#lukeminen — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #lukeminen, aggregated by home.social.
-
Caro Claire Burken Eilisvuosi (Yesteryear) on tuore kirja, sillä se on ilmestynyt sekä englanniksi että suomeksi tänä vuonna. Kirjan elokuvaoikeudetkin on jo ostettu.
Tarinan päähenkilö on periamerikkalainen, kristilliset vaimoarvot omaava Natalie, jolla on epätyydyttävä aviomies ja kuusi lasta. Some-kotiäitinä hän esittelee hohdokasta maalaistalon tee-kaikki-itse ekologista ja orgaanista elämää. Todellisuus on kuitenkin erilaista kuin some. Sitten tulee käänne. Yhtä-äkkiä hän huomaa joutuneensa 1800-luvulle, mies ja lapset sekä koti muistuttavat aiempia, mutta ovat kuitenkin erilaisia.
Alussa oli epämiellyttävää lukea kertojahahmon ajatusmaailmaa, satiiria amerikkalaisesta "tradwife"-elämästä. Kirja oli kuitenkin vetävä. Tarinaa kerrotaan kahdessa aikajanassa. Samalla kun seurataan Natalien perheenäiti-historian kehitystä, väläytetään hänen selvitymistarinaansa eri ajassa. Koko ajan ihmetyttää mitä tapahtuu, miksi ja mikä on lopputulema.
En osaa päättää pidinkö kirjasta, sillä se on hyvin, hyvin amerikkalainen. Se jää kuitenkin kummittelemaan mieleen. Toivottavasti ei kovin pitkäksi aikaa. Jos Anne Hathaway tästä saa elokuvan aikaiseksi, katson sen. #kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen
-
Minulla on hiukan ongelmia Taheref Mafin Shatter Me: Uusi valtakunta -sarjan aloituskirjan, Katso minua, kanssa. Tämä nuortenkirjaksi ja romantiikaksi luokiteltu dystopia on aluksi melkoisen tuju väkivaltakuvauksineen. Kirjassa mm. leikataan päitä, revitään lapsilta sisälmyksiä ulos ja seitsemänvuotias tappaa aseella. No, dystopinen maailma on selviö.
Suurin ongelma on, että tarinan maailmaa kuvataan aivan kuin sen pitäisi olla lukijalle tuttua huttua, vaan minä ainakin jäin miettimään mitkä uusperustajat, ketkä viholliset, ja mikä neurojuttu, johon jotkut kuuluu ja jotkut ei, mitä ovat sektorit ja sijaishallitsijat. Nämä varmaankin saavat selitykset seitsemänosaisessa aloitussarjassa Shatter Me, jota ei ole suomennettu. WSOY:ltä kerrottiin, että koelukijat ovat parjänneet ongelmitta sarjan kanssa ja kirjailijan agentillekin on sopinut, että sarjan maailmaan hypätään vasta tässä jatko-osassa. Minulle se tuotti hieman ongelmia.
Dystopiaksi Katso minua on reipasotteinen. Päähenkilöistä löytyi loppupuolella tunteiden teinipiirteitä. Oli lihaksikkaita ja kauniin eteerisiä, joihin ihastua. Romantiikka astuu kehiin. Onneksi traumat ovat ja pysyvät, joten kovin yksinkertaiseksi asiat eivät mene. Raakuus säilyy. En ole varma vielä jatkanko sarjan lukemista. #kirjamastodon #dystopia #lukeminen #kirjafedi
-
Minulla on hiukan ongelmia Taheref Mafin Shatter Me: Uusi valtakunta -sarjan aloituskirjan, Katso minua, kanssa. Tämä nuortenkirjaksi ja romantiikaksi luokiteltu dystopia on aluksi melkoisen tuju väkivaltakuvauksineen. Kirjassa mm. leikataan päitä, revitään lapsilta sisälmyksiä ulos ja seitsemänvuotias tappaa aseella. No, dystopinen maailma on selviö.
Suurin ongelma on, että tarinan maailmaa kuvataan aivan kuin sen pitäisi olla lukijalle tuttua huttua, vaan minä ainakin jäin miettimään mitkä uusperustajat, ketkä viholliset, ja mikä neurojuttu, johon jotkut kuuluu ja jotkut ei, mitä ovat sektorit ja sijaishallitsijat. Nämä varmaankin saavat selitykset seitsemänosaisessa aloitussarjassa Shatter Me, jota ei ole suomennettu. WSOY:ltä kerrottiin, että koelukijat ovat parjänneet ongelmitta sarjan kanssa ja kirjailijan agentillekin on sopinut, että sarjan maailmaan hypätään vasta tässä jatko-osassa. Minulle se tuotti hieman ongelmia.
Dystopiaksi Katso minua on reipasotteinen. Päähenkilöistä löytyi loppupuolella tunteiden teinipiirteitä. Oli lihaksikkaita ja kauniin eteerisiä, joihin ihastua. Romantiikka astuu kehiin. Onneksi traumat ovat ja pysyvät, joten kovin yksinkertaiseksi asiat eivät mene. Raakuus säilyy. En ole varma vielä jatkanko sarjan lukemista. #kirjamastodon #dystopia #lukeminen #kirjafedi
-
Eilen ilmestyi juttua meidän Polte-kirjasta Salonjokilaaksossa!
Tämä taitaa olla eka kerta, kun olen saanut queer-etuliitteen kirjailijana, ja voi vitsit että se tuntuu hyvältä! 🥰
-
Eilen ilmestyi juttua meidän Polte-kirjasta Salonjokilaaksossa!
Tämä taitaa olla eka kerta, kun olen saanut queer-etuliitteen kirjailijana, ja voi vitsit että se tuntuu hyvältä! 🥰
-
Alix E. Harrow: The Everlasting
(Tor Books, 2025)Sir Una Everlasting oli kuningattaren puolesta taistellut ja kuollut naisritati, jonka legenda on kulkenut aikojen läpi tarinoissa ja lauluissa. Satoja vuosia myöhemmin Owen Mallory on historioitsija ja pelkuri, joka jo lapsena on rakastunut tarinoihin Unasta ja on omistanut uransa legendan tutkimiselle - mikä johtaa hänet lopulta historiaan kulkemaan Unan rinnalla ja kertomaan hänen tarinansa yhä uudestaan ja uudestaan. Mutta voiko tarinan, joka päättyy aina samalla tavalla, muuttaa?
Kirja lähti mulla vähän hitaasti käyntiin, mutta kun se alkoi vetää, ihastuin todella tähän maailmaan ja näihin päähenkilöihin. Una ja Owen olivat molemmat omalla tavallaan epätäydellisiä ja hetkittäin turhauttavia hahmoja, mutta samalla myös erinomaisella tavalla inhimillisiä ja traagisia.
Oli kiinnostavaa, miten tässä kirjassa yhdistyivät arthuriaaninen sankaritarina, joka on tarinan arkkityyppi mä minulle vieraampi joskaan ei tuntematon, ja aikalooppi, joka on tutumpi. Tämä yhdistelmä onnistui rikkomaan omia odotuksiani ja yllättämään monta kertaa tarinan aikana. Harrow onnistui erinomaisesti pitämään kasassa tarinan, jossa oli runsaasti yllättäviä käänteitä.
Kaiken kaikkiaan erinomainen lukukokemus. Tää kirja menee ehdottomasti suositeltavien kirjojen listalleni!
-
Risingshadow-sivustolla alkoi kesäkuun lopulla Maailmanmatkaus- #lukuhaaste jossa tavoitellaan 50 eri maata, joka liittyy kirjailijaan. Kyseessä voi olla kirjailijan synnyinmaa, nykyinen kotimaa tai muu aiempi asuinpaikka. Aikaraja ei ole haasteessa merkittävä, vaan se että maita ja lukukokemuksia kertyy. Tähän mennessä olen saavuttanut 7 maata listalleni: USA, Iso-Britannia, Kanada, Ruotsi, Venäjä, Kiina ja Iran. Alku on ollut helppoa, ja totuttuja maita, kuten muut pohjoismaat, kertyy vielä helposti jo tänä syksynä. #kirjamastodon #lukeminen
https://www.risingshadow.fi/reading-challenge/maailmanmatkaushaaste#challenge -
Just tällä hetkellä luen Madeline Millerin romaania Kirke, jonka on suomentanut Irmeli Ruuska. Suomennos on erinomainen. Se tavoittaa hyvin sellaisen vanhahtavan poljennon. Yksi syy sille on kreikkalaisten nimien taivutus. Esim. Ares -> Areen, ei Areksen.
Mutta sitten siellä on nimi Perses. Olen ihan iloinen siitä, että tässä kohtaa kääntäjä on poikennut säännöstä ja muoto on Perseksen, ei Perseen 😄Kirja on muuten todella hieno! Näillä näkymin se on kaikkien aikojen kirjasuosikki-top10:ssäni, mutta saattaa kohota jopa top5:een.
-
Just tällä hetkellä luen Madeline Millerin romaania Kirke, jonka on suomentanut Irmeli Ruuska. Suomennos on erinomainen. Se tavoittaa hyvin sellaisen vanhahtavan poljennon. Yksi syy sille on kreikkalaisten nimien taivutus. Esim. Ares -> Areen, ei Areksen.
Mutta sitten siellä on nimi Perses. Olen ihan iloinen siitä, että tässä kohtaa kääntäjä on poikennut säännöstä ja muoto on Perseksen, ei Perseen 😄Kirja on muuten todella hieno! Näillä näkymin se on kaikkien aikojen kirjasuosikki-top10:ssäni, mutta saattaa kohota jopa top5:een.
-
Tänä torstaina Tampereella Kirjojen yö! 📚 :blobcatcheer:
Pitkästä, pitkästä aikaa esiinnyn kotikaupungin kirjakaupassa. Minä ja Joona ollaan haastattelussa klo 18.30.
Tulkaa, tulkaa! 💗
#Kirjat #Kirjojenyö #Kirjallisuus #Tampere #Lukeminen #Queer
https://www.akateeminen.com/fi/tapahtumat/kirjojen-yo-tampere
-
Tänä torstaina Tampereella Kirjojen yö! 📚 :blobcatcheer:
Pitkästä, pitkästä aikaa esiinnyn kotikaupungin kirjakaupassa. Minä ja Joona ollaan haastattelussa klo 18.30.
Tulkaa, tulkaa! 💗
#Kirjat #Kirjojenyö #Kirjallisuus #Tampere #Lukeminen #Queer
https://www.akateeminen.com/fi/tapahtumat/kirjojen-yo-tampere
-
John Wiswell: Sinusta teen pesäni
(suomentanut Kaisa Ranta)Shesheshen on hirmuinen hirviö, joka on jo vuosia pitänyt Alamannun seutua kauhun vallassa. Sitten käykin niin, että hirviö yllättäen rakastuu. Harmi vaan, että rakkauden kohde kuuluu vaikutusvaltaiseen perheeseen, joka haluaa hirviön hengiltä kostoksi sen tappamista perheenjäsenistä.
Sinuun teen pesäni on hauska kauhusatu. Kovin kauhea se ei kylläkään ole, koska hirviö on niin sympaattinen tyyppi. Sen muodonmuutokset voivat kyllä ällöttää herkimpiä, koska niissä siirrellään sisäelimiä ja muita ruumiinosia aika ronskisti. Muuten tarina on vauhdikas seikkailu, eikä mitenkään liiallisen romanttinen, vaikka rakastumisesta lähdetään liikkeelle.
Shesheshen pystyy ottamaan ihmisen hahmon, mutta se joutuu koko ajan ponnistelemaan mennäkseen läpi ihmisenä. Wiswell on kertonut itse olevansa queer, vammainen ja neuroepätyypillinen, ja ne teemat näkyvät kirjassa vahvasti.
-
John Wiswell: Sinusta teen pesäni
(suomentanut Kaisa Ranta)Shesheshen on hirmuinen hirviö, joka on jo vuosia pitänyt Alamannun seutua kauhun vallassa. Sitten käykin niin, että hirviö yllättäen rakastuu. Harmi vaan, että rakkauden kohde kuuluu vaikutusvaltaiseen perheeseen, joka haluaa hirviön hengiltä kostoksi sen tappamista perheenjäsenistä.
Sinuun teen pesäni on hauska kauhusatu. Kovin kauhea se ei kylläkään ole, koska hirviö on niin sympaattinen tyyppi. Sen muodonmuutokset voivat kyllä ällöttää herkimpiä, koska niissä siirrellään sisäelimiä ja muita ruumiinosia aika ronskisti. Muuten tarina on vauhdikas seikkailu, eikä mitenkään liiallisen romanttinen, vaikka rakastumisesta lähdetään liikkeelle.
Shesheshen pystyy ottamaan ihmisen hahmon, mutta se joutuu koko ajan ponnistelemaan mennäkseen läpi ihmisenä. Wiswell on kertonut itse olevansa queer, vammainen ja neuroepätyypillinen, ja ne teemat näkyvät kirjassa vahvasti.
-
Pohdiskelen töissä sanataideharjoituksia yhteiskuntaoppiin ja kirjaan "Rahan jäljillä" liittyen. Sain tällaisen (omasta mielestä kivan idean):
Mieti maailmaa, jossa sanat olisivat rahaa. Kirjoita itsellesi.
- Mitkä sanat olisivat arvokkaita sinulle?
- Mitkä sanat olisivat arvokkaita kaikille?Vertailkaa arvokkaita sanojanne.
- Onko teillä samoja sanoja? Miksi?
- Onko teillä eri sanoja? Miksi?Jos oikean asian ostamiseen tarvitsisi oikeat sanat, niin millä sanoilla ostaisit
- karkkia
- pehmoleluja? -
Pohdiskelen töissä sanataideharjoituksia yhteiskuntaoppiin ja kirjaan "Rahan jäljillä" liittyen. Sain tällaisen (omasta mielestä kivan idean):
Mieti maailmaa, jossa sanat olisivat rahaa. Kirjoita itsellesi.
- Mitkä sanat olisivat arvokkaita sinulle?
- Mitkä sanat olisivat arvokkaita kaikille?Vertailkaa arvokkaita sanojanne.
- Onko teillä samoja sanoja? Miksi?
- Onko teillä eri sanoja? Miksi?Jos oikean asian ostamiseen tarvitsisi oikeat sanat, niin millä sanoilla ostaisit
- karkkia
- pehmoleluja? -
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut maailmankirjallisuuden klassikon, oivaltavaa runoutta ja hyviä kuvakirjoja.
📚
Lukupäiväkirja 2026: Osa 7 – C... -
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut maailmankirjallisuuden klassikon, oivaltavaa runoutta ja hyviä kuvakirjoja.
📚
Lukupäiväkirja 2026: Osa 7 – C... -
Marianne Mäkelin, Elisa Silvennoinen, Kati Mäkitalo (toim.): 50 myyttiä tekoälystä ja datasta
Nopealukuinen katsaus dataa ja tekoälyä koskeviin "myytteihin" tai pikemminkin usein toistuviin väitteisiin ja luuloihin, kuten "raakadata on neutraalia ja puhdasta" tai "tekoäly toimii ilman ihmistä".
Dataa koskevat luvut olivat minusta osuvampia ja kiinnostavampia, tekoälypuoli jäi vähän pinnalliseksi. Pisteet siitä, että kirjan kirjoittajat eivät ole pelkästään teknisiltä aloilta, vaan joukossa on mm. sosiologeja ja kasvatustieteilijöitä, joten aihetta käsitellään monelta kulmalta.
-
Helsingin kaupungilla rekryä lukutaitotyön parissa! https://www.hel.fi/fi/avoimet-tyopaikat/avoimet-tyopaikat/kasko-05-82-26
Projektipäällikkö, määräaikainen: 1.9.2026 - 4.6.2027.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut, Pedagogisen kehittämisen yksikkö
"Haemme projektipäällikköä määräaikaiseen palvelussuhteeseen Pedagogisen kehittämisen yksikköön kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle Lukutaitotyötä Helsingissä -hankkeeseen."
"Tasopalkka on 4501,61 €/kk. Sen lisäksi maksetaan myös mahdollinen KVTES mukainen kokemuslisä max. 8 %."
"Jätäthän hakemuksesi 10.8.26 klo 16.00 mennessä. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään viikoilla 33 ja 34. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä mahdollisimman pian, viimeistään 1.9.26. "
#Helsinki #FediHire #työt #lukeminen #lukutaitotyö #lukutaito #LukutaitotyötäHelsingissä
-
Helsingin kaupungilla rekryä lukutaitotyön parissa! https://www.hel.fi/fi/avoimet-tyopaikat/avoimet-tyopaikat/kasko-05-82-26
Projektipäällikkö, määräaikainen: 1.9.2026 - 4.6.2027.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut, Pedagogisen kehittämisen yksikkö
"Haemme projektipäällikköä määräaikaiseen palvelussuhteeseen Pedagogisen kehittämisen yksikköön kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle Lukutaitotyötä Helsingissä -hankkeeseen."
"Tasopalkka on 4501,61 €/kk. Sen lisäksi maksetaan myös mahdollinen KVTES mukainen kokemuslisä max. 8 %."
"Jätäthän hakemuksesi 10.8.26 klo 16.00 mennessä. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään viikoilla 33 ja 34. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä mahdollisimman pian, viimeistään 1.9.26. "
#Helsinki #FediHire #työt #lukeminen #lukutaitotyö #lukutaito #LukutaitotyötäHelsingissä
-
Jo Callaghanin Vain silmänräpäys on brittiläisen kirjailijan esikoisteos. Minuun kiinnitti huomiota, että rikostarkastaja Kat Frankin aisaparina toimii hologrammina tekoälyapulainen Lock. Kirja sisällyttää normaaliin dekkariin pohdintaa siitä, sopiiko tekoäly rikostutkimukseen ja mitä hyötyä ja haittaa siitä voisi olla. Lock on itseoppiva ja pyrkii koko ajan löytämään keinoja miten toimia ihmisvaiston ja logiikan kanssa. Aluksi on vaikeuksia puoleen jos toiseenkin. Myös ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä tekoälyn pääsyssä valtavaan datamäärään, jota se hyödyntää lähinnä tilastoina. Koska kirjasarjaa on julkaistu jo kolme kirjaa ja neljäs tulossa, niin yhteistyön lopputulos on pääteltävissä. Luen ehkä toisenkin osan, nähdäkseni paraneeko aiheen käsittely tästä. #kirjamastodon #lukeminen #dekkari #tekoäly
-
Usvasyntyinen-sarjan kolmas osa Ajan sankari ilmestyi suomeksi 2018, jolloin luin sen eka kerran. Uusintalukuversio on kirjailijan tarkistama ja päivittämä. Tarinan maailmaa peittää yhä enenevässä määrin usva ja tuhka, ja epätoivo on entistä vahvempaa. Vin ja Elend, usein omilla tahoillaan, tekevät kaikkensa maailman pelastamiseksi ja tarinaan on sisällytetty kiinnostusta ylläpitäviä käänteitä loppuun saakka. Loppu ei ehkä ollut loisteliaasti toteutettu, mutta tarinan kannalta oikea ratkaisu. Kirjassa oli juonen kannalta liikaa tyhjäkäyntiä ja toistoa (jota en huomannut eka lukukerralla), eikä päähahmot jaksaneet kiinnostaa tarpeeksi. Kolossit, kandrat ja inkvisiittorit olivat tarinan mauste syntytarinoineen. Lähes 2100-sivuisen fantasiasarjan jälkeen saatan lukaista jotain muuta, ennen kuin siirryn Sandersonin Wax & Wayne -sarjaan. #kirjamastodon #kirjafedi #fantasia #lukeminen
-
Noni #KirjaMastodon parviäly.
Hakusessa olisi Tampereelle (tai lähialueille) sijoittuvaa historiallista fiktiota. Voi olla spefiä myös.
Olen joskus haaveillut, että jos itse osaisin tai kykenisin kirjoittamaan yhtään mitään postikorttia pidempää, niin Tampereelle sijoittuva historiallinen romaani voisi olla aika hyvä, eikä erityisen loppuunkulutettu aihe.
Mutta koska en osaa, niin löytyykö tämmöistä jo maailmasta? Itsellä lyö vähän tyhjää.
1/2
-
Noni #KirjaMastodon parviäly.
Hakusessa olisi Tampereelle (tai lähialueille) sijoittuvaa historiallista fiktiota. Voi olla spefiä myös.
Olen joskus haaveillut, että jos itse osaisin tai kykenisin kirjoittamaan yhtään mitään postikorttia pidempää, niin Tampereelle sijoittuva historiallinen romaani voisi olla aika hyvä, eikä erityisen loppuunkulutettu aihe.
Mutta koska en osaa, niin löytyykö tämmöistä jo maailmasta? Itsellä lyö vähän tyhjää.
1/2
-
Kevyttä kesälukemista.
Tai siis uusin kirjastosta haettu kirja, kun lainassa on jo aivan liian monta ja oikeastaan pitäisi enemmän kirjoittaa opinnäytetyötä kuin lukea tälläistä.
Tässä sitä silti taas ollaan kantamassa kirjaa kotiin.
-
Kevyttä kesälukemista.
Tai siis uusin kirjastosta haettu kirja, kun lainassa on jo aivan liian monta ja oikeastaan pitäisi enemmän kirjoittaa opinnäytetyötä kuin lukea tälläistä.
Tässä sitä silti taas ollaan kantamassa kirjaa kotiin.
-
Brandon Sandersonin Ylenemisen kaivo on Usvasyntyinen-sarjan toinen osa ja suoraa jatkoa ensimmäisen osan tapahtumiin. Tämäkin painos on kirjailijan tarkistama ja päivittämä versio. Uhkaavat sotavoimat kolkuttelevat Viimeisen valtakunnan pääkaupungin portteja, mutta usvasyntyisellä Vinillä on muitakin haasteita, sillä salaperäinen syvyys on muuttunut uhkaavammaksi ja legendaarinen ylenemisen kaivo kutsuu ja vaatii hänen huomiotaan.
Meno selvästi paranee tässä kakkososassa, joka on täynnä juonenkäänteitä ja ravisuttavia tapahtumia. Raakuuden määrä lisääntyy eksponentiaalisesti ja hahmoissa löytyy hienoja variaatioita. Toki 750-sivuiseen kirjaan mahtuu hitaita ja jopa tylsiäkin kohtia, mutta onneksi niitä on vähän. Erinomaista eeppistä fantasiaa. #kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen #fantasia -
Luin Usvasyntyisen ensimmäisen kerran v. 2017, jolloin se julkaistiin nimellä Viimeinen valtakunta. Uusintaluvussa oli kirjailijan päivittämä ja tarkistama versio viime vuodelta. Käyn läpi aloitustrilogian muistin virkistykseksi, ennen kuin uppoudun kirjailijan Wax & Waynen ydintarinaan.
Pidin jo ensimmäisellä lukukerralla Usvasyntyisestä. Sandersonin luoma taikuus ja maailma ovat omaperäisiä ja inkvisiittorit karmeita. Tarina on vauhdikasta fantasiaa, jossa riittää juonenkäänteitä ja moninaisia henkilöhahmoja. Juoni on hyvä. Päähahmo, nuori Vin - katujen kasvatti, on kirjan heikoin lenkki. Ikänsä puolesta on ok olla naiivi, mutta hän liittyy taas siihen sankarijoukkoon, jotka ovat supereteviä. Sandersonin fantasia on kohtalaisen sovinnaista, ei grimdarkia. Seuraavaksi osa 2, Ylenemisen kaivo. #kirjamastodon #kirjafedi #fantasia #lukeminen
-
50 myyttiä tekoälystä ja datasta (toim. Marianne Mäkelin, Elisa Silvennoinen ja Kati Mäkitalo)
Vastapaino, 2025Alkukesästä Kirjastopäivillä ei niin yllättäen yksi pääteemoista oli tekoäly. Tätä käsittelevät alustukset olivat laadultaan aika vaihtelevia, mutta oman suosikkiesitykseni pitäjä vinkkasi oman sessionsa aikana tätä kirjaa. Muistaakseni naputtelin itselleni varauksen kirjaan heti katsomosta.
Oma suhtautumiseni tekoälyyn on etenkin generatiivisen tekoälyn yleistyttyä ollut lähtökohtaisesti kriittinen monestakin syystä, vaikka jossain määrin olen opetellut sitä työn puitteissa hyödyntämään. Toisaalta olen tiedostanut, etten lopulta tunne aihepiiriä kovin syvällisesti, vaikka minulla on halua ymmärtää ilmiötä etenkin muusta kuin kritiikittömän hypen näkökulmasta. Kirjan luettua sanoisin, että osuin aika hyvin juuri tämän kirjan kohderyhmään näistä lähtökohdista.
Nimensä mukaisesti tässä kirjassa lähestytään tekoälyä ja dataa erikseen ja yhdessä erilaisten, yleisessä keskustelussa esiintyvien väitteiden eli myyttien kautta. Näitä myyttejä ovat esimerkiksi
* Data on pilvessä
* Tekoäly toimii ilman ihmistä
* Tekoäly osaa, hallusinoi ja ajattelee kuin ihminen
* Tekoälysukupolvi ymmärtää tekoälyn
* Mitä enemmän dataa, sen parempi
* Tekoäly ei vaikuta elämääni, jos en käytä sitä
* Tekoäly korvaa ystävätJokaista myyttiä käsitellään 2-4 sivun verran, joskin usein peräkkäiset myytit käsittelevät samaa teemaa hieman eri näkökulmista. Samalla tekoälyä ja dataa käsitellään hyvin laajasti. Tekoäly ei typisty kirjassa tarkoittamaan vain generatiivista tekoälyä, vaan esiin nostetaan tekoäly teknologiana laajasti eri konteksteissa.
Kirjan suurimmat vahvuudet olivat hyvin yleistajuinen kirjoitustyyli yhdistettynä tutkittuun tietoon perustuvaa ja melko neutraaliin aiheen käsittelyyn. Tekoälystä ei puhuta ylistäen, mutta ei myöskään demonisoiden, vaan esiin nostetaan sekä sen negatiivisia että positiivisia vaikutuksia, sen käyttöön liittyviä riskejä ja toisaalta sen tuomia mahdollisuuksia useissa eri konteksteissa. Tämä laajensi omaa ajatteluani tekoälystä selvästi ja samalla vahvisti myös vahvisti näkemistäni etenkin tiettyjen tekoälyn muotojen ja käyttötapojen haitallisista vaikutuksista.
Nostan hattua kirjan toimittajille myös siitä, miten yhtenäinen kokonaisuus kirja oli. Kolmen toimittajan lisäksi kirjassa on mainittu ainakin toistakymmentä muuta asiantuntijaa ja tutkijaa, jotka ovat osallistuneet sen eri osioiden kirjoittamiseen. Tästä huolimatta kirjan äänensävy ja tyyli on niin johdonmukainen, että se olisi voinut olla myös yksittäisen tekijän kynästä.
Kaiken kaikkiaan tämä on kirja, joka monen kannattaisi lukea etenkin, jos ei itse ole syvällisesti perehtynyt tekoälyyn. Töissä olen tätä ehtinyt jo monelle kollegalle suositella.
-
Mun kirjaston varausjonossa olevista kirjoista vanhin on lisätty varauksiin joulukuussa 2021, eikä se varsinaisesti muodosta mun varausten jonoa siellä yksin. Jonosta saisi luettavaa mille tahansa yläkoulun luokalle, vähintään kirjan per oppilas.
En tiedä onko se ongelma. Vähän silti häiritsee.
-
Mun kirjaston varausjonossa olevista kirjoista vanhin on lisätty varauksiin joulukuussa 2021, eikä se varsinaisesti muodosta mun varausten jonoa siellä yksin. Jonosta saisi luettavaa mille tahansa yläkoulun luokalle, vähintään kirjan per oppilas.
En tiedä onko se ongelma. Vähän silti häiritsee.
-
Magdalena Hai: Kolmas sisar (Royaumen aikakirjat 1)
Olen täällä kirjafedissä nähnyt niin paljon kehuja Royaumen aikakirjojen viimeisestä osasta, että päätin itsekin kokeilla mitä sarjasta tykkään. Ja tykkäänhän minä ainakin ekan osan perusteella! Kiva että trilogia on nyt valmis niin voin lukea muutkin osat saman tien.
Kyseessä on nuortenkirja, mutta kyllä tällaista vauhdikasta fantasiaseikkailua lukee aikuinenkin aivan mielellään ja tarinaan uppoutuen. Teininä olisin varmaan ahminut koko kirjan kerralla, nykyään tunkee muu elämä harmittavasti väliin.
Kirjassa on noituutta, sielunsisaruutta, valtataisteluja, nuorta lempeä, hauskoja hahmoja ja mielenkiintoinen maailma. Lopputaistelu oli niin hieno ja liikuttava että luin sitä kyyneleet silmissä ja iho kananlihalla.
Sitten kohti kakkososaa!
-
Magdalena Hai: Kolmas sisar (Royaumen aikakirjat 1)
Olen täällä kirjafedissä nähnyt niin paljon kehuja Royaumen aikakirjojen viimeisestä osasta, että päätin itsekin kokeilla mitä sarjasta tykkään. Ja tykkäänhän minä ainakin ekan osan perusteella! Kiva että trilogia on nyt valmis niin voin lukea muutkin osat saman tien.
Kyseessä on nuortenkirja, mutta kyllä tällaista vauhdikasta fantasiaseikkailua lukee aikuinenkin aivan mielellään ja tarinaan uppoutuen. Teininä olisin varmaan ahminut koko kirjan kerralla, nykyään tunkee muu elämä harmittavasti väliin.
Kirjassa on noituutta, sielunsisaruutta, valtataisteluja, nuorta lempeä, hauskoja hahmoja ja mielenkiintoinen maailma. Lopputaistelu oli niin hieno ja liikuttava että luin sitä kyyneleet silmissä ja iho kananlihalla.
Sitten kohti kakkososaa!
-
En ole vähään aikaan kirjoittanut tänne kirjoista, vaikka oon lukenut tänä vuonna ihan poikkeuksellisen aktiivisesti. Mutta voisin koittaa muuttaa tätä. Yksi syy tänne liittymiselle aikoinaan kuitenkin oli, että halusin edelleen jakaa ajatuksia kirjoista jossain.
En rupea varmaan takautuvasti mistään kirjoittamaan (ellei joku viimeaikainen luettu jää mieleen kummittelemaan), mutta uusista kirjoista voisin kirjoittaa.
-
Hannan päivän ja naistenviikon kunniaksi tarjoilen teille näytteen lokakuussa ilmestyvästä Merenlaulajasta. Olkaatten hyvät!
#kirjoittaminen #lakertasarja #lukeminen
https://www.hannamorre.fi/l/lukunayte-merenlaulajasta-lakerta-2/
-
Hannan päivän ja naistenviikon kunniaksi tarjoilen teille näytteen lokakuussa ilmestyvästä Merenlaulajasta. Olkaatten hyvät!
#kirjoittaminen #lakertasarja #lukeminen
https://www.hannamorre.fi/l/lukunayte-merenlaulajasta-lakerta-2/
-
Marlen Haushofer: Seinä
(suomentanut Eila Pennanen)Nelikymppinen nainen on vierailulla Alpeilla tuttavapariskunnan metsästysmajalla. Isäntäväki lähtee illalla käymään läheisessä kylässä ja nainen jää mökille koiran kanssa. Aamulla pariskunta ei olekaan palannut, ja heitä etsimään lähtiessään nainen törmää läpinäkyvään seinään, joka eristää mökkilaakson muusta maailmasta. Seinän toisella puolella ihmiset ja eläimet ovat kuolleet. Sisäpuolella on vain nainen ja koira, myöhemmin seuraksi löytyy myös lehmä ja sitten kissa.
Nainen alkaa kirjoittaa tarinaansa muistiin oltuaan mökillä reilun kaksi vuotta, vaikka ei uskokaan että kukaan sitä koskaan lukee. Hän pyrkii kertomaan tapahtumat aikajärjestyksessä, mutta mainitsee välillä tulevia tapahtumia. Tästä syntyy tarinaan jännitettä, kun lukija osaa odottaa että jotain ikävää tai pahaa tulee tapahtumaan. Enimmäkseen nainen kuitenkin kuvaa päivittäisiä puuhiaan ja uurastusta eläinten ja itsensä hengissä pitämiseksi. Välillä hän pohtii mennyttä kaupunkielämäänsä eikä tunnu kaipaavan siitä mitään, ei edes lapsiaan (joiden hän olettaa kuolleen).
Pidin tästä kirjasta tosi paljon, erityisesti naisen ja eläinten suhteesta ja siitä, miten nainen koki tulevansa yhä enemmän osaksi luontoa. Vaikka kirja on dystopia ja siinä on ahdistavuuttakin, päällimmäisenä jää kuitenkin mieleen luontoyhteys ja pohdinnat siitä, mikä tekee elämästä merkityksellistä. Hienoa, että tästä klassikosta otettiin uusi painos ja se löytää uusia lukijoita (itsekin jonottelin tätä kirjastosta pienen ikuisuuden).
-
#Jännitys / #dekkari -kirjallisuuden kooste numero 6/2026. Tällä kertaa kahdeksalta eri kirjailijalta. Peter Jamesilta aloitin Roy Grace -sarjan. Menetteli, joten jatkan pikku hiljaa välipaloina. Louise Pennyn Gamache-sarjan käännös oli jo 14. kirja. Ihan kivoja ja synkkiäkin juonen käänteitä, mutta alan hieman kyllästymään. Seuraava kirja ilmestyy marraskuussa. Iliana Xanderin Rakkaudella, äiti yllätti positiivisesti. Kivan mutkainen tarina. John Ajvide Lindqvistin Tuleen tuomittu on Julia Malmros -sarjan kolmas osa. Juoni hyvä, hahmot edelleen karheita.
Karin Slaughteria olen lukenut joskus, mutta en muista mitään. Joten aloitin uudehkosta Särkyneet enkelit -kirjasta. Alku hyvä, raadollinen tarina, en pitänyt paljoa. Anthony Horowitzin Harakkamurhat oli kirjana paljon parempi kuin tv-sarjana. Nicole Tropen Kotiäiti oli jokseenkin mitäänsanomaton kirja. Miten tämä on päätynyt käännettäväksi. Harlan Coben tunnistan tv-sarjoista, joista osa on loistavia, osa vähemmän. Kadonneet on eka kirja häneltä.
#kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen -
#Jännitys / #dekkari -kirjallisuuden kooste numero 6/2026. Tällä kertaa kahdeksalta eri kirjailijalta. Peter Jamesilta aloitin Roy Grace -sarjan. Menetteli, joten jatkan pikku hiljaa välipaloina. Louise Pennyn Gamache-sarjan käännös oli jo 14. kirja. Ihan kivoja ja synkkiäkin juonen käänteitä, mutta alan hieman kyllästymään. Seuraava kirja ilmestyy marraskuussa. Iliana Xanderin Rakkaudella, äiti yllätti positiivisesti. Kivan mutkainen tarina. John Ajvide Lindqvistin Tuleen tuomittu on Julia Malmros -sarjan kolmas osa. Juoni hyvä, hahmot edelleen karheita.
Karin Slaughteria olen lukenut joskus, mutta en muista mitään. Joten aloitin uudehkosta Särkyneet enkelit -kirjasta. Alku hyvä, raadollinen tarina, en pitänyt paljoa. Anthony Horowitzin Harakkamurhat oli kirjana paljon parempi kuin tv-sarjana. Nicole Tropen Kotiäiti oli jokseenkin mitäänsanomaton kirja. Miten tämä on päätynyt käännettäväksi. Harlan Coben tunnistan tv-sarjoista, joista osa on loistavia, osa vähemmän. Kadonneet on eka kirja häneltä.
#kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen -
Kun luen noita sade- ja ukkosodotuksia/tapahtumia muualta Suomesta, niin tulee etäinen kaipaus niihin lapsuuden päiviin, kun satoi kaatamalla tai ainakin todella paljon useita päiviä peräkkäin. Silloin sitä kuunteli sateen ropinaa peltikattoon ja katsoi ikkunasta ulos vettyvää maisemaa ja palasi tyytyväisenä Viisikko tai Kolme etsivää (tai mitä nyt silloin lukikaan) -kirjan pariin. Kaipaan pitkiä sadepäiviä. #sade #lapsuus #lukeminen #nostalgia
-
Sain viime kuussa jotain Lukupiirin osalta vihdoin itsekin aikaiseksi eli luin kuukaudenkirjan eli Jaakobin huoneen. 🎉🎉
Lukukokemus oli aika aaltomainen. Väliin tykkäsin ja sitten taas en, joka johtui enimmäkseen siitä, että väliin olin tarinan suunnan suhteen ihan hyvin kartalla ja sitten taas väliin tipahdin kartan ulkopuolelle sen verran ryminällä, ettei reunaa näkynyt.
1/n
-
Yritän tässä lukea Wuthering Heightsia enkä ymmärrä kuinka tämä kirja on saavuttanut kulttistatuksen, koska tämä kieli on ihan tuskallista luettavaa. Varsinkin aina kun yksi palvelusväestä(?) avaa suunsa, niin menee ihan arvailuksi mitä hän sanoo, koska hänet on kirjoitettu puhumaan niin sankkaa murretta.
Ei tämä muutenkaan mitenkään sujuvasti ala ja oli minulle yllätys, että päähenkilöt eivät itse ole näkökulmahenkilöitä vaan koko juttu kerrotaan muiden kautta.
-
Mikä lienee vikana, kun minä, ikäni ahkera lukija, en jaksa keskittyä kirjoihin. Jokin kumma levottomuus vallalla. Syyttäisikö somea? En taida ottaa tästä nyt paineita, mutta voisin kokeilla sitä, että ihan päättäen päätän asettua lukemaan vähintään puoleksi tunniksi. Kokemuksesta tiedän, että lukeminen rauhoittaa ❤️
#lukeminen -
Sanomalehtikritiikit ovat kirjailijalle nykyisin harvinaista herkkua. Siksi iloitsen suuresti Jari Olavi Hiltusen Satakunnan Kansaan kirjoittamasta arviosta. Koen, että kirjani on tullut huolellisesti kuulluksi ja nähdyksi.
"Terhi Rannelan ensimmäinen rikosromaani yhdistää osuvan ajankuvan, uskottavan tuntuisen naisetsivän ja klassisen murhamysteerin onnistuneeksi dekkarisarjan avaukseksi."
https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/art-2000012138557.html
-
Jee, tästä vuodesta tulee ehkä yhtä kirjaisa vuosi kuin edellisestä. Tähän mennessä oon lukenut 15 kirjaa, eli aika sama tahti kuin viime vuonnakin. Oon tästä iloinen, nää on olleet opiskeluvuosien jälkeen varmaankin runsaimpia lukuvuosia.
Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä. Jos vuodessa ehdin lukea keskimäärin 30 kirjaa, niin se jää väkisin vähemmäksi kuin se määrä, minkä verran julkaistaan uusia mielenkiintoisia kirjoja. Ja sitten on ne vanhat lukemattomat klassikot!
#kirjat #lukeminen -
Tuli vastaan tämmöinen Kirjaviisas. Onko kukaan jäsen? Oletko tyytyväinen?
Kirjaviisas - Viisaasti valitut kirjat, joka kuukausi
https://kirjaviisas.fi/ -
Anu Kaaja: Siluetinleikkaaja
Romaanissa on kolme sisäkkäistä tarinaa: 1980-luvulla julkaistu julma lastenkirja Siluetinleikkaaja ja sen jatko-osa Varjokaupunki, nykymaailmassamme elänyt kirjallisuudentutkija Lucia, joka tutki kyseisiä kirjoja, ja Romahduksen jälkeisessä ajassa mystisellä saarella asuva nimetön kertoja, joka puolestaan tutkii Luciaa. Saarelle tulee ihmisiä (joskus myös eläimiä) salaperäisen verhon läpi. Lucia on aikoinaan paennut Romahdusta ja päätynyt saarelle mukanaan muutamia kirjoja sekä kissa Hekate.
Kirja käsittelee julmuutta ja pahuutta, etenkin lapsiin kohdistuvaa ja lapsien toisiinsa kohdistamaa, mutta se ei silti ole liian synkkä tai rankka vaan myös satumainen ja kaunis. Kaajan tapaan mukana on myös huumoria.
Jos P. Wellsin lastenkirjat olisivat oikeasti olemassa, haluaisin ehdottomasti lukea ne! Ne tosin tuntuivat enemmän kauhu- kuin lastenkirjoilta. Minulle tuli kirjojen Maisemasta (jossa lapset kulkivat) mieleen John Ajvide Lindqvistin Platserna-trilogia, jossa joko toisen tai kolmannen (en muista kumman) kirjan paikka on jonkinlainen valtava nurmikenttä, jossa liikkuu kummia olioita ja johon välillä ilmestyy sumuseinä.
Vahva suositus varsinkin spefin, kauhun ja kissojen ystäville!
-
John Wiswellin Sinusta teen pesäni on kirja, jonka päähenkilö ei ole ihminen, eikä mikään muukaan selkeästi määritelty otus. Shesheshen on ihmisen näkökulmasta hirviö, joka surmaa ihmisiä. Otus käyttää niin elävien olentojen ruumiita kuin esineitäkin luodakseen itselleen kehon. Shesheshenin kehoon liittyy paljon kehokauhua, kuvaus mässäilee paikoin epämiellyttävyyksillä.
Hirviön omasta näkökulmasta olemassa olo on jotain muuta. Se haluaa lisääntyä ja rakastuu. Se haluaa ymmärtää rakkautensa kohdetta. Kaikessaan kuvaavassa kauheudessaan, teos on kaunis. Se antaa luvan olla sellainen kuin on, tuntea tarpeita ja olla vaativa, tulla hyväksytyksi kuin lapsi äidilleen. Rakkauskin on pelottavaa. Ymmärrän hyvin miksi kirja on voittanut Nebula- ja Locus-palkinnot ja oli viime vuonna Hugo-palkintoehdokas. Siinä on jotain enemmän kuin vain tarina. #kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen #fantasia #kauhu #romantiikka
-
Luin loistavan, poliittisen ja radikaalin kirjan (Olivia Laing: Ruumiin rajat - kirja vapaudesta) mutta en tähän aikaan illasta jaksa kirjoittaa siitä. Koitan palata asiaan huomenna, nyt vain kansi.
#lukeminen #KirjaMasto #olivialaing -
Tunna Milonoff: Liekki
Tunna Milonoff kertoo työuupumuksestaan ja siitä toipumisesta. Kustantaja kuulemma vaati kirjaan omaelämäkerrallisuutta ja kirjan alkupuolella onkin Madventures-muistelua niin paljon, että mietin että päästäänköhän tässä siihen uupumukseen ollenkaan. Kyllä sitä sitten myöhemmin käsiteltiin paljonkin, ja oli ihan hyvä että seassa oli muistelua lapsuudesta ja työuran varrelta, ettei aihe käynyt liian raskaaksi.
Kirja on viihdyttävä ja melko kevyt lukea, vaikka välillä tosi syvissä vesissä mennäänkin.
-
Seanan McGuiren Harhateiden lapset -sarjan kakkososa, Luona luiden ja risukoiden, kertoo ykkösessä esiintyneiden kaksosten, Jackin ja Jillin, taustatarinan. Alku oli kuin Grimmin saduissa ja loppu klassisista kauhukirjoista. Sarjan nimi on hyvin osuva kuvaamaan kaksosia ja sai ymmärtämään mitä ensimmäisessä osassa tapahtui. Siinä mielessä hyvin onnistunut jatko-osa. Minua hieman häiritsi, että kirjailija kuitenkin tyrkytti tunteita, joita ei pohjustettu uskottavasti. Tähän on ehkä syynä, että kirja on niin lyhyt, pienoisromaani. Ihan ensimmäisen osan tasolle tarina ei noussut, mutta herätti kiinnostuksen mitä muiden hahmojen taustalla on.
Kolmannen osan, Alla sokeritaivaan, pitäisi ilmestyä lokakuussa. Meinaan lukea. #kirjamastodon #kirjafedi #lukeminen #fantasia
-
Kehumme: Junan Extra-luokka.
Moitimme: Hidas lukija. Kirjasta jäi alle kymmenen sivua lukematta.Täytyy varmaan kiertää Tampereen kautta ens kerral ni ehtii lukee kokonaisen kirjan matkan aikana. 😅
#Lukeminen #Junassa #AikaMeniNiinEttäHumpsistaVaan #Reissussa