#liikkuminen — Public Fediverse posts

”[vanhemmat] antaisivat lasten leikkiä vähän rajumpiakin ulkoleikkejä, eivätkä hyssyttelisi liikaa. .. pettymykset kuuluvat olennaisena osana leikkimiseen, ja että virheiden kautta opitaan. Se on olennaista kaikessa oppimisessa.
– Kun epäonnistut, nouset ylös ja jatkat matkaa. Samalla pettymysten sietokyky kasvaa.”

Ja

”Jos lapsi ei saa leikeissä koetella rajojaan, sillä voi olla myöhemmin elämässä jopa mielenterveyteen liittyviä seurauksia. Uusimpien tutkimusten mukaan sillä voi olla yhteys myös myöhemmin elämässä koettuun ahdistukseen.
– Ei uskalleta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle sitten aikuisenakaan, kun sitä ei ole turvallisesti leikin, ja erityisesti aktiivisen ulkoleikin kautta harjoiteltu, Kangas sanoo.
Reipas ja vähän jännittäväkin ulkoleikki kannustaa lasta. Jos hän esimerkiksi kaatuu, hän pystyy nousemaan ja lähtee uudestaan leikkimään. Näin rajoja on testattu.”

Käsi ylös kenelle mikään tuosta oli aidosti uutinen. Vai onko tämä tuttua ajattelua vain riittävän vanhoille sukupolville, sellaisille, joissa jotkut loukkasivat itsensä, koska ei ollut pyöräilykypärää ja kiipeiltiin puissa. Plus leikit tapahtuivat ilman vanhempien läsnäoloa 🤔

Mutta miten aktiivinen riskileikkiminen toteutetaan päiväkodeissa ja kouluissa? Siksi varmaan sanottiin, että vanhempien pitäisi antaa lasten leikkiä vauhdikkaammin, rajummin ja vapaammin. Mutta… millä ajalla, kun vanhempien vapaa-aika menee töissä ja sitten omissa padel-harrastuksissa ja muissa. Tai sohvalla.

https://yle.fi/a/74-20221654

#lapset #leikki #liikkuminen #vanhemmuus

”[vanhemmat] antaisivat lasten leikkiä vähän rajumpiakin ulkoleikkejä, eivätkä hyssyttelisi liikaa. .. pettymykset kuuluvat olennaisena osana leikkimiseen, ja että virheiden kautta opitaan. Se on olennaista kaikessa oppimisessa.
– Kun epäonnistut, nouset ylös ja jatkat matkaa. Samalla pettymysten sietokyky kasvaa.”

Ja

”Jos lapsi ei saa leikeissä koetella rajojaan, sillä voi olla myöhemmin elämässä jopa mielenterveyteen liittyviä seurauksia. Uusimpien tutkimusten mukaan sillä voi olla yhteys myös myöhemmin elämässä koettuun ahdistukseen.
– Ei uskalleta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle sitten aikuisenakaan, kun sitä ei ole turvallisesti leikin, ja erityisesti aktiivisen ulkoleikin kautta harjoiteltu, Kangas sanoo.
Reipas ja vähän jännittäväkin ulkoleikki kannustaa lasta. Jos hän esimerkiksi kaatuu, hän pystyy nousemaan ja lähtee uudestaan leikkimään. Näin rajoja on testattu.”

Käsi ylös kenelle mikään tuosta oli aidosti uutinen. Vai onko tämä tuttua ajattelua vain riittävän vanhoille sukupolville, sellaisille, joissa jotkut loukkasivat itsensä, koska ei ollut pyöräilykypärää ja kiipeiltiin puissa. Plus leikit tapahtuivat ilman vanhempien läsnäoloa 🤔

Mutta miten aktiivinen riskileikkiminen toteutetaan päiväkodeissa ja kouluissa? Siksi varmaan sanottiin, että vanhempien pitäisi antaa lasten leikkiä vauhdikkaammin, rajummin ja vapaammin. Mutta… millä ajalla, kun vanhempien vapaa-aika menee töissä ja sitten omissa padel-harrastuksissa ja muissa. Tai sohvalla.

https://yle.fi/a/74-20221654

#lapset #leikki #liikkuminen #vanhemmuus

Olin viikolla työreissussa ja hotellilta oli toimistolle matkaa melko tarkkaan kilometri.

Kumpanakin aamuna käytiin keskustelu, otetaanko taksi, vai kävelläänkö tuo matka.

Kilometri, ja päälle päivä istumista toimiston sisällä.

En osaa sanoa oliko kyse siitä, että tarjotaan mahdollisuutta jos vaikka jollakulla olisi vaikea kävellä, esim kipeä lonkka tms näkymätön asia, vaiko ihan vaan normia jossa pienetkin välimatkat taitetaan autolla.

Onneksi päädyttiin kävelemään.

#työhommat #liikkuminen

Olin viikolla työreissussa ja hotellilta oli toimistolle matkaa melko tarkkaan kilometri.

Kumpanakin aamuna käytiin keskustelu, otetaanko taksi, vai kävelläänkö tuo matka.

Kilometri, ja päälle päivä istumista toimiston sisällä.

En osaa sanoa oliko kyse siitä, että tarjotaan mahdollisuutta jos vaikka jollakulla olisi vaikea kävellä, esim kipeä lonkka tms näkymätön asia, vaiko ihan vaan normia jossa pienetkin välimatkat taitetaan autolla.

Onneksi päädyttiin kävelemään.

#työhommat #liikkuminen

Olin viikolla työreissussa ja hotellilta oli toimistolle matkaa melko tarkkaan kilometri.

Kumpanakin aamuna käytiin keskustelu, otetaanko taksi, vai kävelläänkö tuo matka.

Kilometri, ja päälle päivä istumista toimiston sisällä.

En osaa sanoa oliko kyse siitä, että tarjotaan mahdollisuutta jos vaikka jollakulla olisi vaikea kävellä, esim kipeä lonkka tms näkymätön asia, vaiko ihan vaan normia jossa pienetkin välimatkat taitetaan autolla.

Onneksi päädyttiin kävelemään.

#työhommat #liikkuminen

Olin viikolla työreissussa ja hotellilta oli toimistolle matkaa melko tarkkaan kilometri.

Kumpanakin aamuna käytiin keskustelu, otetaanko taksi, vai kävelläänkö tuo matka.

Kilometri, ja päälle päivä istumista toimiston sisällä.

En osaa sanoa oliko kyse siitä, että tarjotaan mahdollisuutta jos vaikka jollakulla olisi vaikea kävellä, esim kipeä lonkka tms näkymätön asia, vaiko ihan vaan normia jossa pienetkin välimatkat taitetaan autolla.

Onneksi päädyttiin kävelemään.

#työhommat #liikkuminen

Olin viikolla työreissussa ja hotellilta oli toimistolle matkaa melko tarkkaan kilometri.

Kumpanakin aamuna käytiin keskustelu, otetaanko taksi, vai kävelläänkö tuo matka.

Kilometri, ja päälle päivä istumista toimiston sisällä.

En osaa sanoa oliko kyse siitä, että tarjotaan mahdollisuutta jos vaikka jollakulla olisi vaikea kävellä, esim kipeä lonkka tms näkymätön asia, vaiko ihan vaan normia jossa pienetkin välimatkat taitetaan autolla.

Onneksi päädyttiin kävelemään.

#työhommat #liikkuminen

https://www.europesays.com/dk/47129/ JEF Leaders’ Summit in Helsinki – Temporary Traffic Disruptions Expected #Finland #HelsinginPoliisilaitos(p14126) #helsinki #HelsinkiPoliceDepartment #LawEnforcementAndResponse #Liikenne(ysoP3466) #Liikkuminen(ysoP649) #news #NewsItem #Poliisilaitokset(ysoP13271) #traffic #uusimaa #YhteiskunnallisetJärjestelmät(ysoP250)

Eikö salilla puurtaminen oikein kiinnosta ? Liikunta tuntuu pakkopullalta ? #Koululiikunta tappoi viimeisetkin liikkumisen ilot ? Kokeile jotain oikeasti hauskaa 🙃 ja haastavaa 😀 #liikuntaa !
Kauden ensimmäinen tankotanssin startti-kurssi aloittelijoille alkaa huomenna, tule mukaan! https://www.novacasa.fi/fi/courses/tankotanssin-starttikurssi-01-2026

#turku #liikunta #urheilu #kuntoilu #liikkuminen #tankotanssi #poledance #akrobatia

Eikö salilla puurtaminen oikein kiinnosta ? Liikunta tuntuu pakkopullalta ? #Koululiikunta tappoi viimeisetkin liikkumisen ilot ? Kokeile jotain oikeasti hauskaa 🙃 ja haastavaa 😀 #liikuntaa !
Kauden ensimmäinen tankotanssin startti-kurssi aloittelijoille alkaa huomenna, tule mukaan! https://www.novacasa.fi/fi/courses/tankotanssin-starttikurssi-01-2026

#turku #liikunta #urheilu #kuntoilu #liikkuminen #tankotanssi #poledance #akrobatia

Eikö salilla puurtaminen oikein kiinnosta ? Liikunta tuntuu pakkopullalta ? #Koululiikunta tappoi viimeisetkin liikkumisen ilot ? Kokeile jotain oikeasti hauskaa 🙃 ja haastavaa 😀 #liikuntaa !
Kauden ensimmäinen tankotanssin startti-kurssi aloittelijoille alkaa huomenna, tule mukaan! https://www.novacasa.fi/fi/courses/tankotanssin-starttikurssi-01-2026

#turku #liikunta #urheilu #kuntoilu #liikkuminen #tankotanssi #poledance #akrobatia

Vielä yksi viime vuonna luettu kirja
Laura Pörsti: Antiliikkuja

Ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt liikuntaa/liikkumista/kuntoilua käsittelevän kirjan, johon pystyn samaistumaan. Pörsti kirjoittaa lukevan humanistin näkökulmasta siitä, miten vierasta ja poissulkevaa on liikuntapuhe. Jos ei ole kiinnostunut mittaamisesta eikä koe itseään jo valmiiksi liikunnalliseksi, median syyllistävät kirjoitukset liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista kuluista saavat ihmisen korkeintaan vajoamaan syvemmälle sohvan nurkkaan. Miksi alkaisi tehdä jotakin, joka tuntuu tylsältä/epäkiinnostavalta/vaikealta? Esimerkiksi tänään ylellä oli punnerrusjuttu https://yle.fi/a/74-20197394 - ei voisi vähempää kiinnostaa punnertaminen. Olisi kiva kuulla, jos joku osaisi avata, mikä jonkin yksittäisen liikkeen tekemisessä on kivaa/hauskaa/inspiroivaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kaikesta liikuntavastenmielisyydestä huolimatta Pörsti on liikkuva ihminen, hän vain ei liiku oikeilla tavoilla (tavoitteellisesti, liikuntapaikoissa, harrastaen). Minä myös, tekee mieleni henkäistö, kun ajatten työmatkojani, miten ensin kävelen pysäkille vajaan kilometrin, sitten kenties kävelen yhden pysäkkivälin (jos aikataulu linjoilla 1 ja 3 ei osu kohdilleen), ainakin kävelen vajaat puoli kilometriä lähimmältä pysäkiltä töihin. Ja sama takaisin töiden jälkeen. Autoilematon ihminen liikkuu pakostakin. Pörsti pienten lasten äitinä liikkuu lasten rinnalla, juoksee vilkasta vanhempaa lasta kiinni ja kantaa taaperoa portaissa.

Joopa. Olen joinain vuosina ajanut kesäisin työmatkat pyörällä, siitä tulee n. 20 km päivässä. Jonkin minulle sumean logiikan mukaan näiden pyöräiltyjen matkojen LISÄKSI pitäisi vielä kävellä se 10 000 askelta, joka on aktiivisen ihmisen standardi. En ole kävellyt. Voi voi, huono minä. En saavuta edes perustavoitteita.

Pidän Pörstin kirjoitustyylistä. Se on terävää ja kysymyksiä esittävää. Jos kerran kiitettävän arvosanan koluliikunnassa saaneet liikkuvat muita todennäköisemmin aikuisina, niin entä jos kaikille annettaisiin liikunnasta kymppi, kannustettaisiin näin liikkumaan? Jos oman edistymisen mittaaminen ei inspiroi, niin entä jos jotkin kuntosalit profiloituisivat ekologisina? Liikkuja voisi esim. tuottaa sähköä kuntopyörällä polkiessaan.

Minusta kulttuurialalla ollaan aika tietoisia siitä, että oma toiminta (esim. kirjastossa) voi olla poissulkevaa. Pörsti osoittaa monta kohtaa, joissa liikuntapaikat/harrastusryhmät/kuntoilupuhe on poissulkevaa, alkaen vaikka kuntosaleista - taustamusiikki pauhaa, kirkkaat valot, peilit ja lasiseinät tuovat aistiyliherkälle ylimääräistä painetta. Ja sitten on epämääräinen, kapea ”liikkujan muotti”, pitää omata tietynlainen kroppa, jotta ei erotu liikaa joukosta.

En tiedä, ovatko liikunta-alan ammattilaiset tietoisia kaikista liikkumisen esteistä ja yrittävätkö he jotenkin niitä purkaa. Ehkä piilossa yritetään? Itse käyn salilla, jossa 90% ihmisistä on ainakin 20 vuotta itseäni nuorempia. Välillä se ahdistaa, olen kuin joku täti ulkoavaruudesta. Toisaalta samainen sali on halpa perussali, eli siellä käy paljon rodullistettuja. Eri kultturien kirjo helpottaa omaa oloani. Vältelen myös ”naisten salin” laitteita, sillä siellä on joskus ultralaihojen jumppatyttöjen kokoontumisajoja.

Olen käynyt salilla noin vuodesta 2009 säännöllisen epäsäännöllisesti (yhteensä varmasti satoja kertoja), mutta en koe kuuluvani sille. Huijaan itseni paikalle välillä pitkän taivuttelun jälkeen ja kuuntelen aina musiikkia korvanapeista. Edelleen kannan näkymätöntä ”hei vaan, olen viitosen liikkuja” -kylttiä. Kun menen taidemuseoon, niin olen rauhassa itseni kanssa, vaikka olinkin aika huono kuvaamataidossa. Joskus ammoin nuorena kävelin kaksi päivää British Museumin saleissa, ilman askelmittaria tai älykelloa. Samoin kun lähden pyöräilemään, olen rauhassa itseni kanssa.

#antiliikkuja #liikunta #kuntoilu #kirjat #liikkuminen

Vielä yksi viime vuonna luettu kirja
Laura Pörsti: Antiliikkuja

Ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt liikuntaa/liikkumista/kuntoilua käsittelevän kirjan, johon pystyn samaistumaan. Pörsti kirjoittaa lukevan humanistin näkökulmasta siitä, miten vierasta ja poissulkevaa on liikuntapuhe. Jos ei ole kiinnostunut mittaamisesta eikä koe itseään jo valmiiksi liikunnalliseksi, median syyllistävät kirjoitukset liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista kuluista saavat ihmisen korkeintaan vajoamaan syvemmälle sohvan nurkkaan. Miksi alkaisi tehdä jotakin, joka tuntuu tylsältä/epäkiinnostavalta/vaikealta? Esimerkiksi tänään ylellä oli punnerrusjuttu https://yle.fi/a/74-20197394 - ei voisi vähempää kiinnostaa punnertaminen. Olisi kiva kuulla, jos joku osaisi avata, mikä jonkin yksittäisen liikkeen tekemisessä on kivaa/hauskaa/inspiroivaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kaikesta liikuntavastenmielisyydestä huolimatta Pörsti on liikkuva ihminen, hän vain ei liiku oikeilla tavoilla (tavoitteellisesti, liikuntapaikoissa, harrastaen). Minä myös, tekee mieleni henkäistö, kun ajatten työmatkojani, miten ensin kävelen pysäkille vajaan kilometrin, sitten kenties kävelen yhden pysäkkivälin (jos aikataulu linjoilla 1 ja 3 ei osu kohdilleen), ainakin kävelen vajaat puoli kilometriä lähimmältä pysäkiltä töihin. Ja sama takaisin töiden jälkeen. Autoilematon ihminen liikkuu pakostakin. Pörsti pienten lasten äitinä liikkuu lasten rinnalla, juoksee vilkasta vanhempaa lasta kiinni ja kantaa taaperoa portaissa.

Joopa. Olen joinain vuosina ajanut kesäisin työmatkat pyörällä, siitä tulee n. 20 km päivässä. Jonkin minulle sumean logiikan mukaan näiden pyöräiltyjen matkojen LISÄKSI pitäisi vielä kävellä se 10 000 askelta, joka on aktiivisen ihmisen standardi. En ole kävellyt. Voi voi, huono minä. En saavuta edes perustavoitteita.

Pidän Pörstin kirjoitustyylistä. Se on terävää ja kysymyksiä esittävää. Jos kerran kiitettävän arvosanan koluliikunnassa saaneet liikkuvat muita todennäköisemmin aikuisina, niin entä jos kaikille annettaisiin liikunnasta kymppi, kannustettaisiin näin liikkumaan? Jos oman edistymisen mittaaminen ei inspiroi, niin entä jos jotkin kuntosalit profiloituisivat ekologisina? Liikkuja voisi esim. tuottaa sähköä kuntopyörällä polkiessaan.

Minusta kulttuurialalla ollaan aika tietoisia siitä, että oma toiminta (esim. kirjastossa) voi olla poissulkevaa. Pörsti osoittaa monta kohtaa, joissa liikuntapaikat/harrastusryhmät/kuntoilupuhe on poissulkevaa, alkaen vaikka kuntosaleista - taustamusiikki pauhaa, kirkkaat valot, peilit ja lasiseinät tuovat aistiyliherkälle ylimääräistä painetta. Ja sitten on epämääräinen, kapea ”liikkujan muotti”, pitää omata tietynlainen kroppa, jotta ei erotu liikaa joukosta.

En tiedä, ovatko liikunta-alan ammattilaiset tietoisia kaikista liikkumisen esteistä ja yrittävätkö he jotenkin niitä purkaa. Ehkä piilossa yritetään? Itse käyn salilla, jossa 90% ihmisistä on ainakin 20 vuotta itseäni nuorempia. Välillä se ahdistaa, olen kuin joku täti ulkoavaruudesta. Toisaalta samainen sali on halpa perussali, eli siellä käy paljon rodullistettuja. Eri kultturien kirjo helpottaa omaa oloani. Vältelen myös ”naisten salin” laitteita, sillä siellä on joskus ultralaihojen jumppatyttöjen kokoontumisajoja.

Olen käynyt salilla noin vuodesta 2009 säännöllisen epäsäännöllisesti (yhteensä varmasti satoja kertoja), mutta en koe kuuluvani sille. Huijaan itseni paikalle välillä pitkän taivuttelun jälkeen ja kuuntelen aina musiikkia korvanapeista. Edelleen kannan näkymätöntä ”hei vaan, olen viitosen liikkuja” -kylttiä. Kun menen taidemuseoon, niin olen rauhassa itseni kanssa, vaikka olinkin aika huono kuvaamataidossa. Joskus ammoin nuorena kävelin kaksi päivää British Museumin saleissa, ilman askelmittaria tai älykelloa. Samoin kun lähden pyöräilemään, olen rauhassa itseni kanssa.

#antiliikkuja #liikunta #kuntoilu #kirjat #liikkuminen

Vielä yksi viime vuonna luettu kirja
Laura Pörsti: Antiliikkuja

Ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt liikuntaa/liikkumista/kuntoilua käsittelevän kirjan, johon pystyn samaistumaan. Pörsti kirjoittaa lukevan humanistin näkökulmasta siitä, miten vierasta ja poissulkevaa on liikuntapuhe. Jos ei ole kiinnostunut mittaamisesta eikä koe itseään jo valmiiksi liikunnalliseksi, median syyllistävät kirjoitukset liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista kuluista saavat ihmisen korkeintaan vajoamaan syvemmälle sohvan nurkkaan. Miksi alkaisi tehdä jotakin, joka tuntuu tylsältä/epäkiinnostavalta/vaikealta? Esimerkiksi tänään ylellä oli punnerrusjuttu https://yle.fi/a/74-20197394 - ei voisi vähempää kiinnostaa punnertaminen. Olisi kiva kuulla, jos joku osaisi avata, mikä jonkin yksittäisen liikkeen tekemisessä on kivaa/hauskaa/inspiroivaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kaikesta liikuntavastenmielisyydestä huolimatta Pörsti on liikkuva ihminen, hän vain ei liiku oikeilla tavoilla (tavoitteellisesti, liikuntapaikoissa, harrastaen). Minä myös, tekee mieleni henkäistö, kun ajatten työmatkojani, miten ensin kävelen pysäkille vajaan kilometrin, sitten kenties kävelen yhden pysäkkivälin (jos aikataulu linjoilla 1 ja 3 ei osu kohdilleen), ainakin kävelen vajaat puoli kilometriä lähimmältä pysäkiltä töihin. Ja sama takaisin töiden jälkeen. Autoilematon ihminen liikkuu pakostakin. Pörsti pienten lasten äitinä liikkuu lasten rinnalla, juoksee vilkasta vanhempaa lasta kiinni ja kantaa taaperoa portaissa.

Joopa. Olen joinain vuosina ajanut kesäisin työmatkat pyörällä, siitä tulee n. 20 km päivässä. Jonkin minulle sumean logiikan mukaan näiden pyöräiltyjen matkojen LISÄKSI pitäisi vielä kävellä se 10 000 askelta, joka on aktiivisen ihmisen standardi. En ole kävellyt. Voi voi, huono minä. En saavuta edes perustavoitteita.

Pidän Pörstin kirjoitustyylistä. Se on terävää ja kysymyksiä esittävää. Jos kerran kiitettävän arvosanan koluliikunnassa saaneet liikkuvat muita todennäköisemmin aikuisina, niin entä jos kaikille annettaisiin liikunnasta kymppi, kannustettaisiin näin liikkumaan? Jos oman edistymisen mittaaminen ei inspiroi, niin entä jos jotkin kuntosalit profiloituisivat ekologisina? Liikkuja voisi esim. tuottaa sähköä kuntopyörällä polkiessaan.

Minusta kulttuurialalla ollaan aika tietoisia siitä, että oma toiminta (esim. kirjastossa) voi olla poissulkevaa. Pörsti osoittaa monta kohtaa, joissa liikuntapaikat/harrastusryhmät/kuntoilupuhe on poissulkevaa, alkaen vaikka kuntosaleista - taustamusiikki pauhaa, kirkkaat valot, peilit ja lasiseinät tuovat aistiyliherkälle ylimääräistä painetta. Ja sitten on epämääräinen, kapea ”liikkujan muotti”, pitää omata tietynlainen kroppa, jotta ei erotu liikaa joukosta.

En tiedä, ovatko liikunta-alan ammattilaiset tietoisia kaikista liikkumisen esteistä ja yrittävätkö he jotenkin niitä purkaa. Ehkä piilossa yritetään? Itse käyn salilla, jossa 90% ihmisistä on ainakin 20 vuotta itseäni nuorempia. Välillä se ahdistaa, olen kuin joku täti ulkoavaruudesta. Toisaalta samainen sali on halpa perussali, eli siellä käy paljon rodullistettuja. Eri kultturien kirjo helpottaa omaa oloani. Vältelen myös ”naisten salin” laitteita, sillä siellä on joskus ultralaihojen jumppatyttöjen kokoontumisajoja.

Olen käynyt salilla noin vuodesta 2009 säännöllisen epäsäännöllisesti (yhteensä varmasti satoja kertoja), mutta en koe kuuluvani sille. Huijaan itseni paikalle välillä pitkän taivuttelun jälkeen ja kuuntelen aina musiikkia korvanapeista. Edelleen kannan näkymätöntä ”hei vaan, olen viitosen liikkuja” -kylttiä. Kun menen taidemuseoon, niin olen rauhassa itseni kanssa, vaikka olinkin aika huono kuvaamataidossa. Joskus ammoin nuorena kävelin kaksi päivää British Museumin saleissa, ilman askelmittaria tai älykelloa. Samoin kun lähden pyöräilemään, olen rauhassa itseni kanssa.

#antiliikkuja #liikunta #kuntoilu #kirjat #liikkuminen

Vielä yksi viime vuonna luettu kirja
Laura Pörsti: Antiliikkuja

Ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt liikuntaa/liikkumista/kuntoilua käsittelevän kirjan, johon pystyn samaistumaan. Pörsti kirjoittaa lukevan humanistin näkökulmasta siitä, miten vierasta ja poissulkevaa on liikuntapuhe. Jos ei ole kiinnostunut mittaamisesta eikä koe itseään jo valmiiksi liikunnalliseksi, median syyllistävät kirjoitukset liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista kuluista saavat ihmisen korkeintaan vajoamaan syvemmälle sohvan nurkkaan. Miksi alkaisi tehdä jotakin, joka tuntuu tylsältä/epäkiinnostavalta/vaikealta? Esimerkiksi tänään ylellä oli punnerrusjuttu https://yle.fi/a/74-20197394 - ei voisi vähempää kiinnostaa punnertaminen. Olisi kiva kuulla, jos joku osaisi avata, mikä jonkin yksittäisen liikkeen tekemisessä on kivaa/hauskaa/inspiroivaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kaikesta liikuntavastenmielisyydestä huolimatta Pörsti on liikkuva ihminen, hän vain ei liiku oikeilla tavoilla (tavoitteellisesti, liikuntapaikoissa, harrastaen). Minä myös, tekee mieleni henkäistö, kun ajatten työmatkojani, miten ensin kävelen pysäkille vajaan kilometrin, sitten kenties kävelen yhden pysäkkivälin (jos aikataulu linjoilla 1 ja 3 ei osu kohdilleen), ainakin kävelen vajaat puoli kilometriä lähimmältä pysäkiltä töihin. Ja sama takaisin töiden jälkeen. Autoilematon ihminen liikkuu pakostakin. Pörsti pienten lasten äitinä liikkuu lasten rinnalla, juoksee vilkasta vanhempaa lasta kiinni ja kantaa taaperoa portaissa.

Joopa. Olen joinain vuosina ajanut kesäisin työmatkat pyörällä, siitä tulee n. 20 km päivässä. Jonkin minulle sumean logiikan mukaan näiden pyöräiltyjen matkojen LISÄKSI pitäisi vielä kävellä se 10 000 askelta, joka on aktiivisen ihmisen standardi. En ole kävellyt. Voi voi, huono minä. En saavuta edes perustavoitteita.

Pidän Pörstin kirjoitustyylistä. Se on terävää ja kysymyksiä esittävää. Jos kerran kiitettävän arvosanan koluliikunnassa saaneet liikkuvat muita todennäköisemmin aikuisina, niin entä jos kaikille annettaisiin liikunnasta kymppi, kannustettaisiin näin liikkumaan? Jos oman edistymisen mittaaminen ei inspiroi, niin entä jos jotkin kuntosalit profiloituisivat ekologisina? Liikkuja voisi esim. tuottaa sähköä kuntopyörällä polkiessaan.

Minusta kulttuurialalla ollaan aika tietoisia siitä, että oma toiminta (esim. kirjastossa) voi olla poissulkevaa. Pörsti osoittaa monta kohtaa, joissa liikuntapaikat/harrastusryhmät/kuntoilupuhe on poissulkevaa, alkaen vaikka kuntosaleista - taustamusiikki pauhaa, kirkkaat valot, peilit ja lasiseinät tuovat aistiyliherkälle ylimääräistä painetta. Ja sitten on epämääräinen, kapea ”liikkujan muotti”, pitää omata tietynlainen kroppa, jotta ei erotu liikaa joukosta.

En tiedä, ovatko liikunta-alan ammattilaiset tietoisia kaikista liikkumisen esteistä ja yrittävätkö he jotenkin niitä purkaa. Ehkä piilossa yritetään? Itse käyn salilla, jossa 90% ihmisistä on ainakin 20 vuotta itseäni nuorempia. Välillä se ahdistaa, olen kuin joku täti ulkoavaruudesta. Toisaalta samainen sali on halpa perussali, eli siellä käy paljon rodullistettuja. Eri kultturien kirjo helpottaa omaa oloani. Vältelen myös ”naisten salin” laitteita, sillä siellä on joskus ultralaihojen jumppatyttöjen kokoontumisajoja.

Olen käynyt salilla noin vuodesta 2009 säännöllisen epäsäännöllisesti (yhteensä varmasti satoja kertoja), mutta en koe kuuluvani sille. Huijaan itseni paikalle välillä pitkän taivuttelun jälkeen ja kuuntelen aina musiikkia korvanapeista. Edelleen kannan näkymätöntä ”hei vaan, olen viitosen liikkuja” -kylttiä. Kun menen taidemuseoon, niin olen rauhassa itseni kanssa, vaikka olinkin aika huono kuvaamataidossa. Joskus ammoin nuorena kävelin kaksi päivää British Museumin saleissa, ilman askelmittaria tai älykelloa. Samoin kun lähden pyöräilemään, olen rauhassa itseni kanssa.

#antiliikkuja #liikunta #kuntoilu #kirjat #liikkuminen

Vielä yksi viime vuonna luettu kirja
Laura Pörsti: Antiliikkuja

Ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt liikuntaa/liikkumista/kuntoilua käsittelevän kirjan, johon pystyn samaistumaan. Pörsti kirjoittaa lukevan humanistin näkökulmasta siitä, miten vierasta ja poissulkevaa on liikuntapuhe. Jos ei ole kiinnostunut mittaamisesta eikä koe itseään jo valmiiksi liikunnalliseksi, median syyllistävät kirjoitukset liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista kuluista saavat ihmisen korkeintaan vajoamaan syvemmälle sohvan nurkkaan. Miksi alkaisi tehdä jotakin, joka tuntuu tylsältä/epäkiinnostavalta/vaikealta? Esimerkiksi tänään ylellä oli punnerrusjuttu https://yle.fi/a/74-20197394 - ei voisi vähempää kiinnostaa punnertaminen. Olisi kiva kuulla, jos joku osaisi avata, mikä jonkin yksittäisen liikkeen tekemisessä on kivaa/hauskaa/inspiroivaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kaikesta liikuntavastenmielisyydestä huolimatta Pörsti on liikkuva ihminen, hän vain ei liiku oikeilla tavoilla (tavoitteellisesti, liikuntapaikoissa, harrastaen). Minä myös, tekee mieleni henkäistö, kun ajatten työmatkojani, miten ensin kävelen pysäkille vajaan kilometrin, sitten kenties kävelen yhden pysäkkivälin (jos aikataulu linjoilla 1 ja 3 ei osu kohdilleen), ainakin kävelen vajaat puoli kilometriä lähimmältä pysäkiltä töihin. Ja sama takaisin töiden jälkeen. Autoilematon ihminen liikkuu pakostakin. Pörsti pienten lasten äitinä liikkuu lasten rinnalla, juoksee vilkasta vanhempaa lasta kiinni ja kantaa taaperoa portaissa.

Joopa. Olen joinain vuosina ajanut kesäisin työmatkat pyörällä, siitä tulee n. 20 km päivässä. Jonkin minulle sumean logiikan mukaan näiden pyöräiltyjen matkojen LISÄKSI pitäisi vielä kävellä se 10 000 askelta, joka on aktiivisen ihmisen standardi. En ole kävellyt. Voi voi, huono minä. En saavuta edes perustavoitteita.

Pidän Pörstin kirjoitustyylistä. Se on terävää ja kysymyksiä esittävää. Jos kerran kiitettävän arvosanan koluliikunnassa saaneet liikkuvat muita todennäköisemmin aikuisina, niin entä jos kaikille annettaisiin liikunnasta kymppi, kannustettaisiin näin liikkumaan? Jos oman edistymisen mittaaminen ei inspiroi, niin entä jos jotkin kuntosalit profiloituisivat ekologisina? Liikkuja voisi esim. tuottaa sähköä kuntopyörällä polkiessaan.

Minusta kulttuurialalla ollaan aika tietoisia siitä, että oma toiminta (esim. kirjastossa) voi olla poissulkevaa. Pörsti osoittaa monta kohtaa, joissa liikuntapaikat/harrastusryhmät/kuntoilupuhe on poissulkevaa, alkaen vaikka kuntosaleista - taustamusiikki pauhaa, kirkkaat valot, peilit ja lasiseinät tuovat aistiyliherkälle ylimääräistä painetta. Ja sitten on epämääräinen, kapea ”liikkujan muotti”, pitää omata tietynlainen kroppa, jotta ei erotu liikaa joukosta.

En tiedä, ovatko liikunta-alan ammattilaiset tietoisia kaikista liikkumisen esteistä ja yrittävätkö he jotenkin niitä purkaa. Ehkä piilossa yritetään? Itse käyn salilla, jossa 90% ihmisistä on ainakin 20 vuotta itseäni nuorempia. Välillä se ahdistaa, olen kuin joku täti ulkoavaruudesta. Toisaalta samainen sali on halpa perussali, eli siellä käy paljon rodullistettuja. Eri kultturien kirjo helpottaa omaa oloani. Vältelen myös ”naisten salin” laitteita, sillä siellä on joskus ultralaihojen jumppatyttöjen kokoontumisajoja.

Olen käynyt salilla noin vuodesta 2009 säännöllisen epäsäännöllisesti (yhteensä varmasti satoja kertoja), mutta en koe kuuluvani sille. Huijaan itseni paikalle välillä pitkän taivuttelun jälkeen ja kuuntelen aina musiikkia korvanapeista. Edelleen kannan näkymätöntä ”hei vaan, olen viitosen liikkuja” -kylttiä. Kun menen taidemuseoon, niin olen rauhassa itseni kanssa, vaikka olinkin aika huono kuvaamataidossa. Joskus ammoin nuorena kävelin kaksi päivää British Museumin saleissa, ilman askelmittaria tai älykelloa. Samoin kun lähden pyöräilemään, olen rauhassa itseni kanssa.

#antiliikkuja #liikunta #kuntoilu #kirjat #liikkuminen

Pitkään ollut tarvetta tämäntyyppiselle kävelytukitelineelle. Tarvitsen vinkkejä mistä lähteä etsimään tällaista?

Ongelmani on vain siinä, että en löydä Suomesta kauppaa, joka myy juuri tällaista. Lisäksi katsoin AmazonDE:stä ja toimitus on ongelma näissä. Joitain tuotteita ei ole lainkaan AmazonDE:ssä mutta muualla on.

Kriteerit: säädettävä yli 70cm leveyteen. Säädettävä myös korkeutta jonkin verran.

Oma matto on Gymstick WalkingPad Elite. Kysyin jo Gymstickin aspalta heidän omaa Hand Rail lisäosaa, ei kuulemma ole yhteensopiva Eliten kanssa.

Kuva lainattu AmazonDE:stä.

#liikunta #liikkuminen #juoksumatto #kavelymatto #Gymstick #WalkingPad #treadmill #apuvalineet

Pitkään ollut tarvetta tämäntyyppiselle kävelytukitelineelle. Tarvitsen vinkkejä mistä lähteä etsimään tällaista?

Ongelmani on vain siinä, että en löydä Suomesta kauppaa, joka myy juuri tällaista. Lisäksi katsoin AmazonDE:stä ja toimitus on ongelma näissä. Joitain tuotteita ei ole lainkaan AmazonDE:ssä mutta muualla on.

Kriteerit: säädettävä yli 70cm leveyteen. Säädettävä myös korkeutta jonkin verran.

Oma matto on Gymstick WalkingPad Elite. Kysyin jo Gymstickin aspalta heidän omaa Hand Rail lisäosaa, ei kuulemma ole yhteensopiva Eliten kanssa.

Kuva lainattu AmazonDE:stä.

#liikunta #liikkuminen #juoksumatto #kavelymatto #Gymstick #WalkingPad #treadmill #apuvalineet

Pitkään ollut tarvetta tämäntyyppiselle kävelytukitelineelle. Tarvitsen vinkkejä mistä lähteä etsimään tällaista?

Ongelmani on vain siinä, että en löydä Suomesta kauppaa, joka myy juuri tällaista. Lisäksi katsoin AmazonDE:stä ja toimitus on ongelma näissä. Joitain tuotteita ei ole lainkaan AmazonDE:ssä mutta muualla on.

Kriteerit: säädettävä yli 70cm leveyteen. Säädettävä myös korkeutta jonkin verran.

Oma matto on Gymstick WalkingPad Elite. Kysyin jo Gymstickin aspalta heidän omaa Hand Rail lisäosaa, ei kuulemma ole yhteensopiva Eliten kanssa.

Kuva lainattu AmazonDE:stä.

#liikunta #liikkuminen #juoksumatto #kavelymatto #Gymstick #WalkingPad #treadmill #apuvalineet

Pitkään ollut tarvetta tämäntyyppiselle kävelytukitelineelle. Tarvitsen vinkkejä mistä lähteä etsimään tällaista?

Ongelmani on vain siinä, että en löydä Suomesta kauppaa, joka myy juuri tällaista. Lisäksi katsoin AmazonDE:stä ja toimitus on ongelma näissä. Joitain tuotteita ei ole lainkaan AmazonDE:ssä mutta muualla on.

Kriteerit: säädettävä yli 70cm leveyteen. Säädettävä myös korkeutta jonkin verran.

Oma matto on Gymstick WalkingPad Elite. Kysyin jo Gymstickin aspalta heidän omaa Hand Rail lisäosaa, ei kuulemma ole yhteensopiva Eliten kanssa.

Kuva lainattu AmazonDE:stä.

#liikunta #liikkuminen #juoksumatto #kavelymatto #Gymstick #WalkingPad #treadmill #apuvalineet

Pitkään ollut tarvetta tämäntyyppiselle kävelytukitelineelle. Tarvitsen vinkkejä mistä lähteä etsimään tällaista?

Ongelmani on vain siinä, että en löydä Suomesta kauppaa, joka myy juuri tällaista. Lisäksi katsoin AmazonDE:stä ja toimitus on ongelma näissä. Joitain tuotteita ei ole lainkaan AmazonDE:ssä mutta muualla on.

Kriteerit: säädettävä yli 70cm leveyteen. Säädettävä myös korkeutta jonkin verran.

Oma matto on Gymstick WalkingPad Elite. Kysyin jo Gymstickin aspalta heidän omaa Hand Rail lisäosaa, ei kuulemma ole yhteensopiva Eliten kanssa.

Kuva lainattu AmazonDE:stä.

#liikunta #liikkuminen #juoksumatto #kavelymatto #Gymstick #WalkingPad #treadmill #apuvalineet

First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.

Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.

Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.

Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.

Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.

Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.

#arki #liikkuminen #kuntoilu #motivaatio #keski_ika

First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.

Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.

Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.

Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.

Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.

Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.

#arki #liikkuminen #kuntoilu #motivaatio #keski_ika

First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.

Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.

Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.

Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.

Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.

Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.

#arki #liikkuminen #kuntoilu #motivaatio #keski_ika

First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.

Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.

Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.

Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.

Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.

Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.

#arki #liikkuminen #kuntoilu #motivaatio #keski_ika

First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.

Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.

Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.

Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.

Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.

Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.

#arki #liikkuminen #kuntoilu #motivaatio #keski_ika

Turun kaupunki kehittää tulevaisuuden liikkumisratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden näkemysten pohjalta rakennamme kestävää, hiilineutraalia Turkua. Kaupungin liikkumispalveluissa syntyy innovatiivisia palveluja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. #liikkuminen #mobility #scaleup #turku
https://www.youtube.com/watch?v=6sRVtFp8mVE

Turun kaupunki kehittää tulevaisuuden liikkumisratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden näkemysten pohjalta rakennamme kestävää, hiilineutraalia Turkua. Kaupungin liikkumispalveluissa syntyy innovatiivisia palveluja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. #liikkuminen #mobility #scaleup #turku
https://www.youtube.com/watch?v=6sRVtFp8mVE

Turun kaupunki kehittää tulevaisuuden liikkumisratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden näkemysten pohjalta rakennamme kestävää, hiilineutraalia Turkua. Kaupungin liikkumispalveluissa syntyy innovatiivisia palveluja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. #liikkuminen #mobility #scaleup #turku
https://www.youtube.com/watch?v=6sRVtFp8mVE

Turun kaupunki kehittää tulevaisuuden liikkumisratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden näkemysten pohjalta rakennamme kestävää, hiilineutraalia Turkua. Kaupungin liikkumispalveluissa syntyy innovatiivisia palveluja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. #liikkuminen #mobility #scaleup #turku
https://www.youtube.com/watch?v=6sRVtFp8mVE

Turun kaupunki kehittää tulevaisuuden liikkumisratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden näkemysten pohjalta rakennamme kestävää, hiilineutraalia Turkua. Kaupungin liikkumispalveluissa syntyy innovatiivisia palveluja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. #liikkuminen #mobility #scaleup #turku
https://www.youtube.com/watch?v=6sRVtFp8mVE

Kokkolan Slow Runiin osallistui poikkeuksellisen vähän juoksijoita, ja sama ilmiö näkyy ympäri maan

Myös suositut liikuntaleirit kärsivät osallistujakadosta.

https://yle.fi/a/74-20163673

#Harrastukset #Pitkissport #Liikuntatapahtumat #Liikkuminen #Keskipohjanmaa #Kotimaa #Pohjanmaa #Eteläpohjanmaa #Varsinaissuomi #Satakunta #Uusimaa #Kantahäme

Muutama lause vanhemmuudesta liikuntarajoitteisena. Saa jakaa. Tai oikeastaan pyydän jakamaan
#terveys #liikkuminen #esteettömyys

https://arkipaivainen.wordpress.com/2025/03/13/paasen-joskus-mukaan/

Muutama lause vanhemmuudesta liikuntarajoitteisena. Saa jakaa. Tai oikeastaan pyydän jakamaan
#terveys #liikkuminen #esteettömyys

https://arkipaivainen.wordpress.com/2025/03/13/paasen-joskus-mukaan/

Muutama lause vanhemmuudesta liikuntarajoitteisena. Saa jakaa. Tai oikeastaan pyydän jakamaan
#terveys #liikkuminen #esteettömyys

https://arkipaivainen.wordpress.com/2025/03/13/paasen-joskus-mukaan/

Muutama lause vanhemmuudesta liikuntarajoitteisena. Saa jakaa. Tai oikeastaan pyydän jakamaan
#terveys #liikkuminen #esteettömyys

https://arkipaivainen.wordpress.com/2025/03/13/paasen-joskus-mukaan/

Muutama lause vanhemmuudesta liikuntarajoitteisena. Saa jakaa. Tai oikeastaan pyydän jakamaan
#terveys #liikkuminen #esteettömyys

https://arkipaivainen.wordpress.com/2025/03/13/paasen-joskus-mukaan/

Huomasithan, että järjestämme maanantaina 2.12. klo 17-19 paneelikeskustelun ja vuosikokouksemme Töölön kirjastossa?

Vielä ehdit hyvin mukaan! Liity jäseneksi ja voit myös lähteä ehdolla yhdistyksen hallitukseen.

Paneelikeskustelun aiheena on "Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan". Keskustelijoina väitöskirjatutkija Veera Moll ja kirjailija ja toimittaja Riikka Suominen. Paneelia johtaa Johanna Vuorelma.

Paneelin jälkeen jatketaan vuosikokouksen asioihin!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/.

#jalakulkijat #vuosikokous #paneelikeskustelu #liikenne #liikkuminen

Huomasithan, että järjestämme maanantaina 2.12. klo 17-19 paneelikeskustelun ja vuosikokouksemme Töölön kirjastossa?

Vielä ehdit hyvin mukaan! Liity jäseneksi ja voit myös lähteä ehdolla yhdistyksen hallitukseen.

Paneelikeskustelun aiheena on "Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan". Keskustelijoina väitöskirjatutkija Veera Moll ja kirjailija ja toimittaja Riikka Suominen. Paneelia johtaa Johanna Vuorelma.

Paneelin jälkeen jatketaan vuosikokouksen asioihin!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/.

#jalakulkijat #vuosikokous #paneelikeskustelu #liikenne #liikkuminen

Huomasithan, että järjestämme maanantaina 2.12. klo 17-19 paneelikeskustelun ja vuosikokouksemme Töölön kirjastossa?

Vielä ehdit hyvin mukaan! Liity jäseneksi ja voit myös lähteä ehdolla yhdistyksen hallitukseen.

Paneelikeskustelun aiheena on "Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan". Keskustelijoina väitöskirjatutkija Veera Moll ja kirjailija ja toimittaja Riikka Suominen. Paneelia johtaa Johanna Vuorelma.

Paneelin jälkeen jatketaan vuosikokouksen asioihin!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/.

#jalakulkijat #vuosikokous #paneelikeskustelu #liikenne #liikkuminen

Huomasithan, että järjestämme maanantaina 2.12. klo 17-19 paneelikeskustelun ja vuosikokouksemme Töölön kirjastossa?

Vielä ehdit hyvin mukaan! Liity jäseneksi ja voit myös lähteä ehdolla yhdistyksen hallitukseen.

Paneelikeskustelun aiheena on "Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan". Keskustelijoina väitöskirjatutkija Veera Moll ja kirjailija ja toimittaja Riikka Suominen. Paneelia johtaa Johanna Vuorelma.

Paneelin jälkeen jatketaan vuosikokouksen asioihin!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/.

#jalakulkijat #vuosikokous #paneelikeskustelu #liikenne #liikkuminen

Huomasithan, että järjestämme maanantaina 2.12. klo 17-19 paneelikeskustelun ja vuosikokouksemme Töölön kirjastossa?

Vielä ehdit hyvin mukaan! Liity jäseneksi ja voit myös lähteä ehdolla yhdistyksen hallitukseen.

Paneelikeskustelun aiheena on "Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan". Keskustelijoina väitöskirjatutkija Veera Moll ja kirjailija ja toimittaja Riikka Suominen. Paneelia johtaa Johanna Vuorelma.

Paneelin jälkeen jatketaan vuosikokouksen asioihin!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/.

#jalakulkijat #vuosikokous #paneelikeskustelu #liikenne #liikkuminen

Ylellä artikkeli, miten #paikallisliikenne mahdollistaa tällä hetkellä joihinkin vähän pidemmällä oleviin kehyskuntiin matkustamisen julkisilla huokeasti.

Tämähän siis on tilanne, mikä pitäisi vallita kaikkialla ja koko ajan. Ei vain joidenkin isojen kaupunkien joidenkin lähitienoolla olevien pikkukuntien suhteen.

#lähiliikenne #seutuliikenne #JulkinenLiikenne #julkiset #liikenne #kehyskunta #kehyskunnat #matkustaminen #liikkuminen #ilmastokriisi #ilmastonmuutos

https://yle.fi/a/74-20103344

Ylellä artikkeli, miten #paikallisliikenne mahdollistaa tällä hetkellä joihinkin vähän pidemmällä oleviin kehyskuntiin matkustamisen julkisilla huokeasti.

Tämähän siis on tilanne, mikä pitäisi vallita kaikkialla ja koko ajan. Ei vain joidenkin isojen kaupunkien joidenkin lähitienoolla olevien pikkukuntien suhteen.

#lähiliikenne #seutuliikenne #JulkinenLiikenne #julkiset #liikenne #kehyskunta #kehyskunnat #matkustaminen #liikkuminen #ilmastokriisi #ilmastonmuutos

https://yle.fi/a/74-20103344

Ylellä artikkeli, miten #paikallisliikenne mahdollistaa tällä hetkellä joihinkin vähän pidemmällä oleviin kehyskuntiin matkustamisen julkisilla huokeasti.

Tämähän siis on tilanne, mikä pitäisi vallita kaikkialla ja koko ajan. Ei vain joidenkin isojen kaupunkien joidenkin lähitienoolla olevien pikkukuntien suhteen.

#lähiliikenne #seutuliikenne #JulkinenLiikenne #julkiset #liikenne #kehyskunta #kehyskunnat #matkustaminen #liikkuminen #ilmastokriisi #ilmastonmuutos

https://yle.fi/a/74-20103344

Ylellä artikkeli, miten #paikallisliikenne mahdollistaa tällä hetkellä joihinkin vähän pidemmällä oleviin kehyskuntiin matkustamisen julkisilla huokeasti.

Tämähän siis on tilanne, mikä pitäisi vallita kaikkialla ja koko ajan. Ei vain joidenkin isojen kaupunkien joidenkin lähitienoolla olevien pikkukuntien suhteen.

#lähiliikenne #seutuliikenne #JulkinenLiikenne #julkiset #liikenne #kehyskunta #kehyskunnat #matkustaminen #liikkuminen #ilmastokriisi #ilmastonmuutos

https://yle.fi/a/74-20103344

Ylellä artikkeli, miten #paikallisliikenne mahdollistaa tällä hetkellä joihinkin vähän pidemmällä oleviin kehyskuntiin matkustamisen julkisilla huokeasti.

Tämähän siis on tilanne, mikä pitäisi vallita kaikkialla ja koko ajan. Ei vain joidenkin isojen kaupunkien joidenkin lähitienoolla olevien pikkukuntien suhteen.

#lähiliikenne #seutuliikenne #JulkinenLiikenne #julkiset #liikenne #kehyskunta #kehyskunnat #matkustaminen #liikkuminen #ilmastokriisi #ilmastonmuutos

https://yle.fi/a/74-20103344

Tämähän kuulostaa kätevältä: reittiopas, jossa kriteereinä voi käyttää mm. tasaisuutta ja vihreyttä.

#turku #liikkuminen

https://www.turku.fi/uutinen/2023-06-16_kokeile-uutta-kevyen-liikenteen-reittiopasta

Tämähän kuulostaa kätevältä: reittiopas, jossa kriteereinä voi käyttää mm. tasaisuutta ja vihreyttä.

#turku #liikkuminen

https://www.turku.fi/uutinen/2023-06-16_kokeile-uutta-kevyen-liikenteen-reittiopasta

Tämähän kuulostaa kätevältä: reittiopas, jossa kriteereinä voi käyttää mm. tasaisuutta ja vihreyttä.

#turku #liikkuminen

https://www.turku.fi/uutinen/2023-06-16_kokeile-uutta-kevyen-liikenteen-reittiopasta