Search
1000 results for “Hikki”
-
Warui Musuko – Hikikomori
#Experimental #avantgarde #droneambient #electropop #gagaku #japanese #noiserock #Japan
CC BY-NC-SA (#CreativeCommons Attribution Non Commercial Share Alike) #ccmusic
https://waruimusuko.bandcamp.com/album/hikikomori-2 -
Aeon Four (aka Heikki Sato-Hunsala & Matti Sato-Hunsala) - Saturn Rising (SUBB9612, 12"/digi, Straight Up Breakbeat/FIN, 21 November 2025).
https://aeonfour.bandcamp.com/album/saturn-rising-subb9612
"... The brothers back in the mix with their recognizable style, combining uplifting melodies with street-tough jungle beats. 'Mind Stretch' adds a touch of mystery with a classic vocal snippet put to good use."
#AeonFour #drumandbass #jungle #breakbeat #breaks #drumnbass #electronic #StraightUpBreakbeat #Turku #Helsinki #Finland
-
Aeon Four (aka Heikki Sato-Hunsala & Matti Sato-Hunsala) - Saturn Rising (SUBB9612, 12"/digi, Straight Up Breakbeat/FIN, 21 November 2025).
https://aeonfour.bandcamp.com/album/saturn-rising-subb9612
"... The brothers back in the mix with their recognizable style, combining uplifting melodies with street-tough jungle beats. 'Mind Stretch' adds a touch of mystery with a classic vocal snippet put to good use."
#AeonFour #drumandbass #jungle #breakbeat #breaks #drumnbass #electronic #StraightUpBreakbeat #Turku #Helsinki #Finland
-
Aeon Four (aka Heikki Sato-Hunsala & Matti Sato-Hunsala) - Saturn Rising (SUBB9612, 12"/digi, Straight Up Breakbeat/FIN, 21 November 2025).
https://aeonfour.bandcamp.com/album/saturn-rising-subb9612
"... The brothers back in the mix with their recognizable style, combining uplifting melodies with street-tough jungle beats. 'Mind Stretch' adds a touch of mystery with a classic vocal snippet put to good use."
#AeonFour #drumandbass #jungle #breakbeat #breaks #drumnbass #electronic #StraightUpBreakbeat #Turku #Helsinki #Finland
-
Hyvällä tai sahalla
Heikki Nevalainen on sahayrittäjä, jonka sahalla on sellainen tilanne, että jollei mistään heru apua, niin se on sitten siinä. Apua löytyy ja siitä se varsinainen juttu alkaa! Ismo Sippo on tämän kirjan nilkki ja pahis, joka on tehty niin hyvin ärsyttäväksi, että on oikein mukava seurata, miten tässä tulee käymään. Sippo on sitä mieltä, että jos Heikki haluaa pitää perintösahayrityksensä, niin hänen on hoidettava Sipon vaimo. Vaimo on siis kuollut ja Heikin on […] -
Hyvällä tai sahalla
Heikki Nevalainen on sahayrittäjä, jonka sahalla on sellainen tilanne, että jollei mistään heru apua, niin se on sitten siinä. Apua löytyy ja siitä se varsinainen juttu alkaa! Ismo Sippo on tämän kirjan nilkki ja pahis, joka on tehty niin hyvin ärsyttäväksi, että on oikein mukava seurata, miten tässä tulee käymään. Sippo on sitä mieltä, että jos Heikki haluaa pitää perintösahayrityksensä, niin hänen on hoidettava Sipon vaimo. Vaimo on siis kuollut ja Heikin on […] -
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Psicología en el Ateneo: «Hikikomori. El síndrome de aislamiento social juvenil»
Ateneo Libertario Carabanchel-Latina (ESLA Eko. 2ª planta Ateneo), sábado, 22 de noviembre, 11:00 CET
-
Luettua: Katariina Heikkilä - Merenkirkas, nummenhämärä
Ninka ja Saissa ovat kummatkin orpotyttöjä, joita erottaa ystävyydessäkin merkittävä asia: yhteiskuntaluokka. Ninka on Kahden tuulen alkuasukas, kun Saissa taas on merentakainen, valloittajiin kuuluva aatelinen. Asetelma on kolonialismille tyypillinen: paikalle tunkeutuvat "kesyttävät villit" ja "opettavat sivistystä" vieden samalle käytännössä kaiken alkuperäisen, myös kielen. Syntyy omistajat ja omistettavat. Ninkan täytyy myös varoa paljastamasta olevansa valonsyöjä, jonkalaisia etenkin merentakaiset pelkäävät kuin hirviömäisiä petoja.
Nautin yhteiskunnallisen aiheen lisäksi kirjan synkästä katkeruudesta. Raakuutta on, mutta ei liikaa mässäillen. Se osaa olla myös hienovaraista ja pitkittynyttä, riipivää. Hyvät aikeet eivät riitä, jos niiden aiheuttama vahinko jättää jäljet loppuelämäksi.
Maailma on mehevä, mutta olin kuitenkin hyvin utelias tietämään siitä enemmän kuin lukijalle kerrottiin. Miten alkuasukkaiden ja merentakaisten uskonnot eroavat toisistaan tarkemmin, minkälaisia jäänoidat ovat? Tietoa toki kerrottiin, mutta olen ahneempi! Näiden yksityiskohtien hiominen olisi tuntunut tyydyttävältä eri maailmankuvia käsittelevässä romaanissa. Upposin maailmaan ja halusin upota vielä syvemmälle.
Erinomaista kotimaista fantasiaa, kyllä meillä osataan!
-
kadokawa sneaker boi ／／ Recovering Hikikomori – 氷と雪スプリット
#HipHop #HipHopRap #InstrumentalHipHop #Trap #breakcore #cloudtrap #cloudtrap #erogerap #vaportrap #Antarctica
CC BY-NC-ND (#CreativeCommons Attribution Non Commercial No Derivatives) #ccmusic
https://recoveringhikikomori.bandcamp.com/album/--6 -
Kapteeni Niilo ja Maanviljelijä Heikki olivat kaverukset keskenään. Eräänä aurinkoisena päivänä he päättivät lähteä muistamaan tuttujaan järven toisella puolen olevan kirkon suhisevaan puistikkoon. Matkalle he ottivat mukaan kukkia, mehua, raparperipiirakkaa ja taikasanan #hautausmaa
-
#KIRJAT | Päivi Heikkilä-Halttunen kirjan parasta antia ovat lukuisat vinkit erilaisista kuvakirjoista. #KritiikinPaluu #kirjataivas ⭐️⭐️⭐️
Teos kuvakirjojen tärkeydestä ... -
Song Review: Hikakin & Seikin featuring Mayumi Tanaka – “We Go! HIKAKIN & SEIKIN with Monkey D. Luffy ver.~.”
On January 1, 2025, YouTubers Hikakin & Seikin released a music video for “We Go!,” a new version of a theme song from the One Piece anime.
#Music, #MusicReview, #HikakinAndSeikin, #MayumiTanaka, #2020s, #2020sMusic, #JPop, #AeschTunes
-
【#oricon 】【YTFF】HIKAKIN、平成フラミンゴ・NICOのハプニングをフォロー 紳士な対 応に観客から歓声 『YouTube Fanfest Japan 2024』
【YTFF】HIKAKIN、平成フラミンゴ・NICOのハプニングをフォロー 紳士な対応に観客から歓声 『YouTube Fanfest Japan 2024』 11日、千葉・幕張イベントホールにて『YouTube Fanfest Japan 2024』が開催された。 【関連動画】 ◆シルクロード＆ゆん、夫婦で初公の場 YouTuberならではの出産シーンも「動画を絶対に撮りたい」 ◆平成フラミンゴ、『関コレ』大トリで会場熱狂！“初トロッコ”でファンに急接近も ◆MINAMI、会場ファンからの“可愛い”コールに思わず照れ笑い お茶目なポーズも披露 #HIKAKIN #NICO #平成フラミンゴ #にこちゃん放送局 #YTFF from oricon 本記事のyoutube動画はこちらから💛
-
Eläintuotannon lobbarit onnistuivat hidastamaan häkkikasvatuskiellon edistymistä https://animaliamedia.fi/elaintuotannon-lobbarit-onnistuivat-hidastamaan-hakkikasvatuskiellon-edistymista/
#eläinoikeudet #eläintuotanto #turkistarhaus #EU #politiikka #lobbaus
-
1/X "#HeikkiPursiainen näkee, että järkevintä on olla mukana puolueessa, vaikka se ei olisikaan ”ideologisen puhdasoppinen”."
Kun #Pursiainen vasta vuonna 2019 pyrki #vihreät eduskuntavaaliehdokkaaksi, muttei päässyt, on tällainen #puolueuskollisuus järjetöntä.
Ja mä diggaan Hessusta.
"#Kokoomus on hukannut arvonsa, sanovat puolueeseen pettyneet #liberaalit"
#politiikka #yhteiskunta #oikeisto #arvot #hallitus #sinimustahallitus #Piha #Euro
-
My take on Hiki was that I couldn't recommend it to anyone, and that was before the recent cash grab:
-
(2023) Viron suurimman häkkikanalan sisällä #eläinoikeudet #kanat #eläintuotanto #Viro https://vimeo.com/867107348
