#lukeminen — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #lukeminen, aggregated by home.social.
-
"...Lohkare, lovi, lohkare, jäkälä, linnunlaulu.
'Terve metsä, terve vuori, sinä puhas minä likanen, sinä puhas minä likanen', tervehdin minua tarkkailevaa – niin mitä. Puut, kasvit, kivet, linnut ja eläimet ovat yhdessä metsä. Metsä, joka elää vuorella, kuin sen peitteenä, metsäisenä kaapuna..."
-
Hei lukijat! Oletko lukenut Jukka Viikilän Hiekkalinnat? Vedän muutaman viikon päästä siitä lukupiirin. Luin kirjan muutama päivä sitten ja mulla on ongelma: en tykännyt. En oikein saa kiinni siitä, mistä ei-tykkääminen on peräisin. Ehkä siitä, että kirjassa on todella paljon filosofis-aforistisia heittoja. Aina pienen konkreettisen sikermän jälkeen seuraa jotakin melko abstraktia, kuten:
”Todettava uudelleen: maailma on sitä miltä se tuntuu. Se ei ole ajattelun tulos, väärien käsitysten alta kaivettu kide. Se ei ole sitä, että johonkin yleisellä tasolla oikeaksi todistettuun alettaisiin sijoittaa päämäärätietoisesti tunnetta.”
-
Hei lukijat! Oletko lukenut Jukka Viikilän Hiekkalinnat? Vedän muutaman viikon päästä siitä lukupiirin. Luin kirjan muutama päivä sitten ja mulla on ongelma: en tykännyt. En oikein saa kiinni siitä, mistä ei-tykkääminen on peräisin. Ehkä siitä, että kirjassa on todella paljon filosofis-aforistisia heittoja. Aina pienen konkreettisen sikermän jälkeen seuraa jotakin melko abstraktia, kuten:
”Todettava uudelleen: maailma on sitä miltä se tuntuu. Se ei ole ajattelun tulos, väärien käsitysten alta kaivettu kide. Se ei ole sitä, että johonkin yleisellä tasolla oikeaksi todistettuun alettaisiin sijoittaa päämäärätietoisesti tunnetta.”
-
Hei lukijat! Oletko lukenut Jukka Viikilän Hiekkalinnat? Vedän muutaman viikon päästä siitä lukupiirin. Luin kirjan muutama päivä sitten ja mulla on ongelma: en tykännyt. En oikein saa kiinni siitä, mistä ei-tykkääminen on peräisin. Ehkä siitä, että kirjassa on todella paljon filosofis-aforistisia heittoja. Aina pienen konkreettisen sikermän jälkeen seuraa jotakin melko abstraktia, kuten:
”Todettava uudelleen: maailma on sitä miltä se tuntuu. Se ei ole ajattelun tulos, väärien käsitysten alta kaivettu kide. Se ei ole sitä, että johonkin yleisellä tasolla oikeaksi todistettuun alettaisiin sijoittaa päämäärätietoisesti tunnetta.”
-
Kirjallisuuden hyödyllisyys
Kirjallisuuden yksi suuri hyöty on välittää tietoa eri ihmisille ja uusille sukupolville niin, ettei pyörää tarvitse aina keksiä uudestaan, vaikka ei siitä haittaa olisi harjoituksen merkeissä. Mutta koska meillä on aina kiire kohti suurta tuntematonta, on toki hyvä, että kirjallisuutta ja kirjoja on olemassa. Mutta mitä sitten kirjallisuus tietää? Siitä, mitä kirjalliset tekstit paljastavat tai kätkevät, on keskusteltu niin innokkaasti että asiasta on usein vaikea […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjallisuuden-hyodyllisyys/
-
Kirjallisuuden hyödyllisyys
Kirjallisuuden yksi suuri hyöty on välittää tietoa eri ihmisille ja uusille sukupolville niin, ettei pyörää tarvitse aina keksiä uudestaan, vaikka ei siitä haittaa olisi harjoituksen merkeissä. Mutta koska meillä on aina kiire kohti suurta tuntematonta, on toki hyvä, että kirjallisuutta ja kirjoja on olemassa. Mutta mitä sitten kirjallisuus tietää? Siitä, mitä kirjalliset tekstit paljastavat tai kätkevät, on keskusteltu niin innokkaasti että asiasta on usein vaikea […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjallisuuden-hyodyllisyys/
-
Helmikuun viimeinen kirja oli myös helmikuun paras! Salli Karin Vedestä ja surusta kertoo naisesta, joka on sairastunut rintasyöpään rokkitähti-iässä eli 27-vuotiaana. Muutama vuosi tämän jälkeen hän matkustaa Islantiin taiteilijaresidenssiin kirjoittamaan kokemastaan. Sairastuminen on ollut kova kolaus, ja vaikka nainen selvisikin säikähdyksellä, on säikähdyksestä selviäminen vielä kesken.
Karin teksti on runollista, haikeaa ja kaunista, sanoihin tekee mieli vain jäädä olemaan. Islannin karu luonto, kuumat lähteet ja residenssin toiset, muista maista kotoisen olevat asukkaat tarjoavat päähenkilön kokemuksille peilejä. Tunnelmaa kuvaisin ennen kaikkea hyväksyväksi. Jotakin vain tapahtui, siitä seurasi kaikenlaista, tunteita jos toisiakin, ja niin saikin. Nyt ollaan tässä ja nyt on tällaista. Ihastuin kovasti!
Olen ollut aika nihkeä antamaan kirjoille viittä tähteä varsinkin sen jälkeen, kun otin käyttöön Storygraphin, jossa myös puolikkaiden tähtien antaminen on mahdollista. Siispä moni hyvä kirja on saanut 4,5 tähteä, kun jotain pientä on kuitenkin tuntunut puuttuvan. Veden ja surun kohdalla oli kuitenkin selvää, että tämä saa ihan täydet viisi tähteä! Onneksi löysin tämän antikvariaatista ihan omaksi, voisin nimittäin hyvin ajatella lukevani tämän uudestaankin, vaikka muuten teen niin vain harvoin.
Eli oli hyvä. 😌 Lue sinäkin.
#kirjaMastodon #bookstodon #SalliKari #siltala #VedestäJaSurusta #esikoisteokset #lukeminen #kirjat #kirjavinkki #lukuvinkki
-
Adania Shiblin pieni ja järisyttävä romaani Sivuseikka sijoittuu Palestiinaan. Kirjan ensimmäinen osa ajoittuu vuoteen 1948, kun Israelin sotilaat raiskaavat ja tappavat beduiinitytön. Vuosia myöhemmin palestiinalaisnainen lukee tapauksesta lehdestä ja kiinnostuu siitä, koska on syntynyt tasan 25 vuotta tytön kuoleman jälkeen. Hän päättää alkaa tutkia tapausta.
Varsinkin kirjan alkupuolisko on kammottava. Se on kuitenkin myös taidokas: Shibli luo hienosti intensiivistä tunnelmaa esimerkiksi kuvaamalla hajuja, kuumuutta ja sotilasjoukon johtajan toistuvia rutiineja. Toisessa osassa taas naisen arkisten toimien kautta lukijan silmien eteen avautuu palestiinalaisten elämä miehityksen alla ulkonaliikkumiskieltoineen, tarkastuspisteineen ja henkilökortteineen. Kaikkiaan kirja on väkevä ja vaikuttava, sellainen joka jättää jäljen. Mieleen jäävät sekä teema että Shiblin kirjallinen taituruus.
Kirjan on suomentanut Sampsa Peltonen.
#kirjaMastodon #bookstodon #sivuseikka #AdaniaShibli #otava #otavanKirjasto #lukeminen #kirjat #lukuvinkki #kirjavinkki #pienoisromaanit
