#kirjamastodon — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #kirjamastodon, aggregated by home.social.
-
Iikka Hackman: Laulu jota emme ole kuulleet
Kaksi toisilleen puolituttua muusikkoa, Rastas ja Loru, lähtevät ajamaan Kajaanista kohti Hyvinkäätä, jossa heidän on tarkoitus soittaa Lorun veljen häissä. Matkalta poimitaan vielä kyytiin vihkimisen suorittava pappi Jalava. Matka etenee niitä näitä jutellen, mutta ympäristö muuttuu yhä oudommaksi: on tiesulkuja, hylättyjä huoltoasemia ja kysymyksiä Etelä-Suomeen menemisen järkevyydestä. Matka kuitenkin jatkuu, koska häihin on ehdittävä.
Tarinassa on vähän Harry Salmenniemen tyylistä absurdiutta ja hämmentävyyttä, lukijan on välillä vaikea tietää ollaanko vielä realismin piirissä vai jossain ihan muualla. Pidin tästä epämääräisyydestä ja siitä, että asioita ei selitetty, ne vain tapahtuivat.
Kotimaa-lehden arviossa tulkittiin kirjan kuvaavan ilmastonmuutosta: muutokset ympärillämme tapahtuvat niin vaivihkaa, ettemme ymmärrä niiden vakavuutta vaan jatkamme matkaa kuten ennenkin. Hyvä tulkinta minusta, ja samalla tavalla voi ajatella myös sodasta, kun maailma ympärillämme militarisoituu koko ajan enemmän.
-
Iikka Hackman: Laulu jota emme ole kuulleet
Kaksi toisilleen puolituttua muusikkoa, Rastas ja Loru, lähtevät ajamaan Kajaanista kohti Hyvinkäätä, jossa heidän on tarkoitus soittaa Lorun veljen häissä. Matkalta poimitaan vielä kyytiin vihkimisen suorittava pappi Jalava. Matka etenee niitä näitä jutellen, mutta ympäristö muuttuu yhä oudommaksi: on tiesulkuja, hylättyjä huoltoasemia ja kysymyksiä Etelä-Suomeen menemisen järkevyydestä. Matka kuitenkin jatkuu, koska häihin on ehdittävä.
Tarinassa on vähän Harry Salmenniemen tyylistä absurdiutta ja hämmentävyyttä, lukijan on välillä vaikea tietää ollaanko vielä realismin piirissä vai jossain ihan muualla. Pidin tästä epämääräisyydestä ja siitä, että asioita ei selitetty, ne vain tapahtuivat.
Kotimaa-lehden arviossa tulkittiin kirjan kuvaavan ilmastonmuutosta: muutokset ympärillämme tapahtuvat niin vaivihkaa, ettemme ymmärrä niiden vakavuutta vaan jatkamme matkaa kuten ennenkin. Hyvä tulkinta minusta, ja samalla tavalla voi ajatella myös sodasta, kun maailma ympärillämme militarisoituu koko ajan enemmän.
-
Iikka Hackman: Laulu jota emme ole kuulleet
Kaksi toisilleen puolituttua muusikkoa, Rastas ja Loru, lähtevät ajamaan Kajaanista kohti Hyvinkäätä, jossa heidän on tarkoitus soittaa Lorun veljen häissä. Matkalta poimitaan vielä kyytiin vihkimisen suorittava pappi Jalava. Matka etenee niitä näitä jutellen, mutta ympäristö muuttuu yhä oudommaksi: on tiesulkuja, hylättyjä huoltoasemia ja kysymyksiä Etelä-Suomeen menemisen järkevyydestä. Matka kuitenkin jatkuu, koska häihin on ehdittävä.
Tarinassa on vähän Harry Salmenniemen tyylistä absurdiutta ja hämmentävyyttä, lukijan on välillä vaikea tietää ollaanko vielä realismin piirissä vai jossain ihan muualla. Pidin tästä epämääräisyydestä ja siitä, että asioita ei selitetty, ne vain tapahtuivat.
Kotimaa-lehden arviossa tulkittiin kirjan kuvaavan ilmastonmuutosta: muutokset ympärillämme tapahtuvat niin vaivihkaa, ettemme ymmärrä niiden vakavuutta vaan jatkamme matkaa kuten ennenkin. Hyvä tulkinta minusta, ja samalla tavalla voi ajatella myös sodasta, kun maailma ympärillämme militarisoituu koko ajan enemmän.
-
Alle aallon
12-vuotias Elektra alkaa Helsingissä nähdä painajaisia. Niissä hän on oudossa kaupungissa, jonka valtava tulva-aalto tuhoaa. Unet toistuvat kerta toisensa jälkeen. Ystävänsä Maxxamin kanssa El selvittää kummallisia unia ja he keksivät, että unien tapahtumapaikkana on muinainen Atlantis. Mikä Elektran yhteys Atlantikseen on? Myös Atlantiksessa on oma Elektransa. Tämä Elektra muistuttaa kovasti nykypäivän Helsingin Elektraa, kolmivärisiä hiuksia myöten. Tämäkin Elektra […] -
Alle aallon
12-vuotias Elektra alkaa Helsingissä nähdä painajaisia. Niissä hän on oudossa kaupungissa, jonka valtava tulva-aalto tuhoaa. Unet toistuvat kerta toisensa jälkeen. Ystävänsä Maxxamin kanssa El selvittää kummallisia unia ja he keksivät, että unien tapahtumapaikkana on muinainen Atlantis. Mikä Elektran yhteys Atlantikseen on? Myös Atlantiksessa on oma Elektransa. Tämä Elektra muistuttaa kovasti nykypäivän Helsingin Elektraa, kolmivärisiä hiuksia myöten. Tämäkin Elektra […] -
Alle aallon
12-vuotias Elektra alkaa Helsingissä nähdä painajaisia. Niissä hän on oudossa kaupungissa, jonka valtava tulva-aalto tuhoaa. Unet toistuvat kerta toisensa jälkeen. Ystävänsä Maxxamin kanssa El selvittää kummallisia unia ja he keksivät, että unien tapahtumapaikkana on muinainen Atlantis. Mikä Elektran yhteys Atlantikseen on? Myös Atlantiksessa on oma Elektransa. Tämä Elektra muistuttaa kovasti nykypäivän Helsingin Elektraa, kolmivärisiä hiuksia myöten. Tämäkin Elektra […] -
Alle aallon
12-vuotias Elektra alkaa Helsingissä nähdä painajaisia. Niissä hän on oudossa kaupungissa, jonka valtava tulva-aalto tuhoaa. Unet toistuvat kerta toisensa jälkeen. Ystävänsä Maxxamin kanssa El selvittää kummallisia unia ja he keksivät, että unien tapahtumapaikkana on muinainen Atlantis. Mikä Elektran yhteys Atlantikseen on? Myös Atlantiksessa on oma Elektransa. Tämä Elektra muistuttaa kovasti nykypäivän Helsingin Elektraa, kolmivärisiä hiuksia myöten. Tämäkin Elektra […] -
Juhani Karilan Terapeuttini on ihmissusi on viihdyttävä, joskaan ei yllä kirjailijan aiemman Pienen hauen pyydystyksen tasolle. Päähenkilö Eve on ärsyttävä, enkä pidä hänen pingisharrastuksestakaan. Varsinkin kun se tuo esille hänen nurjan puolensa. Helsinkiä valloittavat vuorilta tulevat uusioasukkaat kirvoittavat satiirisia asenteita ja mustaa huumoria, josta pidin. Välillä jopa nauroin samalla kun puistelin päätä. Kannatti lukea tämä teos. #kirjamastodon #lukeminen
-
Juhani Karilan Terapeuttini on ihmissusi on viihdyttävä, joskaan ei yllä kirjailijan aiemman Pienen hauen pyydystyksen tasolle. Päähenkilö Eve on ärsyttävä, enkä pidä hänen pingisharrastuksestakaan. Varsinkin kun se tuo esille hänen nurjan puolensa. Helsinkiä valloittavat vuorilta tulevat uusioasukkaat kirvoittavat satiirisia asenteita ja mustaa huumoria, josta pidin. Välillä jopa nauroin samalla kun puistelin päätä. Kannatti lukea tämä teos. #kirjamastodon #lukeminen
-
Juhani Karilan Terapeuttini on ihmissusi on viihdyttävä, joskaan ei yllä kirjailijan aiemman Pienen hauen pyydystyksen tasolle. Päähenkilö Eve on ärsyttävä, enkä pidä hänen pingisharrastuksestakaan. Varsinkin kun se tuo esille hänen nurjan puolensa. Helsinkiä valloittavat vuorilta tulevat uusioasukkaat kirvoittavat satiirisia asenteita ja mustaa huumoria, josta pidin. Välillä jopa nauroin samalla kun puistelin päätä. Kannatti lukea tämä teos. #kirjamastodon #lukeminen
-
Juhani Karilan Terapeuttini on ihmissusi on viihdyttävä, joskaan ei yllä kirjailijan aiemman Pienen hauen pyydystyksen tasolle. Päähenkilö Eve on ärsyttävä, enkä pidä hänen pingisharrastuksestakaan. Varsinkin kun se tuo esille hänen nurjan puolensa. Helsinkiä valloittavat vuorilta tulevat uusioasukkaat kirvoittavat satiirisia asenteita ja mustaa huumoria, josta pidin. Välillä jopa nauroin samalla kun puistelin päätä. Kannatti lukea tämä teos. #kirjamastodon #lukeminen
-
Ääri
Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole; jokainen loppuu pilkkuun. Pysähtyminen, päätös ja paluu. Siinä Äären rakennuspalikat. Muistaminen nousee […] -
Ääri
Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole; jokainen loppuu pilkkuun. Pysähtyminen, päätös ja paluu. Siinä Äären rakennuspalikat. Muistaminen nousee […] -
Ääri
Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole; jokainen loppuu pilkkuun. Pysähtyminen, päätös ja paluu. Siinä Äären rakennuspalikat. Muistaminen nousee […] -
Ääri
Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole; jokainen loppuu pilkkuun. Pysähtyminen, päätös ja paluu. Siinä Äären rakennuspalikat. Muistaminen nousee […] -
Ääri
Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole; jokainen loppuu pilkkuun. Pysähtyminen, päätös ja paluu. Siinä Äären rakennuspalikat. Muistaminen nousee […] -
Likaista hiihtoa ja puhdasta pajunköyttä
Kimmo Nokkonen, Keskusrikospoliisin eläköitynyt tutkija, on lähtenyt melkoiseen urakkaan setviessään suomalaisen hiihtourheilun suurta dopingvyyhtiä ja siihen liittyneitä tutkintaprosesseja. Aihe on laaja ja hankala, mutta Nokkonen selviää urakasta varsin hyvin. Nokkosen ja hänen kollegoidensa tehtävänä oli tutkia erityisesti sitä, olivatko tietyt suomalaiset hiihtovaikuttajat erehdyttäneet oikeuslaitosta niin sanotussa STT-herjausoikeudenkäynnissä. Joitakin asioita lienee […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/likaista-hiihtoa-ja-puhdasta-pajunkoytta/
-
Likaista hiihtoa ja puhdasta pajunköyttä
Kimmo Nokkonen, Keskusrikospoliisin eläköitynyt tutkija, on lähtenyt melkoiseen urakkaan setviessään suomalaisen hiihtourheilun suurta dopingvyyhtiä ja siihen liittyneitä tutkintaprosesseja. Aihe on laaja ja hankala, mutta Nokkonen selviää urakasta varsin hyvin. Nokkosen ja hänen kollegoidensa tehtävänä oli tutkia erityisesti sitä, olivatko tietyt suomalaiset hiihtovaikuttajat erehdyttäneet oikeuslaitosta niin sanotussa STT-herjausoikeudenkäynnissä. Joitakin asioita lienee […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/likaista-hiihtoa-ja-puhdasta-pajunkoytta/
-
Jee kohta pääsen lukemaan Edouardin uusimman kirjan! 😁🎉💃🏻
#kirja #kirjat #kirjamastodon #books #bookstodon #bookmastodon
-
Jee kohta pääsen lukemaan Edouardin uusimman kirjan! 😁🎉💃🏻
#kirja #kirjat #kirjamastodon #books #bookstodon #bookmastodon
-
Jee kohta pääsen lukemaan Edouardin uusimman kirjan! 😁🎉💃🏻
#kirja #kirjat #kirjamastodon #books #bookstodon #bookmastodon
-
Jee kohta pääsen lukemaan Edouardin uusimman kirjan! 😁🎉💃🏻
#kirja #kirjat #kirjamastodon #books #bookstodon #bookmastodon
-
Jee kohta pääsen lukemaan Edouardin uusimman kirjan! 😁🎉💃🏻
#kirja #kirjat #kirjamastodon #books #bookstodon #bookmastodon
-
Matkanteon mieli : filosofit liikkeellä
Matkanteon mielestä on kirjoittanut mainion filosofisen pienoiskirjan Emily Thomas. Kirjassa kysytään perustavanlaatuisia kysymyksiä muun muassa siitä, avartaako matkailu oikeasti maailmankuvaa, kuten kliseeksi on muodostunut? Avartaa toki, jos on muutoinkin avara mieli. Mutta millä tavalla se avartaa, on jo ihan toinen juttu. Matkustelu ei ole ollut aikoinaan se ensimmäinen filosofien harrastus. Silti matkustaminen on tärkeää filosofeille ja filosofialle. Myytin mukaan filosofit […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/matkanteon-mieli-filosofit-liikkeella/
-
Matkanteon mieli : filosofit liikkeellä
Matkanteon mielestä on kirjoittanut mainion filosofisen pienoiskirjan Emily Thomas. Kirjassa kysytään perustavanlaatuisia kysymyksiä muun muassa siitä, avartaako matkailu oikeasti maailmankuvaa, kuten kliseeksi on muodostunut? Avartaa toki, jos on muutoinkin avara mieli. Mutta millä tavalla se avartaa, on jo ihan toinen juttu. Matkustelu ei ole ollut aikoinaan se ensimmäinen filosofien harrastus. Silti matkustaminen on tärkeää filosofeille ja filosofialle. Myytin mukaan filosofit […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/matkanteon-mieli-filosofit-liikkeella/
-
11. Luku - Kutsu
"Eikö sullakin ole upeaa”, vainaja kysyy. ”Rakastan sua. Ihana nähdä, että sulla on kaikki hyvin”, vastaan. Sitten kasvot katoavat. Niiden paikalle, mustaan, ei ole kuin mustaa, nousee tummahiuksinen, tummaluontoinen nainen...
-
11. Luku - Kutsu
"Eikö sullakin ole upeaa”, vainaja kysyy. ”Rakastan sua. Ihana nähdä, että sulla on kaikki hyvin”, vastaan. Sitten kasvot katoavat. Niiden paikalle, mustaan, ei ole kuin mustaa, nousee tummahiuksinen, tummaluontoinen nainen...
-
11. Luku - Kutsu
"Eikö sullakin ole upeaa”, vainaja kysyy. ”Rakastan sua. Ihana nähdä, että sulla on kaikki hyvin”, vastaan. Sitten kasvot katoavat. Niiden paikalle, mustaan, ei ole kuin mustaa, nousee tummahiuksinen, tummaluontoinen nainen...
-
11. Luku - Kutsu
"Eikö sullakin ole upeaa”, vainaja kysyy. ”Rakastan sua. Ihana nähdä, että sulla on kaikki hyvin”, vastaan. Sitten kasvot katoavat. Niiden paikalle, mustaan, ei ole kuin mustaa, nousee tummahiuksinen, tummaluontoinen nainen...
-
Nimet
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Nimi on enne. Niinhän sitä sanotaan. Voiko etunimellä olla ratkaiseva merkitys koko loppuelämän kannalta? Florence Knapp väittää esikoisromaanissaan Nimet, että voi olla. Vauvalle valittu nimi on kuin perhosen siivenisku, joka saa aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa, ensimmäinen sykäys peruuttamattomalle tapahtumien kululle. Lontoolaiseen Atkinin perheeseen syntyy 1987 toinen lapsi. Gordon-isä haluaa nimetä pojan Gordoniksi, […] -
Nimet
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Nimi on enne. Niinhän sitä sanotaan. Voiko etunimellä olla ratkaiseva merkitys koko loppuelämän kannalta? Florence Knapp väittää esikoisromaanissaan Nimet, että voi olla. Vauvalle valittu nimi on kuin perhosen siivenisku, joka saa aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa, ensimmäinen sykäys peruuttamattomalle tapahtumien kululle. Lontoolaiseen Atkinin perheeseen syntyy 1987 toinen lapsi. Gordon-isä haluaa nimetä pojan Gordoniksi, […] -
Sillinpyytäjä
Anni Blomqvist. Tove Jansson. Sally Salminen. Ulla-Lena Lundberg. Tähän saaristolaiskertojien hienoon joukkoon liittyy myös Karoliina Niskanen romaanillaan Sillinpyytäjä. Kirja kertoo Airolan perheen kolmen sukupolven tarinan kalastajakylä Röödilässä Rymättylässä vuodesta 1947 vuoteen 1994. Sotainvalidi Nestori Airola päätyy Kainuusta Rymättylään pelkästä päähänpistosta, haaveenaan rakentaa laiva ja ryhtyä pyytäjäksi. Ester-tytär tulee perässä saaristoon vuonna […] -
Sillinpyytäjä
Anni Blomqvist. Tove Jansson. Sally Salminen. Ulla-Lena Lundberg. Tähän saaristolaiskertojien hienoon joukkoon liittyy myös Karoliina Niskanen romaanillaan Sillinpyytäjä. Kirja kertoo Airolan perheen kolmen sukupolven tarinan kalastajakylä Röödilässä Rymättylässä vuodesta 1947 vuoteen 1994. Sotainvalidi Nestori Airola päätyy Kainuusta Rymättylään pelkästä päähänpistosta, haaveenaan rakentaa laiva ja ryhtyä pyytäjäksi. Ester-tytär tulee perässä saaristoon vuonna […] -
Kolmikko
Enää ei Valérie Perrin pääse yllättämään meikäläistä puun takaa kuten Vettä kukille -romaanin yhteydessä. Ehei, odotukseni olivat valmiiksi valtavan korkealla, kun tartuin Kolmikkoon. Ja Valérie Perrin lunastaa ne odotukset loistavasti: Kolmikko on aivan parhaita pitkään aikaan lukemiani romaaneja. Adrien, Nina ja Étienne kohtaavat koulun pihalla syyskuussa 1986. He ovat 10-vuotiaita, juuri aloittamassa viidennen luokan, ja tuosta hetkestä alkaen he ovat erottamattomat. […] -
Kolmikko
Enää ei Valérie Perrin pääse yllättämään meikäläistä puun takaa kuten Vettä kukille -romaanin yhteydessä. Ehei, odotukseni olivat valmiiksi valtavan korkealla, kun tartuin Kolmikkoon. Ja Valérie Perrin lunastaa ne odotukset loistavasti: Kolmikko on aivan parhaita pitkään aikaan lukemiani romaaneja. Adrien, Nina ja Étienne kohtaavat koulun pihalla syyskuussa 1986. He ovat 10-vuotiaita, juuri aloittamassa viidennen luokan, ja tuosta hetkestä alkaen he ovat erottamattomat. […] -
Mykkien lintujen museo
”Kahdeksan kuukautta ennen kuolemaa on elokuu”, alkaa tämän romaanin me-kerronta. Me pitää sisällään pienen Takaristin koulun oppilaat vuonna 1985. Ennen uusia tyttöjä oppilaita on 19, mutta kaksi uutta tyttöä tulee sekoittamaan koko pienen koulun järjestyksen. “Kun tytöt tulevat, kaikki menee pilalle. Viljapelto menee. Hiihtolatu menee. Lampi menee. Opettaja menee. Äidit ja isät menevät. Koko kylä menee. Pilalle. Ihan. Kaikki.” Toisella aikatasolla nykypäivässä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/mykkien-lintujen-museo/
-
Mykkien lintujen museo
”Kahdeksan kuukautta ennen kuolemaa on elokuu”, alkaa tämän romaanin me-kerronta. Me pitää sisällään pienen Takaristin koulun oppilaat vuonna 1985. Ennen uusia tyttöjä oppilaita on 19, mutta kaksi uutta tyttöä tulee sekoittamaan koko pienen koulun järjestyksen. “Kun tytöt tulevat, kaikki menee pilalle. Viljapelto menee. Hiihtolatu menee. Lampi menee. Opettaja menee. Äidit ja isät menevät. Koko kylä menee. Pilalle. Ihan. Kaikki.” Toisella aikatasolla nykypäivässä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/mykkien-lintujen-museo/
-
Mykkien lintujen museo
”Kahdeksan kuukautta ennen kuolemaa on elokuu”, alkaa tämän romaanin me-kerronta. Me pitää sisällään pienen Takaristin koulun oppilaat vuonna 1985. Ennen uusia tyttöjä oppilaita on 19, mutta kaksi uutta tyttöä tulee sekoittamaan koko pienen koulun järjestyksen. “Kun tytöt tulevat, kaikki menee pilalle. Viljapelto menee. Hiihtolatu menee. Lampi menee. Opettaja menee. Äidit ja isät menevät. Koko kylä menee. Pilalle. Ihan. Kaikki.” Toisella aikatasolla nykypäivässä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/mykkien-lintujen-museo/
-
Mykkien lintujen museo
”Kahdeksan kuukautta ennen kuolemaa on elokuu”, alkaa tämän romaanin me-kerronta. Me pitää sisällään pienen Takaristin koulun oppilaat vuonna 1985. Ennen uusia tyttöjä oppilaita on 19, mutta kaksi uutta tyttöä tulee sekoittamaan koko pienen koulun järjestyksen. “Kun tytöt tulevat, kaikki menee pilalle. Viljapelto menee. Hiihtolatu menee. Lampi menee. Opettaja menee. Äidit ja isät menevät. Koko kylä menee. Pilalle. Ihan. Kaikki.” Toisella aikatasolla nykypäivässä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/mykkien-lintujen-museo/
-
Mykkien lintujen museo
”Kahdeksan kuukautta ennen kuolemaa on elokuu”, alkaa tämän romaanin me-kerronta. Me pitää sisällään pienen Takaristin koulun oppilaat vuonna 1985. Ennen uusia tyttöjä oppilaita on 19, mutta kaksi uutta tyttöä tulee sekoittamaan koko pienen koulun järjestyksen. “Kun tytöt tulevat, kaikki menee pilalle. Viljapelto menee. Hiihtolatu menee. Lampi menee. Opettaja menee. Äidit ja isät menevät. Koko kylä menee. Pilalle. Ihan. Kaikki.” Toisella aikatasolla nykypäivässä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/mykkien-lintujen-museo/
-
Yökoulu
1980-luvun puolivälissä parikymppinen Kristian muutti Lontooseen valokuvausopintojensa perässä. Aika pian hän katkoi kaikki yhteydet kotiväkeensä Norjassa ja kehittyi kuin taikaiskusta yhä taitavammaksi kuvaajaksi. Toisaalla tapaamme Kristianin uudelleen maailmankuuluna taidevalokuvaajana neljännesvuosisataa myöhemmin. Menneisyyden haamut palaavat hänen luokseen yhden puolihuolimattoman haastattelulausunnon vuoksi ja lopulta kaikki romahtaa. Onko alamäki Kristianin omaa syytä vai […] -
Yökoulu
1980-luvun puolivälissä parikymppinen Kristian muutti Lontooseen valokuvausopintojensa perässä. Aika pian hän katkoi kaikki yhteydet kotiväkeensä Norjassa ja kehittyi kuin taikaiskusta yhä taitavammaksi kuvaajaksi. Toisaalla tapaamme Kristianin uudelleen maailmankuuluna taidevalokuvaajana neljännesvuosisataa myöhemmin. Menneisyyden haamut palaavat hänen luokseen yhden puolihuolimattoman haastattelulausunnon vuoksi ja lopulta kaikki romahtaa. Onko alamäki Kristianin omaa syytä vai […] -
Kaupunki jonka keskellä on metsä
Kaupunki jonka keskellä on metsä on Tiina Raevaaran Tuonijoki-sarjan avaus. Kirja kertoo tarinan Tuonijoen pikkukaupungin elämästä ja ihmisistä. Tarina alkaa vuodesta 1988 ja huipentuu vuoteen 2026. Tuonijoki on vanha tehdaskaupunki, jossa tehtaat on jo suljettu, ihmiset menettäneet työpaikkansa ja uutta menestystä kaivataan. Sitä on puuhannut jo kymmenien vuosien ajan rakennusurakoitsija, joka omistaakin jo suuren osan kaupungin rakennuksista. Tuonijoki sijaitsee lähellä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kaupunki-jonka-keskella-on-metsa/
-
Kaupunki jonka keskellä on metsä
Kaupunki jonka keskellä on metsä on Tiina Raevaaran Tuonijoki-sarjan avaus. Kirja kertoo tarinan Tuonijoen pikkukaupungin elämästä ja ihmisistä. Tarina alkaa vuodesta 1988 ja huipentuu vuoteen 2026. Tuonijoki on vanha tehdaskaupunki, jossa tehtaat on jo suljettu, ihmiset menettäneet työpaikkansa ja uutta menestystä kaivataan. Sitä on puuhannut jo kymmenien vuosien ajan rakennusurakoitsija, joka omistaakin jo suuren osan kaupungin rakennuksista. Tuonijoki sijaitsee lähellä […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kaupunki-jonka-keskella-on-metsa/
-
Siveltimenä heinänkorsi : Vintagen tekijöiden jäljillä Finlaysonin Forssan ateljeessa 1951-1986
Finlayson perustettiin jo 1820, mutta vuonna 1934 yrityksen historiassa tapahtui käänne, josta en ollut aikaisemmin kuullut, ja joka on ehkä muillekin yrityksen kuosien ystäville tuntematon. Finlayson osti enemmistön osakkeita Osakeyhtiö Forssalta ja niin yrityksen nimeksi tuli Oy Finlayson-Forssa Ab. Koska Osakeyhtiö Forssalla oli puuvillakehräämö, kutomo ja sahalaitos Forssassa, keskittyi fuusioituneen yrityksen suunnittelutoiminta vuosikymmeniksi sinne. Keitä nämä arjen […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/siveltimena-heinankorsi/
-
Siveltimenä heinänkorsi : Vintagen tekijöiden jäljillä Finlaysonin Forssan ateljeessa 1951-1986
Finlayson perustettiin jo 1820, mutta vuonna 1934 yrityksen historiassa tapahtui käänne, josta en ollut aikaisemmin kuullut, ja joka on ehkä muillekin yrityksen kuosien ystäville tuntematon. Finlayson osti enemmistön osakkeita Osakeyhtiö Forssalta ja niin yrityksen nimeksi tuli Oy Finlayson-Forssa Ab. Koska Osakeyhtiö Forssalla oli puuvillakehräämö, kutomo ja sahalaitos Forssassa, keskittyi fuusioituneen yrityksen suunnittelutoiminta vuosikymmeniksi sinne. Keitä nämä arjen […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/siveltimena-heinankorsi/
-
17. kesäkuuta
Vidar on opettaja, pidetty sellainen, mutta eräänä päivänä tapahtuu jotain... Kaksi poikaa tappelevat koulun käytävällä ja Vidar menee hätiin, tarttuu toista poikaa hihasta ja sitten unohtaa kaiken! Pian käy ilmi, että pojan isä on tehnyt ilmoituksen pahoinpitelystä ja Vidar irtisanotaan. Vidar ei millään ymmärrä, miksi hän olisi pahoinpidellyt. Alex Schulmanin kirjoissa on aina hyvin mielenkiintoinen tunnelma; niin on tässäkin. Se jättää mieleen vahvan tunteen, […] -
17. kesäkuuta
Vidar on opettaja, pidetty sellainen, mutta eräänä päivänä tapahtuu jotain... Kaksi poikaa tappelevat koulun käytävällä ja Vidar menee hätiin, tarttuu toista poikaa hihasta ja sitten unohtaa kaiken! Pian käy ilmi, että pojan isä on tehnyt ilmoituksen pahoinpitelystä ja Vidar irtisanotaan. Vidar ei millään ymmärrä, miksi hän olisi pahoinpidellyt. Alex Schulmanin kirjoissa on aina hyvin mielenkiintoinen tunnelma; niin on tässäkin. Se jättää mieleen vahvan tunteen, […] -
Yksityisiä vallankumouksia : Neljä naista ja Kiinan uusi järjestys
Kiinassa talous on kasvanut ennätysvauhtia 1980-luvulta lähtien, ja miljoonille ihmisille tämä on tarkoittanut ennennäkemätöntä mahdollisuutta nousta köyhyydestä. Toisaalta monin tavoin Kiinan kahtiajako on vain syventynyt; kaupungeissa kohoavat kimaltelevat pilvenpiirtäjät ja maaseudulla ei välttämättä ole juoksevaa vettäkään. Koulutus on mahdollisuus, mutta monille ponnistaminen maaseudun oloista koulutusputkeen on käytännössä vaikeaa. Nyt 2020-luvulle tultaessa […] -
Yksityisiä vallankumouksia : Neljä naista ja Kiinan uusi järjestys
Kiinassa talous on kasvanut ennätysvauhtia 1980-luvulta lähtien, ja miljoonille ihmisille tämä on tarkoittanut ennennäkemätöntä mahdollisuutta nousta köyhyydestä. Toisaalta monin tavoin Kiinan kahtiajako on vain syventynyt; kaupungeissa kohoavat kimaltelevat pilvenpiirtäjät ja maaseudulla ei välttämättä ole juoksevaa vettäkään. Koulutus on mahdollisuus, mutta monille ponnistaminen maaseudun oloista koulutusputkeen on käytännössä vaikeaa. Nyt 2020-luvulle tultaessa […]