Search
1000 results for “lukem”
-
Puoliso toi tuliaisia Tukholmasta. Tämä on juuri sopiva myös naistenpäivän muistaminen. ❤️
-
Oletettu tuotto on pieni. Maksun myötä lainaus vähenee eli tuotto pienenee.
Luetaan vähemmän samalla, kun murehditaan lukutaidon puolesta.
Jos joku vaikka yliylhäällä ajattelisi hetken?
https://yle.fi/a/74-20212244?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
-
@lukem polecam odcinek :D https://www.youtube.com/watch?v=xCUmghY99kM
niezmiennie zadziwiaja mnie umiejetnosci tego goscia za konsoleta :D kiedys, za czasow winyla, niektorzy DJe opanowali sztuke tzw. turntablismu, on to kontynuuje w epoce CDJ :D
-
Kerro lisää -podcastissa puhuttiin joulukuussa kirjastoista ja lukemisen ilosta! Vieraana Inari Koskimies: https://www.henrimuroke.fi/kerro-lisaa/06-kirjastot-ja-lukemisen-ilo
-
#GabrieleDAnnunzio'n #romaani The Child of Pleasure (Il Piacere, 1889), jota olen tuskallisesti kahlannut kohta jo kuukauden, alkaa lähestyä loppuaan. Kun noin ⅔ oli luettu, alkoi viimein tylsän aristokraattisen kuhertelun oheen ilmestyä JOTAKIN sisältöä – mutta vieläkään en tiedä, onko se sen arvoista. Kreivikuhertelija alkaa vain epäillä niin naisiaan kuin itseäänkin ja kyynistyy. Saa nähdä, tuleeko loppunousua. #kirjallisuus #lukeminen
-
Vielä on villihevosia, tai siis tarkoitan kirjavaihtarikirjoja, jotka laukkaavat postiluukusta. Jotkin niistä niin tiukaksi paketiksi jesaroituina, että mitäs hempettiä nyt oikeasti, haha? Eli Daniil Kozlovin aka Susinukke Kosolan "Ryssä" tupsahti talouteeni. Aiemminkin olen tekijän tuotannosta todennut, että esim. Turkoosi vyöhyke ei ole juuri työpöydältä hyllyyn poistunut, joten odotukset ovat luottavaisen korkeissa sfääreissä.
Iltalukemisena mulla on tällä hetkellä vielä Rachel Cuskin Kulkue. Cuskin sen trilogia-asian luin ihan hiljattain ja sen jälkeen Toisen paikan (vai "Toinen paikkan"?) ja vähän meinasi tulla hänen tuotantoonsa poltetta. Ennen Kulkuetta iltalukuna oli Jaakko Yli-Juonikkaan Tuhatkaunokin tuho, eli Neljä ratsastajaa -sarjan päätös. Se ja koko sarja ja Yli-Juonikkaan koko tuotanto on pyörinyt nyt paljon mielessä. Usein ajattelee hänen kirjojaan sillai ihan lukuvauhkoontumisen ulkopuolellakin, että ei mechakissajeesus miten siistiä, että joku ylipäätään kirjoittaa tuollaista! Mindfuckien aatelia. Lukekaa, tyypit, lukekaa näitä(kin).
#kirja #DaniilKozlov #rachelcusk #jaakkoylijuonikas #lukeminen
-
Pistekirjoitus on sopeutunut digiaikaan
Vuosi 2025 oli pistekirjoituksen 200-vuotisjuhlavuosi. Vaikka pistekirjoitus on vanha keksintö, se on sopeutunut hyvin digiaikaan. Digitaalinen aikakausi on jopa vahvistanut pistekirjoituksen roolia, ei korvannut sitä.
https://www.nkl.fi/fi/artikkeli/pistekirjoitus-sopeutunut-digiaikaan
#pistekirjoitus #braille #nakovamma #saavutettavuus #lukeminen
-
Havainto iltavuorosta: on jollain tapaa kunnioitettavaa, että ihminen tulee etsimään muistelmia Fabergén suvusta luettuaan ensin uutisen, jossa uusiseelantilainen tyyppi nielaisi Fabergé-korun. Hain varastosta kirjan Oleg A. Faberge: Muistikuvia
#kirjastohommat #Kirjat #lukeminen -
Mersumies San Diegossa
-
Mersumies San Diegossa
-
Mersumies San Diegossa
-
Mersumies San Diegossa
-
"Lukemisen normeja voi rikkoa: Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja." https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/lukemisen-normeja-voi-rikkoa
Roosa Suomalaisen väitöskirjassa tutkitaan millaisia merkityksiä lukijat antavat lukemiselle.
Koko väitöskirja '"En mikään sunnuntailueskelija, vaikka sekin on ihan ok" : Kirjojen lukemisen sosiokulttuuriset merkitykset' luettavissa: https://helda.helsinki.fi/items/0636aa56-3c01-4795-a0c9-47554f9589f7
-
"Lukemisen normeja voi rikkoa: Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja." https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/lukemisen-normeja-voi-rikkoa
Roosa Suomalaisen väitöskirjassa tutkitaan millaisia merkityksiä lukijat antavat lukemiselle.
Koko väitöskirja '"En mikään sunnuntailueskelija, vaikka sekin on ihan ok" : Kirjojen lukemisen sosiokulttuuriset merkitykset' luettavissa: https://helda.helsinki.fi/items/0636aa56-3c01-4795-a0c9-47554f9589f7
-
"Lukemisen normeja voi rikkoa: Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja." https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/lukemisen-normeja-voi-rikkoa
Roosa Suomalaisen väitöskirjassa tutkitaan millaisia merkityksiä lukijat antavat lukemiselle.
Koko väitöskirja '"En mikään sunnuntailueskelija, vaikka sekin on ihan ok" : Kirjojen lukemisen sosiokulttuuriset merkitykset' luettavissa: https://helda.helsinki.fi/items/0636aa56-3c01-4795-a0c9-47554f9589f7
-
"Lukemisen normeja voi rikkoa: Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja." https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/lukemisen-normeja-voi-rikkoa
Roosa Suomalaisen väitöskirjassa tutkitaan millaisia merkityksiä lukijat antavat lukemiselle.
Koko väitöskirja '"En mikään sunnuntailueskelija, vaikka sekin on ihan ok" : Kirjojen lukemisen sosiokulttuuriset merkitykset' luettavissa: https://helda.helsinki.fi/items/0636aa56-3c01-4795-a0c9-47554f9589f7
-
"Lukemisen normeja voi rikkoa: Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja." https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/lukemisen-normeja-voi-rikkoa
Roosa Suomalaisen väitöskirjassa tutkitaan millaisia merkityksiä lukijat antavat lukemiselle.
Koko väitöskirja '"En mikään sunnuntailueskelija, vaikka sekin on ihan ok" : Kirjojen lukemisen sosiokulttuuriset merkitykset' luettavissa: https://helda.helsinki.fi/items/0636aa56-3c01-4795-a0c9-47554f9589f7
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Oon lukenut Riie Heikkilän "Miksi lakkasimme lukemasta?" -teoksen ja suosittelen sitä lukemisesta kiinnostuneille! Heikkilä kirjoitti vasta hyvän tiivistelmän teoksensa ytimestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-miksi-lakkasimme-lukemasta
En oikeastaan osaa lisätä tähän tekstiin, joten nostan siitä itselle merkityksellisiä kohtia:
"Kun katsotaan tarkemmin lukemisen määriä ja mitataan sitä suoraan luettujen kirjojen määrällä omien aineistojeni valossa, nähdään että 1980-luvulta 2020-luvulle vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä vähenee. -- Vielä olennaisempaa kuitenkin on, että lukemisen vähentyminen on vahvasti eriytynyttä."
"-- Kaunokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden lukijuus on yllättävän samanlaista: molemmissa korostuu se, ettei suurta pudotusta ole ollut, vaan että 1980-luvulta 2020-luvulle genre on ollut suunnilleen yhtä luettu. --"
"-- Tietokirjallisuuden lukeminen on ensinnäkin yleisempää kuin kaunokirjallisuuden tai populaarikirjallisuuden lukeminen – yli puolet suomalaisista lukee sitä, ja trendi on pikemminkin nouseva kuin laskeva.-- "
"-- loin aineistosta kaksi ideaalityyppiä, ”perinteisen lukijan” sekä ”internet-lukijan”. Perinteinen lukija lukee lehtiä sekä vähintään kymmenen kirjaa vuodessa, internet-lukija puolestaan käyttää internetiä päivittäin ja tekee siellä vähintään neljää asiaa. -- molemmilla tavoilla lukeminen on erityisen vahvassa yhteydessä korkeaan koulutukseen ja naissukupuoleen. Se, että ei lue kummallakaan tavalla, puolestaan yhdistyy matalaan koulutukseen ja miessukupuoleen. --"
"-- Kun lisäksi otetaan huomioon ajankäyttötutkimusten vahva tulos siitä, että lukeminen ja erilaiset uudet mediat, esimerkiksi televisio tai muut ruudut, eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (Toivonen 2013), voidaan ajatella, ettei digitalisoituminen ole varsinainen syy lukemisen haurastumiselle. Päinvastoin voi olla jopa niin päin, että äänikirjan tai e-kirjan kaltaiset uudet lukemisen formaatit voivat avata väyliä lukemisen pariin heille, jotka lukevat entuudestaan vähän tai joille lukeminen on eri syistä hankalaa (La Rosa 2023; Tattersall Wallin & Nolin 2020). Suuressa kuvassa digitaaliset lukemisen muodot näyttävät kuitenkin kasautuvan heille, jotka lukevat myös perinteisellä tavalla.--"
"Tutkimuksen valossa lukemisen eriytyminen on suorassa yhteydessä yhteiskunnan eriytymiseen. 1980-luku, joka oli käsillä olevan tutkimuksen ensimmäinen aikapiste, oli eräänlainen huippuvuosikymmen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: peruskoulujärjestelmä oli vakiintunut, koulutustaso oli korkeimmillaan ja kirjastoverkosto oli laaja. -- 2020-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut yhtenäiskulttuuri on monin tavoin mennyttä, ja lisäksi yhtenäisyyden sijaan nähdään eriytymistä: koulutustaso laskee, äänestysaktiivisuus eriytyy yhteiskuntaluokan mukaan, mediankäyttö kuplautuu, koulut segregoituvat ja tuloerot kasvavat. Koulutuksesta ja esimerkiksi kirjastojen määrärahoista on säästetty. Tässä mielessä kaikkein paras korjausliike lukemiseen olisi yhteiskunnan muokkaaminen takaisin kohti tasa-arvoisempaa tulonjakoa ja koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa."
"-- Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa usein unohtuu, että lukeminen ja siitä nauttiminen on vaivalla hankittu taito, joka on saatu juurrutettua kaikkiin kansankerroksiin nimenomaan koulutukseen, kirjastoihin ja tasa-arvoon panostamalla."
-
Mahtava paikka! Toivottavasti on pitkään paraatipaikalla.
https://yle.fi/a/74-20189556?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
-
Mahtava paikka! Toivottavasti on pitkään paraatipaikalla.
https://yle.fi/a/74-20189556?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
-
Lisää Ritarin sivuilta poimittua ja esilukijan ajatuksia päähenkilöstäni.
”Minä saavuin tänne vihollisen matkassa ja täällä minulla oli kaksi vaihtoehtoa. Haudata murhe, kunnia ja epätoivo ja jatkaa tehtävää, josta teidän kaikkien tulevaisuus riippuisi tai paeta pois vihollisen joukoista seuraamalla sitä moraalia ja eettisyyttä, jonka varjoon olisi helppo kätkeytyä, mutta josta en voisi tätä maailmaa auttaa.”
#lukeminen #editointi #spefi #scifi #fantasia #tieteisfantasia #kirjamastodon
-
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut romaaneja, kuvakirjoja, runoutta ja esseitä ja tutkaillut ensimmäisiä kevään kirjauutuuksia. #kirjallisuus #kirjataivas
Lukupäiväkirja 2025: osa 9 – e... -
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut romaaneja, kuvakirjoja, runoutta ja esseitä ja tutkaillut ensimmäisiä kevään kirjauutuuksia. #kirjallisuus #kirjataivas
Lukupäiväkirja 2025: osa 9 – e... -
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut romaaneja, kuvakirjoja, runoutta ja esseitä ja tutkaillut ensimmäisiä kevään kirjauutuuksia. #kirjallisuus #kirjataivas
Lukupäiväkirja 2025: osa 9 – e... -
#LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut romaaneja, kuvakirjoja, runoutta ja esseitä ja tutkaillut ensimmäisiä kevään kirjauutuuksia. #kirjallisuus #kirjataivas
Lukupäiväkirja 2025: osa 9 – e... -
Aika paljastaa tulevan kirjan nimi, samalla lisää editoinnista poimittua ja esilukijan kommentteja.
"Kirjan maailma on sodan jälkeinen, täynnä salaisuuksia, muureja ja kätkettyjä voimia. Päähenkilö astuu rohkeasti kohti tuntematonta, kamppaillen sisäisten pelkojen ja ulkoisten uhkien kanssa. Kuvaus maailmasta on sekä realistinen että unenomaisen surrealistinen, mikä tuo tarinaan syvyyttä ja monitasoisuutta."
#lukeminen #kirjoittaminen #editointi #spefi #scifi #fantasia #tieteisfantasia
