#sienet — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #sienet, aggregated by home.social.
-
Vuoden sienivinkki: limanuljaska.
Superhelppo tunnistaa, ei niin työläs kuin pelotellaan, kuusikoissa joskus satoisakin, ja tärkein: TODELLA herkullinen. Pannulle voin tms (ite paistoin keijussa) kanssa, hetki kärventelyä ja pieni suola päälle. Maistuu aivan paistetulta ahvenelta, johon ois hieman roiskittu sitruunaa. Ruodot vaan puuttuu. Aah.
-
Vuoden sienivinkki: limanuljaska.
Superhelppo tunnistaa, ei niin työläs kuin pelotellaan, kuusikoissa joskus satoisakin, ja tärkein: TODELLA herkullinen. Pannulle voin tms (ite paistoin keijussa) kanssa, hetki kärventelyä ja pieni suola päälle. Maistuu aivan paistetulta ahvenelta, johon ois hieman roiskittu sitruunaa. Ruodot vaan puuttuu. Aah.
-
Vuoden sienivinkki: limanuljaska.
Superhelppo tunnistaa, ei niin työläs kuin pelotellaan, kuusikoissa joskus satoisakin, ja tärkein: TODELLA herkullinen. Pannulle voin tms (ite paistoin keijussa) kanssa, hetki kärventelyä ja pieni suola päälle. Maistuu aivan paistetulta ahvenelta, johon ois hieman roiskittu sitruunaa. Ruodot vaan puuttuu. Aah.
-
Vuoden sienivinkki: limanuljaska.
Superhelppo tunnistaa, ei niin työläs kuin pelotellaan, kuusikoissa joskus satoisakin, ja tärkein: TODELLA herkullinen. Pannulle voin tms (ite paistoin keijussa) kanssa, hetki kärventelyä ja pieni suola päälle. Maistuu aivan paistetulta ahvenelta, johon ois hieman roiskittu sitruunaa. Ruodot vaan puuttuu. Aah.
-
Vuoden sienivinkki: limanuljaska.
Superhelppo tunnistaa, ei niin työläs kuin pelotellaan, kuusikoissa joskus satoisakin, ja tärkein: TODELLA herkullinen. Pannulle voin tms (ite paistoin keijussa) kanssa, hetki kärventelyä ja pieni suola päälle. Maistuu aivan paistetulta ahvenelta, johon ois hieman roiskittu sitruunaa. Ruodot vaan puuttuu. Aah.
-
Jotain löysin.
-
Jotain löysin.
-
Jotain löysin.
-
Jotain löysin.
-
Sienisyksy on alkanut lupaavasti Varsinais-Suomessa – kantarelleja riittää ja mustatorvisienet ovat nousseet aikaisin https://yle.fi/a/74-20240461?origin=rss/Mastodon
-
Sienisyksy on alkanut lupaavasti Varsinais-Suomessa – kantarelleja riittää ja mustatorvisienet ovat nousseet aikaisin https://yle.fi/a/74-20240461?origin=rss/Mastodon
-
Sienisyksy on alkanut lupaavasti Varsinais-Suomessa – kantarelleja riittää ja mustatorvisienet ovat nousseet aikaisin https://yle.fi/a/74-20240461?origin=rss/Mastodon
-
Sienisyksy on alkanut lupaavasti Varsinais-Suomessa – kantarelleja riittää ja mustatorvisienet ovat nousseet aikaisin https://yle.fi/a/74-20240461?origin=rss/Mastodon
-
Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni : Elämää kapitalismin raunioissa
Tutkijaliitto, 2020Tästä kirjasta oli paljon puhetta sen ilmestymisen aikoihin, joten kun se tuli kirjaston tyrkkyhyllyssä vastaan, se oli helppo napata mukaan.
Kirja on tutkielma tuoksuvalmuskasta eli matsutakesta, Japanissa suuresti arvostetusta sienestä, sen kasvuolosuhteista Oregonissa, Yunnanissa ja Japanissa, ja sen poimintaan liittyvistä erityispiirteistä. Suomessakin poiketaan, mutta ei kovin paljon.
Vähän teoreettinen ja poukkoileva, mutta myös kiinnostava.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjallisuus #sienet
-
Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni : Elämää kapitalismin raunioissa
Tutkijaliitto, 2020Tästä kirjasta oli paljon puhetta sen ilmestymisen aikoihin, joten kun se tuli kirjaston tyrkkyhyllyssä vastaan, se oli helppo napata mukaan.
Kirja on tutkielma tuoksuvalmuskasta eli matsutakesta, Japanissa suuresti arvostetusta sienestä, sen kasvuolosuhteista Oregonissa, Yunnanissa ja Japanissa, ja sen poimintaan liittyvistä erityispiirteistä. Suomessakin poiketaan, mutta ei kovin paljon.
Vähän teoreettinen ja poukkoileva, mutta myös kiinnostava.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjallisuus #sienet
-
Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni : Elämää kapitalismin raunioissa
Tutkijaliitto, 2020Tästä kirjasta oli paljon puhetta sen ilmestymisen aikoihin, joten kun se tuli kirjaston tyrkkyhyllyssä vastaan, se oli helppo napata mukaan.
Kirja on tutkielma tuoksuvalmuskasta eli matsutakesta, Japanissa suuresti arvostetusta sienestä, sen kasvuolosuhteista Oregonissa, Yunnanissa ja Japanissa, ja sen poimintaan liittyvistä erityispiirteistä. Suomessakin poiketaan, mutta ei kovin paljon.
Vähän teoreettinen ja poukkoileva, mutta myös kiinnostava.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjallisuus #sienet
-
Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni : Elämää kapitalismin raunioissa
Tutkijaliitto, 2020Tästä kirjasta oli paljon puhetta sen ilmestymisen aikoihin, joten kun se tuli kirjaston tyrkkyhyllyssä vastaan, se oli helppo napata mukaan.
Kirja on tutkielma tuoksuvalmuskasta eli matsutakesta, Japanissa suuresti arvostetusta sienestä, sen kasvuolosuhteista Oregonissa, Yunnanissa ja Japanissa, ja sen poimintaan liittyvistä erityispiirteistä. Suomessakin poiketaan, mutta ei kovin paljon.
Vähän teoreettinen ja poukkoileva, mutta myös kiinnostava.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjallisuus #sienet
-
Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni : Elämää kapitalismin raunioissa
Tutkijaliitto, 2020Tästä kirjasta oli paljon puhetta sen ilmestymisen aikoihin, joten kun se tuli kirjaston tyrkkyhyllyssä vastaan, se oli helppo napata mukaan.
Kirja on tutkielma tuoksuvalmuskasta eli matsutakesta, Japanissa suuresti arvostetusta sienestä, sen kasvuolosuhteista Oregonissa, Yunnanissa ja Japanissa, ja sen poimintaan liittyvistä erityispiirteistä. Suomessakin poiketaan, mutta ei kovin paljon.
Vähän teoreettinen ja poukkoileva, mutta myös kiinnostava.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjallisuus #sienet
-
-
-
-
-
-
CW: puistopökkösieni (Mutinus ravenelii), muistuttaa sukupuolielimiä
saksaksi "vadelmanpunainen koirankikkeli" :meowcoffeespitting:
#sienet -
CW: puistopökkösieni (Mutinus ravenelii), muistuttaa sukupuolielimiä
saksaksi "vadelmanpunainen koirankikkeli" :meowcoffeespitting:
#sienet -
CW: puistopökkösieni (Mutinus ravenelii), muistuttaa sukupuolielimiä
saksaksi "vadelmanpunainen koirankikkeli" :meowcoffeespitting:
#sienet -
CW: puistopökkösieni (Mutinus ravenelii), muistuttaa sukupuolielimiä
saksaksi "vadelmanpunainen koirankikkeli" :meowcoffeespitting:
#sienet -
CW: puistopökkösieni (Mutinus ravenelii), muistuttaa sukupuolielimiä
saksaksi "vadelmanpunainen koirankikkeli" :meowcoffeespitting:
#sienet -
Sää suosii sieniä 🍄🟫🍄 #Espoo #kesä #luonto #ympäristö #sienet
-
#Koirapuistossa jotkin #sienet on tykänneet sadepäivistä ja koirien ja säiden riepottamista tukeista.
-
#Koirapuistossa jotkin #sienet on tykänneet sadepäivistä ja koirien ja säiden riepottamista tukeista.
-
#Koirapuistossa jotkin #sienet on tykänneet sadepäivistä ja koirien ja säiden riepottamista tukeista.
-
#Koirapuistossa jotkin #sienet on tykänneet sadepäivistä ja koirien ja säiden riepottamista tukeista.
-
#Koirapuistossa jotkin #sienet on tykänneet sadepäivistä ja koirien ja säiden riepottamista tukeista.
-
Sienestyskausi avattu! Sieniä tulee kuin sieniä sateella, ja ihmekös tuo, koska sataa. Tai ainakin seitsemän sientä tuli.
#sienestys #sienet #kantarelli #keltavahvero #cantharelluscibarius #chanterelle -
Tattien ja kantarellien kausi on alkanut https://www.hs.fi/ruoka/art-2000012111854.html
-
Tattien ja kantarellien kausi on alkanut https://www.hs.fi/ruoka/art-2000012111854.html
-
Tattien ja kantarellien kausi on alkanut https://www.hs.fi/ruoka/art-2000012111854.html
-
Tattien ja kantarellien kausi on alkanut https://www.hs.fi/ruoka/art-2000012111854.html
-
Hyvin mielenkiintoinen ja viihdyttävä kirja sienien maailmasta. Koulun biologiassa kasvien ja sienien symbioosi ohitettiin sivulauseessa, vaikka kyseessä paljon kiriittisempi, käytännössä elintärkeä yhteistyö. Tämän kirjan luettuan katsoo metsää ja miettii että onko metsä tavallaan jättimäinen jäkälä? Onko aavepiippu tavallaan sienien parasiitti? #sienet #kirja
(comment on Näkymätön valtakunta)
-
Kaikki putoava
Mikko Rädyn molemmat tähänastiset runoteokset (Borealia, 2022 ja Erehtymättömyydestä, 2025) ovat olleet oikein vaikuttavia, joten odotukset uuden teoksen osalta olivat korkealla. Kaikki putoava on selvästi tunnistettavaa Rätyä ja tuntuu yhtäaikaa tutulta ja myös uudistaa ilmaisua. Enimmäkseen ilmaisu on kevyttä, säkeitä pudotellaan sivuille ilmavasti ja tilaa hyödyntäen. Aforistisuus on Rädyn tyylille tuttua. Runot puhuttelevat jotakuta, joka vaikuttaa edesmenneeltä tai […] -
Kaikki putoava
Mikko Rädyn molemmat tähänastiset runoteokset (Borealia, 2022 ja Erehtymättömyydestä, 2025) ovat olleet oikein vaikuttavia, joten odotukset uuden teoksen osalta olivat korkealla. Kaikki putoava on selvästi tunnistettavaa Rätyä ja tuntuu yhtäaikaa tutulta ja myös uudistaa ilmaisua. Enimmäkseen ilmaisu on kevyttä, säkeitä pudotellaan sivuille ilmavasti ja tilaa hyödyntäen. Aforistisuus on Rädyn tyylille tuttua. Runot puhuttelevat jotakuta, joka vaikuttaa edesmenneeltä tai […] -
Ensimmäinen näkemäni syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) ja niin ikään ensimmäinen pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis). Männynkääpä (Phellinus pini). Ehkä ruskokääriäinen (Orthotaenia undulana), mutta aika samannäköisiä lajeja näytti olevan muitakin.
-
Ensimmäinen näkemäni syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) ja niin ikään ensimmäinen pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis). Männynkääpä (Phellinus pini). Ehkä ruskokääriäinen (Orthotaenia undulana), mutta aika samannäköisiä lajeja näytti olevan muitakin.
-
Ensimmäinen näkemäni syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) ja niin ikään ensimmäinen pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis). Männynkääpä (Phellinus pini). Ehkä ruskokääriäinen (Orthotaenia undulana), mutta aika samannäköisiä lajeja näytti olevan muitakin.
-
Ensimmäinen näkemäni syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) ja niin ikään ensimmäinen pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis). Männynkääpä (Phellinus pini). Ehkä ruskokääriäinen (Orthotaenia undulana), mutta aika samannäköisiä lajeja näytti olevan muitakin.
-
Ensimmäinen näkemäni syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) ja niin ikään ensimmäinen pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis). Männynkääpä (Phellinus pini). Ehkä ruskokääriäinen (Orthotaenia undulana), mutta aika samannäköisiä lajeja näytti olevan muitakin.
-
Viime vuoden luonnonmarja- ja sienisato kerättiin pääosin eteläisestä Suomesta – poimintatulo yli kolminkertaistui https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/viime-vuoden-luonnonmarja--ja-sienisato-kerattiin-paaosin-etelaisesta-suomesta--poimintatulo-yli-kolminkertaistui/
-
Viime vuoden luonnonmarja- ja sienisato kerättiin pääosin eteläisestä Suomesta – poimintatulo yli kolminkertaistui https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/viime-vuoden-luonnonmarja--ja-sienisato-kerattiin-paaosin-etelaisesta-suomesta--poimintatulo-yli-kolminkertaistui/
-
Viime vuoden luonnonmarja- ja sienisato kerättiin pääosin eteläisestä Suomesta – poimintatulo yli kolminkertaistui https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/viime-vuoden-luonnonmarja--ja-sienisato-kerattiin-paaosin-etelaisesta-suomesta--poimintatulo-yli-kolminkertaistui/
-
Viime vuoden luonnonmarja- ja sienisato kerättiin pääosin eteläisestä Suomesta – poimintatulo yli kolminkertaistui https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/viime-vuoden-luonnonmarja--ja-sienisato-kerattiin-paaosin-etelaisesta-suomesta--poimintatulo-yli-kolminkertaistui/
-
https://www.europesays.com/fi/221373/ Japanilaistutkijat löysivät sienistä yllättävän ratkaisun mikromuoviongelmaan #Business #Economy #FI #Finland #Finnish #mikromuovit #sienet #Suomi #Talous #Ympäristö
-
Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea.
”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.
Sinikka Virtanen
Laboratorionjohtaja
Säteilyturvakeskus -
Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea.
”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.
Sinikka Virtanen
Laboratorionjohtaja
Säteilyturvakeskus -
Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea.
”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.
Sinikka Virtanen
Laboratorionjohtaja
Säteilyturvakeskus -
Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea.
”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.
Sinikka Virtanen
Laboratorionjohtaja
Säteilyturvakeskus -
Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea.
”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.
Sinikka Virtanen
Laboratorionjohtaja
Säteilyturvakeskus -
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomeen asti ja laskeutuivat lopulta sateiden mukana maahan.
Säteilyannosten kannalta tärkein aine on cesiumin isotooppi 137 (Cs-137), jota pääsi onnettomuudessa ilmaan paljon ja joka säilyy ympäristössä pitkään
>> https://stuk.fi/-/tshernobylin-jaljet-nakyvat-yha-sienissa
-
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomeen asti ja laskeutuivat lopulta sateiden mukana maahan.
Säteilyannosten kannalta tärkein aine on cesiumin isotooppi 137 (Cs-137), jota pääsi onnettomuudessa ilmaan paljon ja joka säilyy ympäristössä pitkään
>> https://stuk.fi/-/tshernobylin-jaljet-nakyvat-yha-sienissa
-
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomeen asti ja laskeutuivat lopulta sateiden mukana maahan.
Säteilyannosten kannalta tärkein aine on cesiumin isotooppi 137 (Cs-137), jota pääsi onnettomuudessa ilmaan paljon ja joka säilyy ympäristössä pitkään
>> https://stuk.fi/-/tshernobylin-jaljet-nakyvat-yha-sienissa