Search
215 results for “tinebeest”
-
-
Herää runoon V on täällä!
ESIINTYJÄESITTELY #2 TUISKU KOSKELA
Tuisku Koskela on oululainen monitaiteilija. Kirjoittajana hän inspiroituu inhimillisistä kokemuksista, luontoyhteydestä, tieteestä ja mystiikasta. Hänen runoilmaisunsa liikkuu vapaasti kokeellisista muodoista kirkkaaseen aforistiikkaan. Tuiskun esikoisrunoteos julkaistaan ensi vuonna Aviador Kustannukselta. Toukokuun Herää runoon -klubi tarjoilee tuoreen, eksklusiivisen kattauksen Tuiskun vielä julkaisemattomia runoja. Esimakua tulevasta löydät @tuiskunsanatjakuvat Instagram-tililtä.
Kuva: Leena Oikarinen
Herää runoon on aamuvirkun rento vaihtoehto kirjallisuusklubille. Lauantaina 9.5. Oulun kirjakaupalla (entinen Oulun kirjallisuudentalo) kello 11–13 kokoontuvat runoudesta kiinnostuneet nauttimaan ainutlaatuista sekoitusta lavarunoutta ja kirjallista lyriikkaa. Tämä on tapahtuma heille, jotka ovat vasta ”poetry curious”, sekä tietysti poetryssa jo kokeneille.
Ohjelmassa on kahden kutsuvierasesiintyjän (Maria Matinmikko, Tuisku Koskela) esitykset. Jälkimmäisen tunnin täyttää open mic. Ilmoittautuminen open miciin paikan päällä, esitetään omia runoja tai muita itse kirjoitettuja tekstejä maksimissaan viisi minuuttia, tyyli on vapaa. Tule sellaisena kuin olet ja nauti runoa!
Oulun kirjakauppa löytyy osoitteesta Hallituskatu 9. Tapahtumassa on ilmainen kahvi- ja pullatarjoilu sekä kirjamyyntiä.
Katso Maria Matinmikon esittely tiistain postauksesta!
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä yhteys: Jere Vartiainen, @tosijere
#HerääRunoon #Runous #Lavarunous #Oulunkirjakauppa #Oulunkirjailijaseura #runomastodon #kirjamastodon #Oulu
-
https://www.europesays.com/be/11374/ Péter Magyar maps out grand bargain to reset Hungary’s ties with Brussels – POLITICO #AndrzejHalicki #Breaches #Brussels #Courts #Defense #DonaldTusk #EUTreaties #FinancialCrime/fraud #HungarianElections2026 #HungarianPolitics #Hungary #KarolNawrocki #Migration #Negotiations #Parliament #PéterMagyar #Poland #Rights #RuleOfLaw #Russia #Sanctions #Sweden #TinekeStrik #Ukraine #UrsulaVonDerLeyen #WarInUkraine
-
Péter Magyar maps out grand bargain to reset Hungary’s ties with Brussels – POLITICO https://www.byteseu.com/1937516/ #AndrzejHalicki #Breaches #Courts #Defense #DonaldTusk #EUTreaties #FinancialCrime/fraud #HungarianElections2026 #HungarianPolitics #Hungary #KarolNawrocki #Migration #Negotiations #Parliament #PeterMagyar #Poland #Rights #RuleOfLaw #Russia #Sanctions #Sweden #TinekeStrik #Ukraine #UrsulaVonDerLeyen #WarInUkraine
-
https://www.europesays.com/dk/60335/ Péter Magyar maps out grand bargain to reset Hungary’s ties with Brussels – POLITICO #AndrzejHalicki #Belgium #Breaches #Brussels #Courts #Defense #DonaldTusk #EUTreaties #FinancialCrime/fraud #HungarianElections2026 #HungarianPolitics #Hungary #KarolNawrocki #Migration #Negotiations #Parliament #PéterMagyar #Poland #rights #RuleOfLaw #Russia #Sanctions #Sweden #TinekeStrik #Ukraine #UrsulaVonDerLeyen #WarInUkraine
-
Oh les copains de Masto, je soutiens une action pour de la belle action des copains de AssociationNTSC
et LaDoseNet.Un tournois de bagarre old school pour offrir des sacs de couchage aux sans abris.
Si comme moi tu ne peux/veux pas doser, mais que tu veux aider, tu peux faire un don sur https://www.tipeeestream.com/ladosetv/donation.
Sinon plus d'informations sur le tournois : https://www.start.gg/tournament/hokuto-suisse-10-online-edition/details
-
#Kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Pitkään oli vain yksi; viisarilla perustettu Rooman. Kasarilla tuli toka; Ateenaan.
Sitten ysärillä - #lama-aikaan - niitä alkoi putkahdella kuin sieniä sateella. Pääosin Ahon ollessa pämi, ja Väykän ulkoministeri.
Miten silloin löytyi olettaakseni hitosti rahaa niiden perustamiseen henkilökuntineen pitkin maailmaa?
Viime vuodet kulttuurista ja tieteestä vain leikataan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kulttuuri-_ja_tiedeinstituutit
-
Hallituksen vanhojen metsien suojeluohjelmasta on tulossa vanhojen metsien tuhoamisohjelma. #PetteriOrpo n hallitus jatkaa tieteestä piittaamatonta metsäluonnon pilaamista ja hiilinielujen romutusta. #vanha #metsä #luontokato #ahneus yle.fi/a/74-20148157
Yle näki lopulliset kriteerit ... -
”Yhtään poliittista päätöstä ei ole tehty”, mutta
- hallitusohjelmassa on kirjaus poliittisella päätöksellä,
- tilaus paneelien selvityksestä on tehty poliittisella päätöksellä,
- selvityksen jälkeen on tehty hyvin pitkälle selvityksen ohitse menevä ehdotus, ja valtioneuvostoa ja ministeriöitä taitaa ohjata ministeri eli #poliitikko
- paneelien puheenjohtajia ei ole kuultu valmistelutyössä, työtapaturma? vai ehkä sittenkin poliitikon päätös.Niin, ja tuo #persu jatkuva valitus tieteestä…
-
https://www.europesays.com/hu/81848/ A Fidesz EP-frakciója kezdeményezi a Magyarország elleni, az uniós alapértékek megsértése miatt indított eljárás megszüntetését #7EsCikkSzerintiEljárás #belföld #DeutschTamás #EurópaiBizottság #EurópaiParlament #EurópaiUnió #Fidesz #Főcímek #Headlines #Hírek #HU #Hungarian #Hungary #KDNP #Külföld #Magyar #Magyarország #News #TinekeStrik #TopStories #VezetőHírek
-
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kulttuurivihkot-lehdessä.
Ensimmäisen varsinaisen toimivan tietokoneen rakensi saksalainen Konrad Zuse vuonna 1941. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet kuitenkin voittivat tietoteknisen kilpailun ja mursivat natsien Enigma-salakirjoituksia Bletchley Parkin huippusalaisessa tukikohdassa, jonka aivoina toimi Alan Turing ja jossa pyöri peräti kymmenen Colossus-mallista tietokonetta sodan loppuun mennessä.
Tietokoneiden alkuaikojen historia liittyy olennaisesti fasismin vastaiseen taisteluun. Liittoutuneiden suurempi laskentateho saattoi vaikuttaa sodan lopputulokseen jopa ratkaisevasti. Valitettavasti Turing itse ei koskaan saanut ansaitsemaansa kunnioitusta, vaan joutui homovainojen uhriksi ja teki lopulta itsemurhan.
Avoimen lähdekoodin ajattelu ei ole aivan uutta. Itse asiassa tietokoneiden alkuaikoina se oli yleisesti vallalla oleva käytäntö. Alkuaikojen ohjelmoijat ajattelivat tekevänsä tiedettä. Tieteen tuloksien pitää olla universaalisti jaettavissa. Niinpä oli vain luonnollista, että ohjelmoijat jakoivat koodinsa eteenpäin ilmaiseksi.
Tällaisessa avoimen lähdekoodin ympäristössä toimi esimerkiksi C-ohjelmointikielen kehittänyt Dennis Ritchie, jonka poismeno vuonna 2011 jäi Applen Steve Jobsin kuoleman varjoon, vaikka Ritchiellä oli ratkaisevaa vaikutusta nykyisen tietoyhteiskunnan perustan syntyyn ja Steve Jobs oli pelkkä tietotekniikan markkinoinnilla rahastava liikemies.
Tällaiseen avoimen lähdekoodin ympäristöön saapui Richard Stallman, joka aloitti työn MIT:n tekoälylaboratoriossa vuonna 1971. Stallmanin ohjelmointiprojekteista kenties tunnetuin on Emacs-tekstieditori, jonka suosio on jatkunut 70-luvulta näihin päiviin asti.
Stallmanin paratiisiin oli kuitenkin luikerrellut käärme. Monet ohjelmistojen valmistajat alkoivat 80-luvun vaihteeseen mennessä suhtautua lähdekoodiin kuin yksityisomaisuuteen ja lopettivat sen toimittamisen ohjelmien mukana.
Stallman tahtoi vuonna 1980 muokata uuden lasertulostimensa ohjelmistoa, mutta Xerox ei antanutkaan hänelle lähdekoodia. Tämän ja vastaavien kokemuksien vuoksi Stallmanista tuli avoimen lähdekoodin puolesta kampanjoiva aktivisti.
GNU GPL
Vuonna 1983 Stallman perusti GNU-projektin, jonka päämääränä oli luoda avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Hän perusti myös Free Software Foundationin ajamaan vapaaohjelmien aatetta juridiselta ja poliittiselta kannalta.
Vapaaohjelmistojen juridiseksi perustaksi tuli GNU General Public License, jolla GNU-projektin ohjelmat julkaistiin. GPL on edelleenkin suosituin avoimen lähdekoodin lisenssi ja paljolti esikuva myöhemmille vastaaville hankkeille, kuten Creative Commons -lisensseille.
Free Software Foundationin määritelmän mukaan vapaan ohjelmiston täytyy täyttää neljä ehtoa, alkaen ehdosta nolla, koska tietokoneet aloittavat laskemisen nollasta:
- Vapaus ajaa ohjelma, mistä tahansa syystä (vapaus 0).
- Vapaus tutkia ohjelmaa, ja muutella sitä tarpeidesi mukaan (vapaus 1). Lähdekoodin saatavuus on ennakkoehto tälle.
- Vapaus jakaa kopioita uudestaan, jotta voit auttaa naapuriasi (vapaus 2).
- Vapaus jakaa uudestaan kopioita ohjelman parannelluista versioista (vapaus 3). Tämä antaa koko yhteisölle hyödyn tehdyistä muutoksista. Pääsy lähdekoodin pariin on ennakkovaatimus tälle.
Linux
GNU-projekti loi sekä vapaaohjelmistojen filosofian että sen juridisen pohjan. Projekti julkaisi myös kokonaisen joukon toimivia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Vain yksi asia puuttui: kerneli, eli käyttöjärjestelmän ydin. Tähän tarvittiin suomalaista apua.
Vuonna 1991 suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds julkaisi internetissä GPL-lisensoidun Linux-kernelin, josta tuli GNU-projektin ohjelmiin yhdistettynä toimiva kokonainen käyttöjärjestelmä, jota pitäisikin Stallmanin mukaan kutsua GNU/Linuxiksi eikä pelkästään Linuxiksi.
Stallman on pohjimmiltaan kaikkien mahdollisten hyvien asioiden puolesta kampanjoiva aktivisti, jonka näkemyksiä avoimesta lähdekoodista pidetään ajoittain joustamattomina ja toimintaa konfliktitilanteissa hyvin epädiplomaattisena. Linus Torvaldsin mielestä tietokoneiden parissa toimiminen on vain kivaa, mutta hänkään ei ole erityisen hienovarainen diplomaatti ristiriitatilanteissa.
Linusin lain mukaan ihminen voi tehdä jotain selviytyäkseen, sosiaalisista syistä tai pelkästään huvin vuoksi. Ohjelmointia tehdään hänen mukaansa huvin vuoksi. Laki on melko suppea tulkinta ikivanhasta Maslowin tarvehierarkiasta, ja osoittaa, ettei nerokaskaan ohjelmoija välttämättä ole kovinkaan taitava psykologi. Toisaalta psykologit saattaisivat selvitä vielä heikommin tietokoneohjelmoinnin kentällä, joten emme moiti Torvaldsia.
Katedraali ja basaari
Keskeisistä avoimen lähdekoodin ideologeista tulee mainita vielä kolmas epädiplomaattinen herrasmies, Eric S. Raymond. Jos Stallman on lähinnä punavihreä aktivisti ja Torvalds pragmaattisesti suuntautunut henkilö, on Raymond yleisiltä poliittisilta mielipiteiltään ollut lähellä oikeistolibertarismia ja harrastaa myös asehulluttelua. Raymondin mielestä Stallmanin idealismi tai fanaattisuus häiritsi avoimen lähdekoodin käyttöä kaupallisissa projekteissa, joten hän käski Stallmanin “pitää turpansa kiinni ja näyttää lähdekoodinsa!”
Raymond perusti Stallmanin Free Software Foundationin kanssa kilpailevan Open Source Initiativen. Molemmat suuntaukset ajavat avointa lähdekoodia, mutta Stallmanin vapaaohjelmistot ovat jossain määrin ideologisempi idea kuin Raymondin pragmaattisempi käsite avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Raymondin pyrkimyksenä oli pudottaa suurin osa 60-lukulaisuudesta pois, jotta liike-elämän olisi helpompi innostua avoimesta lähdekoodista.
Raymond on myös kirjoittanut erään merkittävimmistä avoimen lähdekoodin ideologiaa yleisesti käsittelevistä kirjoista, The Cathedral and The Bazaar. Katedraalimallissa lähdekoodi on saatavilla, mutta se tarjoillaan ylhäältäpäin ohjelmistojulkaisujen mukana. Basaarimallissa lähdekoodi on jatkuvasti tarjolla internetissä, ja sen muokkaamiseen on helppo osallistua. Tässä kirjassa Raymond esitteli myös tunnetun sloganinsa: “tarpeeksi suuri joukko silmämunia tekee kaikista bugeista näkyviä.”
Ideologia
Mikä sitten on avoimen lähdekoodin ideologia? Lähdekoodin eli tiedon ilmainen jakaminen tuo mieleen sosialismin, mutta ehkä on sopivampaa verrata sitä tieteen etiikkaan. Tieteellinen kommunismi viittaa siihen perinteiseen käsitykseen, että tieteen tulosten täytyy olla avoimia ja koko tiedeyhteisön käytettävissä. Koska ohjelmistoja luotiin alunperin juuri julkisissa tutkimuslaitoksissa, on luonnollista, että tämä ajattelu periytyi tieteestä suoraan ohjelmistotuotantoon. Vasta myöhemmässä vaiheessa ohjelmat alettiin nähdä suljettuna ja yksityisomisteisena ilmiönä.
Rinnastukset poliittiseen sosialismiin ontuvat myös siinä mielessä, ettei yksikään avoimen lähdekoodin keskeinen puolestapuhuja ole varsinaisesti liiketoimintaa vastaan. Kaikkein ideologisimman linjan omaksunut Free Software Foundation jopa kannustaa myymään avoimen lähdekoodin ohjelmia mihin tahansa hintaan, jonka joku on niistä valmis maksamaan, kunhan ohjelman lähdekoodi toimitetaan ohjelman mukana.
Ohjelmien myyminen näin voisi merkitä esimerkiksi ohjelmien pakkaamista CD-levylle, jolloin myydään varsinaisesti palvelua, joka on ohjelmien pakkaaminen CD-levylle, eikä ohjelmia itseään. Koska ohjelmien lähdekoodi on kuitenkin saatavilla ilmaiseksi, on avoimen lähdekoodin liiketoiminta yleensä keskittynyt palveluiden myymiseen: ohjelmien asennuksesta, muokkaamisesta tietylle asiakkaalle sopiviksi tai käyttökoulutuksesta, dokumentaatiosta ja käyttötuesta sopii periä maksu. Tämä on puhtaan pragmaattinen näkökulma, sillä pelkästään vapaaehtoistyön tai julkisen rahoituksen pohjalta ei avoimen lähdekoodin kenttä voi kasvaa ja kehittyä. Nälkiintynyt ohjelmoija ei välttämättä saisi paljonkaan aikaan.
Osittain sekaannus johtuu siitä, että englanniksi sana “free” tarkoittaa sekä ilmaista että vapaata. Niinpä suomeksi avoin lähdekoodi on vapaata, muttei aina ilmaista. Englanniksi käsitettä joudutaan selittämään esimerkiksi sanomalla, että avoin lähdekoodi on “free as in freedom, not free as in free beer.” Lisäksi käsitteitä sotkemassa ovat ilmaisohjelmistot, jotka ovat ilmaisia, mutta eivät avointa lähdekoodia. Niinpä on olemassa Stallmanin vapaaohjelmia, vähemmän ideologialatautuneita avoimen lähdekoodin ohjelmia ja täysin eri kategoriassa olevia ilmaisohjelmia.
Markkinataloutta avoin lähdekoodi ei siis vastusta. Jossain määrin sitä voidaan kuitenkin pitää anarkistisena. Peruslähtökohtana on se, että jos joku ei pidä tavasta, jolla jotain projektia hoidetaan, hänellä on mahdollisuus perustaa projektista oma versionsa, eli forkata siitä oma versionsa. Tämä muistuttaa paljon anarkistista mallia vapaaehtoisista yhteenliittymistä, joista sopii erota ristiriitatilanteiden tullessa. Aikaisemmin projektien jakautumista pidettiin pahana asiana, mutta nykyisin siihen peräti kannustetaan, koska projektin eri versioiden parhaat puolet on mahdollista yhdistää myöhemmin.
Anarkismista huolimatta avointa lähdekoodia luonnehtii myös meritokraattisuus. Tyypillisesti käytössä on valistuneen diktaattorin malli. Vaikka projekti pyörisi hyvinkin anarkistisesti, voi sen perustajalla, ahkerimmalla tai taitavimmalla jäsenellä olla lopullinen veto-oikeus päätöksiin. Valistunut diktaattori estää projektin päätymisen lopulliseen kaaokseen erimielisyyksien vuoksi. Ja valistuneen diktaattorin vallankäyttö voi johtaa siihen, että tyytymätön yhteisön jäsen perustaa oman versionsa projektista, jolloin hän on uuden projektin perustaja ja valistunut diktaattori.
Kuitenkin avointa lähdekoodia kehitetään paljon myös täysin hierarkkisesti organisoituneissa yrityksissä, joten anarkismiakaan ei voida pitää kattavana tunnuspiirteenä. Keskeisimmäksi tunnuspiirteeksi nousee juuri tieteenihanteen kaltainen tiedon jakaminen. Avoin lähdekoodi saattaa olla sosialistista, mutta ainoastaan samassa määrin kuin tiede ihanteellisessa tapauksessa on. Vaikka ohjelmat ovat saatavilla ilmaisina julkisina hyödykkeinä, ei ajatteluun liity yhdelläkään tunnetulla avoimen lähdekoodin puolestapuhujalla minkäänlaista liiketoiminnan vastaisuutta.
Google on tukenut jatkuvasti avoimen lähdekoodin hankkeita, vaikka sen liiketoiminnan ytimessä olevat hakualgoritmit lienevät kaikista liikesalaisuuksista salaisimpia. Facebookin tapauksessa lähdekoodin avoimuus ei ehkä ole kovinkaan tärkeää, koska avoimen lähdekoodin projektit pystyvät helposti luomaan vastaavan palvelun, olennaisinta on hallitseva markkina-asema ja se mitä Facebook tekee käyttäjiensä luovuttamilla tiedoilla. Avoimen lähdekoodin näkökulmasta pahin vaihtoehto ei ole Microsoft, jonka hallinta keskittyy käyttöjärjestelmän tasolle. Pahin vaihtoehto on vertikaalisesti koko tuotantoketjuaan kontrolloiva Apple.
#AbrahamMaslow #Apple #avoinLähdekoodi #BletchleyPark #COhjelmointikieli #Colossus #CreativeCommons #Enigma #EricSRaymond #GNU #GNULinux #GPL #KonradZuse #Kryptografia #LinusTorvalds #Linux #RichardStallman #TheCathedralAndTheBazaar #tiede
https://data-aktivismi.online/2023/09/avoimen-lahdekoodin-ideologia/
-
Katson Areenalta tänään poistuvaa dokkaria tieteestä, joka on #SVT:n suursarja #HistorienOmSverige takana.
Sen pystyy hyvin katsoa, vaikkei olisi katsonut loisteliasta dokkarisarjaa. Mutta mulla tulee olo, että tahdon katsoa sarjankin uudestaan, kun se oli niin loistava.
#Katselusuositus, niin tälle yksittäiselle dokkarille:
https://arenan.yle.fi/1-72119809
Kuin sarjalle:
https://arenan.yle.fi/1-67591648
#Sarja on vielä yli vuoden Areenalla.
-
Raging Clouds
Aatelissukuinen Amélie kokee arvonalennuksen, kun hänet naitetaan porvari Hansille, mutta nopeasti käy ilmi, että se on hänen ongelmistaan pienin. Pariskunta ei sovi toisilleen yhtään: Hans kohtelee vaimoaan ostettuna hyödykkeenä, ja kylmäkiskoinen tieteestä innostunut Amélie ei löydä Hansista älyllistä vertaistaan. Aviomiehen matka Lissaboniin tuo Amélielle hetkellisen mielenrauhan, mutta matkan lopputulos särkee sen lopullisesti. Hansin mukana kotiin palaa Sahara, orjatar […] -
Hallituksen vanhojen metsien suojeluohjelmasta on tulossa vanhojen metsien tuhoamisohjelma. #PetteriOrpo n hallitus jatkaa tieteestä piittaamatonta metsäluonnon pilaamista ja hiilinielujen romutusta. #vanha #metsä #luontokato #ahneus yle.fi/a/74-20148157
Yle näki lopulliset kriteerit ... -
Hallituksen vanhojen metsien suojeluohjelmasta on tulossa vanhojen metsien tuhoamisohjelma. #PetteriOrpo n hallitus jatkaa tieteestä piittaamatonta metsäluonnon pilaamista ja hiilinielujen romutusta. #vanha #metsä #luontokato #ahneus yle.fi/a/74-20148157
Yle näki lopulliset kriteerit ... -
Hallituksen vanhojen metsien suojeluohjelmasta on tulossa vanhojen metsien tuhoamisohjelma. #PetteriOrpo n hallitus jatkaa tieteestä piittaamatonta metsäluonnon pilaamista ja hiilinielujen romutusta. #vanha #metsä #luontokato #ahneus yle.fi/a/74-20148157
Yle näki lopulliset kriteerit ... -
Har både tatt den selv og satt flere influensavaksiner denne uka! Og det er enklere enn noensinne. De fleste apotekene har både drop-in og timebestilling (avhengig av bemanning i hvert fall fram til 15.30/16.00 mandag til fredag), du trenger ikke resept fra legen, eller så kan en booke time hos kommune eller fastlege!
I år finnes det to influensavaksiner. Den vanlige, som er aktuell for de fleste, og en høydosert variant godkjent for folk over 60 med dårligere helse og immunforsvar. Den siste har også vist seg til å forebygge bedre mot kritiske hjerte- og karkomplikasjoner i forbindelse med influensa!
De aller aller færreste opplever bivirkninger av influensavaksinen, og den gir både beskyttelse til deg selv og de du er glad i, så en god investering er det uansett! Den er ikke livsnødvendig for alle, men jo flere som er vaksinerte, jo bedre beskytta er de som virkelig ikke bør få influensa!
Er du usikker på om den høydoserte varianten kan være aktuell for deg? Spør fastlegen eller en farmasøyt!
-
This family epic contrives a couple of turns that didn't work for me, but it's a great read, tense and rewarding and with characters you quickly come to care about.
Often when a novel alternates POVs, you resent some for interrupting your favourites, but here you're eager to catch up with everyone.
#books #IrishFiction #IrishLiterature #TheBeeSting #PaulMurray #bookstodon #reading #fiction
-
Miltähän neljästä astronautista mahtaa tuntua juuri nyt kun ovat matkalla kohti kuuta. Toivoisin, että tänään ajankohtaisohjelmassa keskusteltaisiin avaruuslentojen tulevaisuudesta, Mars-ohjelmasta ja tieteestä, mutta todennäköisesti puhetta on vain drooneista ja yhden sekopään mitä-sattuu-puheista Natosta. #Artemis2 #OrionCapsular #kuulento
-
Herää runoon V on täällä!
ESIINTYJÄESITTELY #2 TUISKU KOSKELA
Tuisku Koskela on oululainen monitaiteilija. Kirjoittajana hän inspiroituu inhimillisistä kokemuksista, luontoyhteydestä, tieteestä ja mystiikasta. Hänen runoilmaisunsa liikkuu vapaasti kokeellisista muodoista kirkkaaseen aforistiikkaan. Tuiskun esikoisrunoteos julkaistaan ensi vuonna Aviador Kustannukselta. Toukokuun Herää runoon -klubi tarjoilee tuoreen, eksklusiivisen kattauksen Tuiskun vielä julkaisemattomia runoja. Esimakua tulevasta löydät @tuiskunsanatjakuvat Instagram-tililtä.
Kuva: Leena Oikarinen
Herää runoon on aamuvirkun rento vaihtoehto kirjallisuusklubille. Lauantaina 9.5. Oulun kirjakaupalla (entinen Oulun kirjallisuudentalo) kello 11–13 kokoontuvat runoudesta kiinnostuneet nauttimaan ainutlaatuista sekoitusta lavarunoutta ja kirjallista lyriikkaa. Tämä on tapahtuma heille, jotka ovat vasta ”poetry curious”, sekä tietysti poetryssa jo kokeneille.
Ohjelmassa on kahden kutsuvierasesiintyjän (Maria Matinmikko, Tuisku Koskela) esitykset. Jälkimmäisen tunnin täyttää open mic. Ilmoittautuminen open miciin paikan päällä, esitetään omia runoja tai muita itse kirjoitettuja tekstejä maksimissaan viisi minuuttia, tyyli on vapaa. Tule sellaisena kuin olet ja nauti runoa!
Oulun kirjakauppa löytyy osoitteesta Hallituskatu 9. Tapahtumassa on ilmainen kahvi- ja pullatarjoilu sekä kirjamyyntiä.
Katso Maria Matinmikon esittely tiistain postauksesta!
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä yhteys: Jere Vartiainen, @tosijere
#HerääRunoon #Runous #Lavarunous #Oulunkirjakauppa #Oulunkirjailijaseura #runomastodon #kirjamastodon #Oulu
-
Herää runoon V on täällä!
ESIINTYJÄESITTELY #2 TUISKU KOSKELA
Tuisku Koskela on oululainen monitaiteilija. Kirjoittajana hän inspiroituu inhimillisistä kokemuksista, luontoyhteydestä, tieteestä ja mystiikasta. Hänen runoilmaisunsa liikkuu vapaasti kokeellisista muodoista kirkkaaseen aforistiikkaan. Tuiskun esikoisrunoteos julkaistaan ensi vuonna Aviador Kustannukselta. Toukokuun Herää runoon -klubi tarjoilee tuoreen, eksklusiivisen kattauksen Tuiskun vielä julkaisemattomia runoja. Esimakua tulevasta löydät @tuiskunsanatjakuvat Instagram-tililtä.
Kuva: Leena Oikarinen
Herää runoon on aamuvirkun rento vaihtoehto kirjallisuusklubille. Lauantaina 9.5. Oulun kirjakaupalla (entinen Oulun kirjallisuudentalo) kello 11–13 kokoontuvat runoudesta kiinnostuneet nauttimaan ainutlaatuista sekoitusta lavarunoutta ja kirjallista lyriikkaa. Tämä on tapahtuma heille, jotka ovat vasta ”poetry curious”, sekä tietysti poetryssa jo kokeneille.
Ohjelmassa on kahden kutsuvierasesiintyjän (Maria Matinmikko, Tuisku Koskela) esitykset. Jälkimmäisen tunnin täyttää open mic. Ilmoittautuminen open miciin paikan päällä, esitetään omia runoja tai muita itse kirjoitettuja tekstejä maksimissaan viisi minuuttia, tyyli on vapaa. Tule sellaisena kuin olet ja nauti runoa!
Oulun kirjakauppa löytyy osoitteesta Hallituskatu 9. Tapahtumassa on ilmainen kahvi- ja pullatarjoilu sekä kirjamyyntiä.
Katso Maria Matinmikon esittely tiistain postauksesta!
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä yhteys: Jere Vartiainen, @tosijere
#HerääRunoon #Runous #Lavarunous #Oulunkirjakauppa #Oulunkirjailijaseura #runomastodon #kirjamastodon #Oulu
-
Herää runoon V on täällä!
ESIINTYJÄESITTELY #2 TUISKU KOSKELA
Tuisku Koskela on oululainen monitaiteilija. Kirjoittajana hän inspiroituu inhimillisistä kokemuksista, luontoyhteydestä, tieteestä ja mystiikasta. Hänen runoilmaisunsa liikkuu vapaasti kokeellisista muodoista kirkkaaseen aforistiikkaan. Tuiskun esikoisrunoteos julkaistaan ensi vuonna Aviador Kustannukselta. Toukokuun Herää runoon -klubi tarjoilee tuoreen, eksklusiivisen kattauksen Tuiskun vielä julkaisemattomia runoja. Esimakua tulevasta löydät @tuiskunsanatjakuvat Instagram-tililtä.
Kuva: Leena Oikarinen
Herää runoon on aamuvirkun rento vaihtoehto kirjallisuusklubille. Lauantaina 9.5. Oulun kirjakaupalla (entinen Oulun kirjallisuudentalo) kello 11–13 kokoontuvat runoudesta kiinnostuneet nauttimaan ainutlaatuista sekoitusta lavarunoutta ja kirjallista lyriikkaa. Tämä on tapahtuma heille, jotka ovat vasta ”poetry curious”, sekä tietysti poetryssa jo kokeneille.
Ohjelmassa on kahden kutsuvierasesiintyjän (Maria Matinmikko, Tuisku Koskela) esitykset. Jälkimmäisen tunnin täyttää open mic. Ilmoittautuminen open miciin paikan päällä, esitetään omia runoja tai muita itse kirjoitettuja tekstejä maksimissaan viisi minuuttia, tyyli on vapaa. Tule sellaisena kuin olet ja nauti runoa!
Oulun kirjakauppa löytyy osoitteesta Hallituskatu 9. Tapahtumassa on ilmainen kahvi- ja pullatarjoilu sekä kirjamyyntiä.
Katso Maria Matinmikon esittely tiistain postauksesta!
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä yhteys: Jere Vartiainen, @tosijere
#HerääRunoon #Runous #Lavarunous #Oulunkirjakauppa #Oulunkirjailijaseura #runomastodon #kirjamastodon #Oulu
-
Herää runoon V on täällä!
ESIINTYJÄESITTELY #2 TUISKU KOSKELA
Tuisku Koskela on oululainen monitaiteilija. Kirjoittajana hän inspiroituu inhimillisistä kokemuksista, luontoyhteydestä, tieteestä ja mystiikasta. Hänen runoilmaisunsa liikkuu vapaasti kokeellisista muodoista kirkkaaseen aforistiikkaan. Tuiskun esikoisrunoteos julkaistaan ensi vuonna Aviador Kustannukselta. Toukokuun Herää runoon -klubi tarjoilee tuoreen, eksklusiivisen kattauksen Tuiskun vielä julkaisemattomia runoja. Esimakua tulevasta löydät @tuiskunsanatjakuvat Instagram-tililtä.
Kuva: Leena Oikarinen
Herää runoon on aamuvirkun rento vaihtoehto kirjallisuusklubille. Lauantaina 9.5. Oulun kirjakaupalla (entinen Oulun kirjallisuudentalo) kello 11–13 kokoontuvat runoudesta kiinnostuneet nauttimaan ainutlaatuista sekoitusta lavarunoutta ja kirjallista lyriikkaa. Tämä on tapahtuma heille, jotka ovat vasta ”poetry curious”, sekä tietysti poetryssa jo kokeneille.
Ohjelmassa on kahden kutsuvierasesiintyjän (Maria Matinmikko, Tuisku Koskela) esitykset. Jälkimmäisen tunnin täyttää open mic. Ilmoittautuminen open miciin paikan päällä, esitetään omia runoja tai muita itse kirjoitettuja tekstejä maksimissaan viisi minuuttia, tyyli on vapaa. Tule sellaisena kuin olet ja nauti runoa!
Oulun kirjakauppa löytyy osoitteesta Hallituskatu 9. Tapahtumassa on ilmainen kahvi- ja pullatarjoilu sekä kirjamyyntiä.
Katso Maria Matinmikon esittely tiistain postauksesta!
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä yhteys: Jere Vartiainen, @tosijere
#HerääRunoon #Runous #Lavarunous #Oulunkirjakauppa #Oulunkirjailijaseura #runomastodon #kirjamastodon #Oulu
-
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kulttuurivihkot-lehdessä.
Ensimmäisen varsinaisen toimivan tietokoneen rakensi saksalainen Konrad Zuse vuonna 1941. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet kuitenkin voittivat tietoteknisen kilpailun ja mursivat natsien Enigma-salakirjoituksia Bletchley Parkin huippusalaisessa tukikohdassa, jonka aivoina toimi Alan Turing ja jossa pyöri peräti kymmenen Colossus-mallista tietokonetta sodan loppuun mennessä.
Tietokoneiden alkuaikojen historia liittyy olennaisesti fasismin vastaiseen taisteluun. Liittoutuneiden suurempi laskentateho saattoi vaikuttaa sodan lopputulokseen jopa ratkaisevasti. Valitettavasti Turing itse ei koskaan saanut ansaitsemaansa kunnioitusta, vaan joutui homovainojen uhriksi ja teki lopulta itsemurhan.
Avoimen lähdekoodin ajattelu ei ole aivan uutta. Itse asiassa tietokoneiden alkuaikoina se oli yleisesti vallalla oleva käytäntö. Alkuaikojen ohjelmoijat ajattelivat tekevänsä tiedettä. Tieteen tuloksien pitää olla universaalisti jaettavissa. Niinpä oli vain luonnollista, että ohjelmoijat jakoivat koodinsa eteenpäin ilmaiseksi.
Tällaisessa avoimen lähdekoodin ympäristössä toimi esimerkiksi C-ohjelmointikielen kehittänyt Dennis Ritchie, jonka poismeno vuonna 2011 jäi Applen Steve Jobsin kuoleman varjoon, vaikka Ritchiellä oli ratkaisevaa vaikutusta nykyisen tietoyhteiskunnan perustan syntyyn ja Steve Jobs oli pelkkä tietotekniikan markkinoinnilla rahastava liikemies.
Tällaiseen avoimen lähdekoodin ympäristöön saapui Richard Stallman, joka aloitti työn MIT:n tekoälylaboratoriossa vuonna 1971. Stallmanin ohjelmointiprojekteista kenties tunnetuin on Emacs-tekstieditori, jonka suosio on jatkunut 70-luvulta näihin päiviin asti.
Stallmanin paratiisiin oli kuitenkin luikerrellut käärme. Monet ohjelmistojen valmistajat alkoivat 80-luvun vaihteeseen mennessä suhtautua lähdekoodiin kuin yksityisomaisuuteen ja lopettivat sen toimittamisen ohjelmien mukana.
Stallman tahtoi vuonna 1980 muokata uuden lasertulostimensa ohjelmistoa, mutta Xerox ei antanutkaan hänelle lähdekoodia. Tämän ja vastaavien kokemuksien vuoksi Stallmanista tuli avoimen lähdekoodin puolesta kampanjoiva aktivisti.
GNU GPL
Vuonna 1983 Stallman perusti GNU-projektin, jonka päämääränä oli luoda avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Hän perusti myös Free Software Foundationin ajamaan vapaaohjelmien aatetta juridiselta ja poliittiselta kannalta.
Vapaaohjelmistojen juridiseksi perustaksi tuli GNU General Public License, jolla GNU-projektin ohjelmat julkaistiin. GPL on edelleenkin suosituin avoimen lähdekoodin lisenssi ja paljolti esikuva myöhemmille vastaaville hankkeille, kuten Creative Commons -lisensseille.
Free Software Foundationin määritelmän mukaan vapaan ohjelmiston täytyy täyttää neljä ehtoa, alkaen ehdosta nolla, koska tietokoneet aloittavat laskemisen nollasta:
- Vapaus ajaa ohjelma, mistä tahansa syystä (vapaus 0).
- Vapaus tutkia ohjelmaa, ja muutella sitä tarpeidesi mukaan (vapaus 1). Lähdekoodin saatavuus on ennakkoehto tälle.
- Vapaus jakaa kopioita uudestaan, jotta voit auttaa naapuriasi (vapaus 2).
- Vapaus jakaa uudestaan kopioita ohjelman parannelluista versioista (vapaus 3). Tämä antaa koko yhteisölle hyödyn tehdyistä muutoksista. Pääsy lähdekoodin pariin on ennakkovaatimus tälle.
Linux
GNU-projekti loi sekä vapaaohjelmistojen filosofian että sen juridisen pohjan. Projekti julkaisi myös kokonaisen joukon toimivia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Vain yksi asia puuttui: kerneli, eli käyttöjärjestelmän ydin. Tähän tarvittiin suomalaista apua.
Vuonna 1991 suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds julkaisi internetissä GPL-lisensoidun Linux-kernelin, josta tuli GNU-projektin ohjelmiin yhdistettynä toimiva kokonainen käyttöjärjestelmä, jota pitäisikin Stallmanin mukaan kutsua GNU/Linuxiksi eikä pelkästään Linuxiksi.
Stallman on pohjimmiltaan kaikkien mahdollisten hyvien asioiden puolesta kampanjoiva aktivisti, jonka näkemyksiä avoimesta lähdekoodista pidetään ajoittain joustamattomina ja toimintaa konfliktitilanteissa hyvin epädiplomaattisena. Linus Torvaldsin mielestä tietokoneiden parissa toimiminen on vain kivaa, mutta hänkään ei ole erityisen hienovarainen diplomaatti ristiriitatilanteissa.
Linusin lain mukaan ihminen voi tehdä jotain selviytyäkseen, sosiaalisista syistä tai pelkästään huvin vuoksi. Ohjelmointia tehdään hänen mukaansa huvin vuoksi. Laki on melko suppea tulkinta ikivanhasta Maslowin tarvehierarkiasta, ja osoittaa, ettei nerokaskaan ohjelmoija välttämättä ole kovinkaan taitava psykologi. Toisaalta psykologit saattaisivat selvitä vielä heikommin tietokoneohjelmoinnin kentällä, joten emme moiti Torvaldsia.
Katedraali ja basaari
Keskeisistä avoimen lähdekoodin ideologeista tulee mainita vielä kolmas epädiplomaattinen herrasmies, Eric S. Raymond. Jos Stallman on lähinnä punavihreä aktivisti ja Torvalds pragmaattisesti suuntautunut henkilö, on Raymond yleisiltä poliittisilta mielipiteiltään ollut lähellä oikeistolibertarismia ja harrastaa myös asehulluttelua. Raymondin mielestä Stallmanin idealismi tai fanaattisuus häiritsi avoimen lähdekoodin käyttöä kaupallisissa projekteissa, joten hän käski Stallmanin “pitää turpansa kiinni ja näyttää lähdekoodinsa!”
Raymond perusti Stallmanin Free Software Foundationin kanssa kilpailevan Open Source Initiativen. Molemmat suuntaukset ajavat avointa lähdekoodia, mutta Stallmanin vapaaohjelmistot ovat jossain määrin ideologisempi idea kuin Raymondin pragmaattisempi käsite avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Raymondin pyrkimyksenä oli pudottaa suurin osa 60-lukulaisuudesta pois, jotta liike-elämän olisi helpompi innostua avoimesta lähdekoodista.
Raymond on myös kirjoittanut erään merkittävimmistä avoimen lähdekoodin ideologiaa yleisesti käsittelevistä kirjoista, The Cathedral and The Bazaar. Katedraalimallissa lähdekoodi on saatavilla, mutta se tarjoillaan ylhäältäpäin ohjelmistojulkaisujen mukana. Basaarimallissa lähdekoodi on jatkuvasti tarjolla internetissä, ja sen muokkaamiseen on helppo osallistua. Tässä kirjassa Raymond esitteli myös tunnetun sloganinsa: “tarpeeksi suuri joukko silmämunia tekee kaikista bugeista näkyviä.”
Ideologia
Mikä sitten on avoimen lähdekoodin ideologia? Lähdekoodin eli tiedon ilmainen jakaminen tuo mieleen sosialismin, mutta ehkä on sopivampaa verrata sitä tieteen etiikkaan. Tieteellinen kommunismi viittaa siihen perinteiseen käsitykseen, että tieteen tulosten täytyy olla avoimia ja koko tiedeyhteisön käytettävissä. Koska ohjelmistoja luotiin alunperin juuri julkisissa tutkimuslaitoksissa, on luonnollista, että tämä ajattelu periytyi tieteestä suoraan ohjelmistotuotantoon. Vasta myöhemmässä vaiheessa ohjelmat alettiin nähdä suljettuna ja yksityisomisteisena ilmiönä.
Rinnastukset poliittiseen sosialismiin ontuvat myös siinä mielessä, ettei yksikään avoimen lähdekoodin keskeinen puolestapuhuja ole varsinaisesti liiketoimintaa vastaan. Kaikkein ideologisimman linjan omaksunut Free Software Foundation jopa kannustaa myymään avoimen lähdekoodin ohjelmia mihin tahansa hintaan, jonka joku on niistä valmis maksamaan, kunhan ohjelman lähdekoodi toimitetaan ohjelman mukana.
Ohjelmien myyminen näin voisi merkitä esimerkiksi ohjelmien pakkaamista CD-levylle, jolloin myydään varsinaisesti palvelua, joka on ohjelmien pakkaaminen CD-levylle, eikä ohjelmia itseään. Koska ohjelmien lähdekoodi on kuitenkin saatavilla ilmaiseksi, on avoimen lähdekoodin liiketoiminta yleensä keskittynyt palveluiden myymiseen: ohjelmien asennuksesta, muokkaamisesta tietylle asiakkaalle sopiviksi tai käyttökoulutuksesta, dokumentaatiosta ja käyttötuesta sopii periä maksu. Tämä on puhtaan pragmaattinen näkökulma, sillä pelkästään vapaaehtoistyön tai julkisen rahoituksen pohjalta ei avoimen lähdekoodin kenttä voi kasvaa ja kehittyä. Nälkiintynyt ohjelmoija ei välttämättä saisi paljonkaan aikaan.
Osittain sekaannus johtuu siitä, että englanniksi sana “free” tarkoittaa sekä ilmaista että vapaata. Niinpä suomeksi avoin lähdekoodi on vapaata, muttei aina ilmaista. Englanniksi käsitettä joudutaan selittämään esimerkiksi sanomalla, että avoin lähdekoodi on “free as in freedom, not free as in free beer.” Lisäksi käsitteitä sotkemassa ovat ilmaisohjelmistot, jotka ovat ilmaisia, mutta eivät avointa lähdekoodia. Niinpä on olemassa Stallmanin vapaaohjelmia, vähemmän ideologialatautuneita avoimen lähdekoodin ohjelmia ja täysin eri kategoriassa olevia ilmaisohjelmia.
Markkinataloutta avoin lähdekoodi ei siis vastusta. Jossain määrin sitä voidaan kuitenkin pitää anarkistisena. Peruslähtökohtana on se, että jos joku ei pidä tavasta, jolla jotain projektia hoidetaan, hänellä on mahdollisuus perustaa projektista oma versionsa, eli forkata siitä oma versionsa. Tämä muistuttaa paljon anarkistista mallia vapaaehtoisista yhteenliittymistä, joista sopii erota ristiriitatilanteiden tullessa. Aikaisemmin projektien jakautumista pidettiin pahana asiana, mutta nykyisin siihen peräti kannustetaan, koska projektin eri versioiden parhaat puolet on mahdollista yhdistää myöhemmin.
Anarkismista huolimatta avointa lähdekoodia luonnehtii myös meritokraattisuus. Tyypillisesti käytössä on valistuneen diktaattorin malli. Vaikka projekti pyörisi hyvinkin anarkistisesti, voi sen perustajalla, ahkerimmalla tai taitavimmalla jäsenellä olla lopullinen veto-oikeus päätöksiin. Valistunut diktaattori estää projektin päätymisen lopulliseen kaaokseen erimielisyyksien vuoksi. Ja valistuneen diktaattorin vallankäyttö voi johtaa siihen, että tyytymätön yhteisön jäsen perustaa oman versionsa projektista, jolloin hän on uuden projektin perustaja ja valistunut diktaattori.
Kuitenkin avointa lähdekoodia kehitetään paljon myös täysin hierarkkisesti organisoituneissa yrityksissä, joten anarkismiakaan ei voida pitää kattavana tunnuspiirteenä. Keskeisimmäksi tunnuspiirteeksi nousee juuri tieteenihanteen kaltainen tiedon jakaminen. Avoin lähdekoodi saattaa olla sosialistista, mutta ainoastaan samassa määrin kuin tiede ihanteellisessa tapauksessa on. Vaikka ohjelmat ovat saatavilla ilmaisina julkisina hyödykkeinä, ei ajatteluun liity yhdelläkään tunnetulla avoimen lähdekoodin puolestapuhujalla minkäänlaista liiketoiminnan vastaisuutta.
Google on tukenut jatkuvasti avoimen lähdekoodin hankkeita, vaikka sen liiketoiminnan ytimessä olevat hakualgoritmit lienevät kaikista liikesalaisuuksista salaisimpia. Facebookin tapauksessa lähdekoodin avoimuus ei ehkä ole kovinkaan tärkeää, koska avoimen lähdekoodin projektit pystyvät helposti luomaan vastaavan palvelun, olennaisinta on hallitseva markkina-asema ja se mitä Facebook tekee käyttäjiensä luovuttamilla tiedoilla. Avoimen lähdekoodin näkökulmasta pahin vaihtoehto ei ole Microsoft, jonka hallinta keskittyy käyttöjärjestelmän tasolle. Pahin vaihtoehto on vertikaalisesti koko tuotantoketjuaan kontrolloiva Apple.
#AbrahamMaslow #Apple #avoinLähdekoodi #BletchleyPark #COhjelmointikieli #Colossus #CreativeCommons #Enigma #EricSRaymond #GNU #GNULinux #GPL #KonradZuse #Kryptografia #LinusTorvalds #Linux #RichardStallman #TheCathedralAndTheBazaar #tiede
https://data-aktivismi.online/2023/09/avoimen-lahdekoodin-ideologia/
-
Aussie gardening photos highlight tiny sign trees are riddled with invasive species https://www.allforgardening.com/1319151/aussie-gardening-photos-highlight-tiny-sign-trees-are-riddled-with-invasive-species/ #garden #gardening #InvasivePest #MangoTrees #NativeAustralianSpecies #ProfessionalGardener #ShotHole #TinyBeetle #trees #volcanoes
-
Fuugan maailmanluokan akustiikka syntyy tieteestä, taidosta ja tarkkuudesta: Musiikkitalo Fuuga avautuu syksyllä. Kevään 2026 aikana konserttisaliin on asennettu konserttilava, seinäpaneelit ja kattoon nostettu puinen akustinen heijastinkatos. Jo nyt akustiikkaa on päästy testaamaan paikan päällä. Konserttisalin soinnin takaa kotimainen puu. https://www.turku.fi/ajankohtaista/fuugan-maailmanluokan-akustiikka-syntyy-tieteesta-taidosta-ja-tarkkuudesta?utm_source=dlvr.it&utm_medium=mastodon #Turku #ajankohtaista
-
140 CO2 g/km rajassa haisee pahasti identiteettipolitiikka, joka vähät välittää tieteestä, faktoista tai tulevaisuudesta.
https://yle.fi/a/74-20175922?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
-
CW: #Bach #BWV1065 (after #Vivaldi #RV580)
#classicalmusic
#galantmusic
@galantmusic @classicalmusic#JohannesSebastianBach -
#HarpsichordConcerto in A minor #BWV1065/after #AntonioVivaldi
#Concerto for four violins in B minor, L'estro armonico, Op.3 (No.10) #RV580#SiebeHenstra, #harpsichord 1
#MennoVanDelft, #harpsichord 2
#PieterJanBelder, #harpsichord 3
#TinekeSteenbrink, #harpsichord 4 -
@kaharinjohanna
Matematiikka on filosofien yksi työkalu, ja #systeemiajattelu on matematiikkaa. #Arkkityypit ovat väitteitteitä, ja ne on esitelty alle sata vuotta sitten, joten ne täytyy itse todistaa. Jos taas hyväksyy tai hylkää väitteen todistamatta, kyse ei ole tieteestä ja tieteellisestä ajattelusta vaan tunteista ja uskonnosta. Mutta toisinaan ihmisen kannattaa unohtaa tiede ja pitäytyä uskonnossa, ettei tulisi syrjityksi ja ajetuksi laumasta. -
Wikimedia Suomi järjestää kaksi kuuden viikon kilpailua, joissa
1. Lisätään tiedeaiheisia kuvia Commonsiin & Wikipediaan ja
2. Lisätään Wikipediaan tietoa tieteestä.Jos kisat kiinnostaa, mutta Wikimedia on vieras, laita kommentti - ehkä voisin pitää fediläisille (+teidän kavereille) koulutuksen.
https://wikimedia.fi/2025/10/06/milta-tiede-nayttaa-tule-mukaan-kertomaan-se/