#lukeminen — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #lukeminen, aggregated by home.social.
-
Kekriaika lähestyy ja Tuomas on alkanut erottaa kaoksesta juonen, hennon polun, tai kutsun. Sitä, kaikkea ympäröi kuulemma Tuonelo. Lue vaikka:
"Hyppään ojan yli. Koiranputket ovat muuntautuneet tummiksi, märästä, hiekan värisestä heinikosta taivasta kohti kohoaviksi joenuomiksi, tai yhä pienemmäksi ja ohuemmaksi haaroittuvaksi verisuonistoksi. Pieni koira räksyttää isommilleen koirapuistossa. Milla hyppää ojan yli mun perässä ja alamme nousta polkua metsäiselle mäelle."
-
Kekriaika lähestyy ja Tuomas on alkanut erottaa kaoksesta juonen, hennon polun, tai kutsun. Sitä, kaikkea ympäröi kuulemma Tuonelo. Lue vaikka:
"Hyppään ojan yli. Koiranputket ovat muuntautuneet tummiksi, märästä, hiekan värisestä heinikosta taivasta kohti kohoaviksi joenuomiksi, tai yhä pienemmäksi ja ohuemmaksi haaroittuvaksi verisuonistoksi. Pieni koira räksyttää isommilleen koirapuistossa. Milla hyppää ojan yli mun perässä ja alamme nousta polkua metsäiselle mäelle."
-
Kekriaika lähestyy ja Tuomas on alkanut erottaa kaoksesta juonen, hennon polun, tai kutsun. Sitä, kaikkea ympäröi kuulemma Tuonelo. Lue vaikka:
"Hyppään ojan yli. Koiranputket ovat muuntautuneet tummiksi, märästä, hiekan värisestä heinikosta taivasta kohti kohoaviksi joenuomiksi, tai yhä pienemmäksi ja ohuemmaksi haaroittuvaksi verisuonistoksi. Pieni koira räksyttää isommilleen koirapuistossa. Milla hyppää ojan yli mun perässä ja alamme nousta polkua metsäiselle mäelle."
-
Kekriaika lähestyy ja Tuomas on alkanut erottaa kaoksesta juonen, hennon polun, tai kutsun. Sitä, kaikkea ympäröi kuulemma Tuonelo. Lue vaikka:
"Hyppään ojan yli. Koiranputket ovat muuntautuneet tummiksi, märästä, hiekan värisestä heinikosta taivasta kohti kohoaviksi joenuomiksi, tai yhä pienemmäksi ja ohuemmaksi haaroittuvaksi verisuonistoksi. Pieni koira räksyttää isommilleen koirapuistossa. Milla hyppää ojan yli mun perässä ja alamme nousta polkua metsäiselle mäelle."
-
Kira Jane Buxton: Hollow Kingdom
Kesy varis S. T. eli Shit Turd on elellyt mukavaa elämää isäntänsä Big Jimin ja vihikoira Dennisin kanssa. Eräänä päivänä Big Jim alkaa käyttäytyä oudosti, ja pian käy ilmi, että kaikki muutkin ihmiset ovat muuttuneet zombeiksi. Kun naapurinrouva nähdään syömässä omaa lemmikkiään, Shit Turd ja Dennis jättävät kotinsa ja yrittävät selviytyä maailmassa, joka on nyt eläinten vallassa. He ottavat tehtäväkseen pelastaa muita lemmikkejä, jotka ovat jääneet sisälle taloihin omistajiensa unohtamina.
Shit Turd on mainio hahmo, lintu joka on niin domestikoitunut että samastuu enemmän ihmisiin kuin variksiin. Big Jim on ehta punaniskajuntti, jolta S. T. on oppinut että ihmisiä kutsutaan MoFoiksi, aikaa mitataan tissikalentereilla ja parasta viihdettä on tv:n katsominen ja roskaruuan syönti.
Kirja on hauska ja viihdyttävä (välillä liikuttavakin), vaikka juoni poukkoilee tilanteesta toiseen vähän liiankin vauhdilla, niin että moni kiinnostava juttu jää kesken. Loppupuolella ilmestyvät uudenlaiset viholliset ovat jo vähän liikaa, ja ihan viimeinen käänne on täysin hölmö. Siitä huolimatta kokonaisuudesta jää positiivinen maku, ainakin jos lukee tarinaa vain viihteen kannalta eikä mieti liikaa käytännön ratkaisuja (esim. mitä ne kaikki vapautetut koirat ja kissat syövät).
-
Kira Jane Buxton: Hollow Kingdom
Kesy varis S. T. eli Shit Turd on elellyt mukavaa elämää isäntänsä Big Jimin ja vihikoira Dennisin kanssa. Eräänä päivänä Big Jim alkaa käyttäytyä oudosti, ja pian käy ilmi, että kaikki muutkin ihmiset ovat muuttuneet zombeiksi. Kun naapurinrouva nähdään syömässä omaa lemmikkiään, Shit Turd ja Dennis jättävät kotinsa ja yrittävät selviytyä maailmassa, joka on nyt eläinten vallassa. He ottavat tehtäväkseen pelastaa muita lemmikkejä, jotka ovat jääneet sisälle taloihin omistajiensa unohtamina.
Shit Turd on mainio hahmo, lintu joka on niin domestikoitunut että samastuu enemmän ihmisiin kuin variksiin. Big Jim on ehta punaniskajuntti, jolta S. T. on oppinut että ihmisiä kutsutaan MoFoiksi, aikaa mitataan tissikalentereilla ja parasta viihdettä on tv:n katsominen ja roskaruuan syönti.
Kirja on hauska ja viihdyttävä (välillä liikuttavakin), vaikka juoni poukkoilee tilanteesta toiseen vähän liiankin vauhdilla, niin että moni kiinnostava juttu jää kesken. Loppupuolella ilmestyvät uudenlaiset viholliset ovat jo vähän liikaa, ja ihan viimeinen käänne on täysin hölmö. Siitä huolimatta kokonaisuudesta jää positiivinen maku, ainakin jos lukee tarinaa vain viihteen kannalta eikä mieti liikaa käytännön ratkaisuja (esim. mitä ne kaikki vapautetut koirat ja kissat syövät).
-
Kira Jane Buxton: Hollow Kingdom
Kesy varis S. T. eli Shit Turd on elellyt mukavaa elämää isäntänsä Big Jimin ja vihikoira Dennisin kanssa. Eräänä päivänä Big Jim alkaa käyttäytyä oudosti, ja pian käy ilmi, että kaikki muutkin ihmiset ovat muuttuneet zombeiksi. Kun naapurinrouva nähdään syömässä omaa lemmikkiään, Shit Turd ja Dennis jättävät kotinsa ja yrittävät selviytyä maailmassa, joka on nyt eläinten vallassa. He ottavat tehtäväkseen pelastaa muita lemmikkejä, jotka ovat jääneet sisälle taloihin omistajiensa unohtamina.
Shit Turd on mainio hahmo, lintu joka on niin domestikoitunut että samastuu enemmän ihmisiin kuin variksiin. Big Jim on ehta punaniskajuntti, jolta S. T. on oppinut että ihmisiä kutsutaan MoFoiksi, aikaa mitataan tissikalentereilla ja parasta viihdettä on tv:n katsominen ja roskaruuan syönti.
Kirja on hauska ja viihdyttävä (välillä liikuttavakin), vaikka juoni poukkoilee tilanteesta toiseen vähän liiankin vauhdilla, niin että moni kiinnostava juttu jää kesken. Loppupuolella ilmestyvät uudenlaiset viholliset ovat jo vähän liikaa, ja ihan viimeinen käänne on täysin hölmö. Siitä huolimatta kokonaisuudesta jää positiivinen maku, ainakin jos lukee tarinaa vain viihteen kannalta eikä mieti liikaa käytännön ratkaisuja (esim. mitä ne kaikki vapautetut koirat ja kissat syövät).
-
Kira Jane Buxton: Hollow Kingdom
Kesy varis S. T. eli Shit Turd on elellyt mukavaa elämää isäntänsä Big Jimin ja vihikoira Dennisin kanssa. Eräänä päivänä Big Jim alkaa käyttäytyä oudosti, ja pian käy ilmi, että kaikki muutkin ihmiset ovat muuttuneet zombeiksi. Kun naapurinrouva nähdään syömässä omaa lemmikkiään, Shit Turd ja Dennis jättävät kotinsa ja yrittävät selviytyä maailmassa, joka on nyt eläinten vallassa. He ottavat tehtäväkseen pelastaa muita lemmikkejä, jotka ovat jääneet sisälle taloihin omistajiensa unohtamina.
Shit Turd on mainio hahmo, lintu joka on niin domestikoitunut että samastuu enemmän ihmisiin kuin variksiin. Big Jim on ehta punaniskajuntti, jolta S. T. on oppinut että ihmisiä kutsutaan MoFoiksi, aikaa mitataan tissikalentereilla ja parasta viihdettä on tv:n katsominen ja roskaruuan syönti.
Kirja on hauska ja viihdyttävä (välillä liikuttavakin), vaikka juoni poukkoilee tilanteesta toiseen vähän liiankin vauhdilla, niin että moni kiinnostava juttu jää kesken. Loppupuolella ilmestyvät uudenlaiset viholliset ovat jo vähän liikaa, ja ihan viimeinen käänne on täysin hölmö. Siitä huolimatta kokonaisuudesta jää positiivinen maku, ainakin jos lukee tarinaa vain viihteen kannalta eikä mieti liikaa käytännön ratkaisuja (esim. mitä ne kaikki vapautetut koirat ja kissat syövät).