Live and recent posts from across the Fediverse tagged #keski_ika, aggregated by home.social.
Nuoruuden sankarini ovat eläköityneet; harvakseltaan näkyy lehdissä jo muistokirjoituksiakin.
Jokaisen sukupolven velvollisuus on luoda seuraavalle sukupolvelle ne tärkeät ja käänteentekevät muistot. Nyt on meidän keski-ikäisten vuoro.
Millaisia muistoja me jätämme seuraaville?
Luoja tätä keski-ikää. Sitä herää aamulla ja räpäyttää silmiään väärin, ja sitten jokin paikka revähtää ja siinähän olet sitten rampa loppupäivän.
Haluan nyt valittaa asiasta jollekin johtajalle.
Mä käytän huomattavan suuren osan aamustani siihen että kerron lapsilleni kuinka monta minuuttia niillä on aikaa siihen että heidän pitää olla ulkona. Voisko tän ulkoistaa johonki sovellukseen/nettisivuun? Laittais siihe ajan ja se sovellus hokis joka minuutin kohdalla ”sinulla on X minuuttia aikaa”. Saa vinkata jos semmone on jo, saa koodata jos osaa!
#keski_ika
Väsyttää kovin. Näkyy myös ulos ku muksu kysy että onko mulla musta silmä. Ei, on silmäpussit.
#keski_ikä
First world problem. Millä erottais, onko tavaran ostaminen oikeasti hyödyllistä vai onko se vain tyyppiä ”kuvittelen ostamisen ratkaisevan ongelman helposti”/”haluan itsekin omistaa tavaran, kun kaikilla muillakin tuntuu olevan sellainen”.
Olen vähän laiska liikkumaan. Olen myös koulussa opetettu ulos kaikista ryhmistä, koska olen liikkumisessa niin huono/kömpelö, ettei mua kelpuutettu joukkueisiin kuin viimeisenä vaihtoehtona.
Nyt ikää on ihmeen paljon (55), ja oikesti pitäisi tehdä jotakin, jotta pysyisi kunnossa. Parin vuoden takainen jalkaleikkaus ja perään tullut silmäleikkaus pakottivat liikkumattomuuteen ja lihaksia katosi. Sinänsä olen ikäistäni paremmassa kunnossa, mutta en jaksa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Painokin huitelee keskipainon ylärajaa, joka vuosi tulee klassiset pari kiloa lisää. Älyttömät laihdutuskuurit on nähty, mieluummin nostaisin kuntoa, paino voi vaikka pysyä samana.
Intron jälkeen asiaan. Mietin urheilukellon ostamista. Mulla oli aikoja sitten Polarin ranneke, josta sain aika lailla heti latausliitoksen suojuksen hajalle. Muutenkin opin äkkiä, millaisina päivinä saan aktiivisuudesta kiitosta. Polarin akku uupui aika nopeasti, loppuaikoina sitä piti joka päivä ladata. Ei kiitos samanlaista enää.
Kelloja on noin kuin karkkeja kaupassa. Enkä tiedä, onko kello tässä ratkaisu. Kuvittelenko, että kunto nousee, kun on tarpeeksi tekniikkaa ja härpäkkeitä? Toisaalta se kello vois pitää minua konkretiassa ja toimia vähän niin kuin kannustaja/kaveri. Kaipaan esim. pyörälenkeille tietoa kilometrimääristä. Nyt mulla on ajoittain päällä puhelimessa sports tracker, mutta se sekoilee yli 10 kilometrin matkoilla helposti. Sykekin olis kiva juttu tietää, veikkaan että isoimmissa ylämäissä olen aika lailla äärirajoilla. Kuntosali on ollut helletauolla, mutta tykkään siitä jollakin perverssillä tavalla ja talviaikaan se on suunnilleen mun ainoa liikuntamuoto, jollei nastakengillä kävelyä lasketa. Avannossa käyn joinain talvina paljon, toisina tosi vähän. Askelia tulee työviikkoina suht paljon, yli 10 000/päivä.
Jonkin verran joogaan / venyttelen. Se vain ei tunnu ”oikealta” liikkumiselta (en pysty tekemään kovin haastavia liikkeitä, olen jäykkä ja toispuoleinen). Olen siis toisin sanoin ”huono” ja jotenkin olis helpompi tehdä sitä missä olen parempi. Jos nyt sitten kellon kuntolajiksi napsauttaa ”jooga”, niin ehkä juntti päänikin alkaa tajuta, että yhdenlaista liikkumista on tämäkin.
Ärsyttää, kun aktiivisuus/urheilu/älykelloissa on ties mitä turhakkeita. En halua maksaa kellolla. Enkä saada siihen ilmoituksia puhelimesta. Enkä kuunnella sen kautta musiikkia. Mutta gps ois kiva. Ja hyvä akunkesto.