhille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta. Pekonen pitää täysin kohtuuttomana Kelan korvauskäytännön muutosta, joka voi johtaa siihen, että kalliiden lääkkeiden saatavuus riippuu potilaan maksukyvystä ja hoitopaikasta.
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
Lue koko juttu: https://vasemmisto.fi/aino-kaisa-pekonen-hallitus-uhkaa-luoda-suomeen-kahdet-laakehoidot-yhdet-rikkaille-toiset-koyhille/
-
Aino-Kaisa Pekonen: Hallitus uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot – yhdet rikkaille, toiset köyhille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta. Pekonen pitää täysin kohtuuttomana Kelan korvauskäytännön muutosta, joka voi johtaa siihen, että kalliiden lääkkeiden saatavuus riippuu potilaan maksukyvystä ja hoitopaikasta.
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
Lue koko juttu: https://vasemmisto.fi/aino-kaisa-pekonen-hallitus-uhkaa-luoda-suomeen-kahdet-laakehoidot-yhdet-rikkaille-toiset-koyhille/
-
Aino-Kaisa Pekonen: Hallitus uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot – yhdet rikkaille, toiset köyhille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta. Pekonen pitää täysin kohtuuttomana Kelan korvauskäytännön muutosta, joka voi johtaa siihen, että kalliiden lääkkeiden saatavuus riippuu potilaan maksukyvystä ja hoitopaikasta.
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
Lue koko juttu: https://vasemmisto.fi/aino-kaisa-pekonen-hallitus-uhkaa-luoda-suomeen-kahdet-laakehoidot-yhdet-rikkaille-toiset-koyhille/
-
Hesarissa näköjään Silvia Modigin 50-vuotishaastattelu:
-
Hesarissa näköjään Silvia Modigin 50-vuotishaastattelu:
-
Hesarissa näköjään Silvia Modigin 50-vuotishaastattelu:
-
Hesarissa näköjään Silvia Modigin 50-vuotishaastattelu:
-
Hesarissa näköjään Silvia Modigin 50-vuotishaastattelu:
-
"On vaikea löytää yhteistä kieltä, jos oikeistossa ollaan sitä mieltä, että vastuuta ei oikeastaan ole, vaan kuka tahansa saa tehdä ihan mitä tahansa seurauksista välittämättä."