#linuxfi — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #linuxfi, aggregated by home.social.
-
"Toimivaksi ja valmiiksi asennettuna Linux Mint ei kuitenkaan ole Windowsia vaikeampi käyttää, ja se voisi sopia amatöörinkin käytettäväksi."
Oma kokemukseni on, että #LinuxMint sopi täysin pienen hotellin vastaanottoon, enkä muista kenelläkään olleen suurempia haasteita lyhyen perehdytyksen jälkeen. KDE ei henkilökunnan näkökulmasta ollut sen kummempi kuin Cinnamon, mutta oma työmääräni väheni vaihtamalla vakaampaan distroon. #LinuxFI
-
"Toimivaksi ja valmiiksi asennettuna Linux Mint ei kuitenkaan ole Windowsia vaikeampi käyttää, ja se voisi sopia amatöörinkin käytettäväksi."
Oma kokemukseni on, että #LinuxMint sopi täysin pienen hotellin vastaanottoon, enkä muista kenelläkään olleen suurempia haasteita lyhyen perehdytyksen jälkeen. KDE ei henkilökunnan näkökulmasta ollut sen kummempi kuin Cinnamon, mutta oma työmääräni väheni vaihtamalla vakaampaan distroon. #LinuxFI
-
"Toimivaksi ja valmiiksi asennettuna Linux Mint ei kuitenkaan ole Windowsia vaikeampi käyttää, ja se voisi sopia amatöörinkin käytettäväksi."
Oma kokemukseni on, että #LinuxMint sopi täysin pienen hotellin vastaanottoon, enkä muista kenelläkään olleen suurempia haasteita lyhyen perehdytyksen jälkeen. KDE ei henkilökunnan näkökulmasta ollut sen kummempi kuin Cinnamon, mutta oma työmääräni väheni vaihtamalla vakaampaan distroon. #LinuxFI
-
"Toimivaksi ja valmiiksi asennettuna Linux Mint ei kuitenkaan ole Windowsia vaikeampi käyttää, ja se voisi sopia amatöörinkin käytettäväksi."
Oma kokemukseni on, että #LinuxMint sopi täysin pienen hotellin vastaanottoon, enkä muista kenelläkään olleen suurempia haasteita lyhyen perehdytyksen jälkeen. KDE ei henkilökunnan näkökulmasta ollut sen kummempi kuin Cinnamon, mutta oma työmääräni väheni vaihtamalla vakaampaan distroon. #LinuxFI
-
"Toimivaksi ja valmiiksi asennettuna Linux Mint ei kuitenkaan ole Windowsia vaikeampi käyttää, ja se voisi sopia amatöörinkin käytettäväksi."
Oma kokemukseni on, että #LinuxMint sopi täysin pienen hotellin vastaanottoon, enkä muista kenelläkään olleen suurempia haasteita lyhyen perehdytyksen jälkeen. KDE ei henkilökunnan näkökulmasta ollut sen kummempi kuin Cinnamon, mutta oma työmääräni väheni vaihtamalla vakaampaan distroon. #LinuxFI
-
Laitoin vanhan pyörivän varmuuskopiolevyn kiinni koneeseen piiitkästä aikaa. Levy on windows ajalta ntfs alustuksella. Nyt se ei suostu mounttaamaan linuxilla kun on "dirty" ja suosittelee ajamaan windowsilla checkdiskin.
Mistä sitten mieleen, pitäisiköhän se päivittää uuteen levyyn kun saa käyntiin. Onko suosituksia tai vältettäviä nykyään? Olikos se AI iskeny jo pyörivien levyjenkin hintoihin?
-
Tein tietokoneelle kevätsiivousta ja samalla päivitin käyttöjärjestelmän uunituoreeseen Fedoran versioon 44. Ja eihän sen jälkeen tietenkään Nvidian ajurit enää toimineet, ja kone alkoi käyttämään nouveau-ajureita 🙃 Pitänee tässä odotella josko lähiaikoina tulisi Nvidian ajureihin päivitystä, jolla ne lähtisi toimimaan. Nouveau näköjään toimii sen verran, että graafisen ympäristön peruskäyttö onnistuu, mutta Terrarian pelaamista oli turha yrittää...
-
Copy Fail -haavoittuvuudelta suojautuminen ymmärrykseni mukaan, jos Linux-ytimeen ei ole vielä tarjolla päivitystä:
Tarkista ettei haavoittuvuuden sisältävä moduuli ole käytössä komennolla:
lsmod | grep algif_aead
Luo tiedosto /etc/modprobe.d/algif_aead-blacklist.conf, ja kirjoita sinne:
blacklist algif_aead
install algif_aead /bin/falseLopuksi päivitä initramfs, jotta moduulin lataamisen esto toimii myös varhaisessa käynnistyksessä:
sudo update-initramfs -u
Huomauttakaa jos on jotain lisättävää tai korjattavaa.
-
CW: Lyhyt opas Linuxin peruskäyttäjille: miten selvittää mitä tuntematon päätekomento tekee? (6 tuuttauksen verran tekstiä)
Sulla on Linuxissa tekninen pulma. Joku tuntematon neuvoo ratkaisuksi suorittamaan tietyn komennon tekstipäätteessä.
✋ STOP-seis-kääk!
Älä suorita komentoja ymmärtämättä edes suurin piirtein mitä ne tekee, varsinkaan jos et tiedä, voiko niiden jakajan osaamiseen ja hyväntahtoisuuteen täysin luottaa. Entä jos ei ole vaihtoehtoja? Opi ottamaan selvää, mitä mikä tahansa komento tekee (tai kysy joltakin joka tietää)! Tässä perusohjeet.
Ensin komennon perusosien tunnistaminen. Esimerkki:
flatpak mask --remove org.zotero.Zotero
Komennon ensimmäinen (*väleillä* muista erotettu) sana on lähes aina ohjelman tai muun komennon nimi. Tässä se on “flatpak”. Sitä seuraavat sanat ja merkit ovat kyseiselle ohjelmalle annettavia tietoja, joita kutsutaan parametreiksi tai argumenteiksi. Ne voivat olla esim. tiedostojen nimiä. Komento on vähän kuin kutsuisit jotakuta nimeltä ja heti sen perään käskisit, mitä hänen pitää tehdä.
Mitä flatpak siis tekee? Aluksi voit käyttää komentoa (kirjoita päätteeseen ilman sisennystä ja paina lopuksi enter):
man flatpak
Tämä avaa ohjelman “flatpak” ohjesivun (man = manuaali), jos se on olemassa. Voit vierittää näkymää nuolinäppäimillä ja Page Up/Page Down -näppäimillä. Sulje painamalla Q-näppäintä. Manuaalisivuja voi lukea kätevästi myös selaimella: https://manned.org/man/ubuntu-noble/flatpak (Linux Mint 22 pohjautuu Ubuntun versioon 24.04 eli nobleen).
Joskus monimutkaisten ohjelmien ohjesivut on jaoteltu alaosiin. Esimerkiksi “flatpak mask” -komennolle löytyy oma sivunsa:
man flatpak-mask
Entä jos ohjetta ei löydy? Esimerkiksi komento
man if
sanoo vain: “No manual entry for if”, vaikka komento “if” on olemassa ja tekee jotain. Tällöin kyseessä voi olla erillisen ohjelman sijaan komentotulkin sisäänrakennettu komento tai avainsana (kuten tässä esimerkissä) tai jokin muu komentotyyppi. Tämä selviää komennolla
type if
joka kertoo “if on komentotulkin avainsana”. Komentotulkki on lähes aina ohjelma nimeltä “bash”, joten sen valtavan pitkän manuaalin saa auki komennolla
man bash
tai ehkä mieluummin avaamalla sen selaimeen: https://manned.org/man/ubuntu-noble/bash
Jos oikea kohta on vaikea löytää tekstihaulla, selaa korostetut määritelmät pääotsikon “SHELL GRAMMAR” (komentotulkin avainsanat) tai “SHELL BUILTIN COMMANDS” (sisäänrakennetut komennot) alta.***
Lisäys: “man bash” on sekava ja vaikeaselkoinen avainsanojen osalta. Tämä on paljon parempi komentotulkin komentojen merkityksen selvitykseen:
help if
Tässä tapauksessa ohje on jopa suomennettu! Myös “help flatpak” on avulias, vaikkei löydäkään ohjesivua. Kiitos tästä vinkistä Kalle Hallivuorelle.
***
Tärkeintä ei ole tietää, mitä mikäkin komennon osa täsmälleen tekee, vaan ymmärtää edes sen verran, että voit olla varma, ettei mitään kovin vahingollista komennon suorittamisesta voi tapahtua (esim. tärkeiden tiedostojen katoaminen).
-
Jos olet vaihtanut tai yrittänyt vaihtaa tietokoneen käyttöjärjestelmän Windowsista Linuxiin 2 vuoden sisällä, miltä Linuxin käyttäminen on tuntunut?
Valitse vaihtoehto, joka vastaa kokemustasi parhaiten. Samat vastausvaihtoehdot on kahdelle eri ryhmälle:
A: Windowsin peruskäyttäjä = joudut yleensä pyytämään apua tietokoneeseen liittyvissä teknisissä ongelmissa
B: Windows-konkari = osaat muovata Windowsin toimintaa mieleiseksesi ja selvittää sen käytössä eteen tulevia ongelmia paremmin kuin ihmiset yleensä
-
En oikein tiedä uskaltaako KDE Plasmaa vielä suositella Linuxissa muille kuin ATK-ihmisille tai sellaisille, joilla on tekninen tuki hyvin lähellä. Hyvin lyhyessä ajassa olen törmännyt jo useampaan bugiin, joiden kanssa pärjäämiseen tarvitsee osata säätää ja selvittää.
Yksi hyvin kriittinenkin tuli vastaan: jos asetuksissa keskeyttää digitaalisen piirtotaulun kalibroinnin, KDE asettaa kalibrointimatriisiksi jonkun ihan väärän, eikä taulua voi käyttää lainkaan. Vikaa ei voinut korjata mitenkään muuten kuin etsimällä, että missä asetustiedostossa kalibrointitiedot säilytetään ja poistamalla kyseinen matriisi siitä tai koko tiedosto. Bugi on ilmeisesti onneksi korjattu myöhemmissä KDE:n versioissa, mutta kuitenkin.
Mahdollisesti kriittinen: virranhallintataustapalvelu ei jostain syystä aina käynnisty itsestään, minkä vuoksi näytöt eivät sammuneet käyttämättöminä, eikä niiden kirkkautta voinut säätää. Ongelma piti korjata ajamalla komento `systemctl --user start plasma-powerdevil.service`. Sitä ei jostain syystä voinut käynnistää järjestelmäasetuksista nappia painamalla, vaikka se osasi kertoa, ettei palvelu ole käynnissä. Veikkaan että tämä estää myös tietokoneen valmiustilaan menemisen, mikä voisi läppärillä johtaa satunnaisesti keskeneräisten töiden menettämiseen, mikäli asiaa ei huomaa.
Sitten on kaikenlaista vähemmän kriittistä, jonka kanssa kyllä pärjää, mutta ne kertoo kuitenkin ohjelmiston kypsymättömyydestä.
Päätetään silti muutaman päivän ensivaikutelma positiiviseen. Minusta kaikesta huolimatta käyttökokemus on ollut parempi kuin Gnomessa, joka on paljon vakaampi. Käyttöliittymän mukautettavuus on tosi iso juttu. KDE vaikuttaa myös ergonomisemmalta käyttää useammalla kuin yhdellä näytöllä. Tärkeimpänä päivittäisenä mukavuustekijänä KDE ei nyrjäytä ikävästi koko näkökenttää, kun avaan sovellusvalikon, toisin kuin Gnome (paitsi jos asensi pluggarin, joka aiheutti koko työpöytäympäristön kaatumisia). Huomasin joskus että kyseinen efekti oli aisteille tosi uuvuttava. Sekin miellyttää käyttäessä, että käsitykseni mukaan KDE:n kehittäjät kuuntelevat käyttäjien tarpeita paremmin. Tekee mieli osallistua enemmän jos kykenen, ja luotan siihen, ettei usein tarvitsemiani ominaisuuksia noin vain katoa päivityksissä ilman ymmärrettävää syytä, kuten minullekin on käynyt Gnomessa.
-
Noniin, pääsee kerrankin kysymään aika n00b-kysymyksiä Linuxista.
Gnome avasi automaattisesti SSH-avaimet, kun kirjauduin sisään. Osaako KDE tehdä saman? Entä saanko jotenkin tuotua muutkin Gnomen muistamat salasanat ja mahdolliset muut salaisuudet sieltä KDE:n puolelle? Asensin juuri samalle Debian-koneelle KDE:n.
Yritän tietty hakea netistäkin itse, mutta jos joku osaa heti neuvoa, tai edes tietää hyvät hakusanat, niin aina parempi. Mulla on tämä suomeksi, niin se myös vähän hankaloittaa lisää.
-
RE: https://mementomori.social/@nen/115865874215387787
Tämän ohjelman pohjalta saisi varmaan tehtyä melko helposti skriptin, jolla numpadin näppäimiin liitettyjä näppäinyhdistelmäprofiileja voisi vaihtaa painamalla vaikka NumLock + joku muu näppäin.
Linuxia käyttäviä köyhiä taiteilijoita saattaisi kiinnostaa. Katselin tänään itse jotain parin kympin langatonta numpadia sillä silmällä, kun sellainen mahtuisi kätevästi digitaalisen piirtolevyn viereen. Sitä voisi sitten käyttää esim. väripalettina, siveltimen valitsemiseen jne.
EDIT: Davidin blogissaan vinkkaama Input-Remapper (apt install input-remapper) näyttää vielä paremmalta kuin tuo evremap. Siinä on graafinen käyttöliittymäkin. Minulla ei testatessa ainakaan toistaiseksi ilmennyt hänen mainitsemiaan ongelmia.
-
Helppo asennus Linux Mintissä
Firefox ESR ei kuulu Mintin virallisiin ohjelmistolähteisiin, mutta Mozilla tarjoaa tällaisia tilanteita varten oman lisäohjelmistolähteen. Yleensä ohjelmistolähteitä ei kannata itse lisätä kevyin perustein, koska käyttöjärjestelmän vikaantumisen riski päivitysten ja pakettien asennuksen yhteydessä kasvaa. Lisäksi itse lisätyn ohjelmistolähteen ylläpitäjän on syytä olla hyvin luotettava taho, joka huolehtii tietoturvasta asiallisesti.
Asennus tapahtuu Mintin Ohjelmistohallinta-sovelluksella, eli päätteeseen ei tarvitse koskea.
1. Ohjelmistohallinnassa avaa ikkunan oikeassa yläkulmassa oleva hampurilaisvalikko ja valitse Ohjelmalähteet.
2. Valitse avautuneen ikkunan vasemmasta reunasta kohta Varmennusavaimet ja paina alareunan Lataa-painiketta. Kopioi avautuvaan tekstikenttään seuraava tunniste ja paina OK:
35BAA0B33E9EB396F59CA838C0BA5CE6DC6315A3Avainlistaan pitäisi ilmestyä “Artifact Registry Repository Signer”, jolla on Googlen sähköpostiosoite.
3. Valitse ikkunan vasemmasta reunasta kohta Lisäohjelmistolähteet (ei PPA) ja paina alareudan Lisää-painiketta. Kopioi tai kirjoita avautuvaan tekstikenttään seuraava teksti ja paina OK:
deb https ://packages.mozilla.org/apt mozilla main
(HUOM: poista välilyönti https jälkeen! Lisäsin välin, ettei Mastodon muuta tekstiä lyhennetyksi linkiksi.)4. Paina ikkunan oikean alakulman vihreää painiketta, jossa lukee: “Paina ja päivitä APT-välimuisti”. Sulje Ohjelmistolähteet-ikkuna.
5. Avaa jälleen Ohjelmistohallinan hampurilaisvalikko, mutta valitse tällä kertaa Päivitä pakettiluettelo. Sulje Ohjelmistohallinta ja avaa se uudelleen.
6. Kirjoita vasemman yläkulman hakukenttään firefox-esr, valitse löytynyt sovellus ja asenna se.
Nyt Mintin sovellusvalikko listaa kaksi Firefoxia Internet-osion alla.
-
Osaisko kukaan neuvoa, miten tällaisen verkkohirviön käytännössä voi kyhätä kasaan? Onko se edes mahdollinen? Minulle verkkojutut on aika vieras asia. En ole koskaan säätänyt Linuxista minkäänlaista muita laitteita palvelevaa reititintä tai palomuuria.
Olennainen tieto: Jos tuo mun DSL-modeemi on siltaavassa tilassa, siihen kytketyt eri laitteet saavat käsittääkseni internetoperaattorilta eri julkiset IP-osoitteet MAC-osoitteen perusteella. Tätä pitäisi jotenkin voida hyödyntää, ja mielellään ilman kovin montaa USB-verkkokorttia.
Myös muut palvelimen säätöön liittyvät neuvot on enemmän kuin tervetulleita. Haluaisin, että sen tietoturva olisi kaikin puolin kivenkova kun tällä tavalla internetille sen altistan. (Esim. Debianin joku selinux juttu jotain jotain?)
-
Linuxissa tekstipäätteeseen ei tarvitse tavallisessa työpöytäkäytössä yleensä koskea lainkaan. Tämä vinkki on vain niille, jotka käyttävät päätettä paljon.
Jokainen oppii varhain, että tiedostot poistetaan komennolla:
rm <tiedostopolku>
Tämä poistaa ne pysyvästi. Usein kuitenkin haluaisi vain siirtää tiedostot roskakoriin, jotta ne voi palauttaa tarvittaessa. Se onnistuu komennolla:
gio trash <tiedostopolku>
-
Nää Linuxin asennuskekkerit olis muuten nyt tänä lauantaina!
https://jarkkaa.fi/events/03d7bd24-9c5b-400f-8b7a-3b882d6bd184/
-
Arvon parviäly, pari kysymystä! Yritän auttaa Linuxiin vaihtamista harkitsevaa yliopisto-opiskelijaa, mutta en ole varma tiedänkö tarpeeksi siihen tänä päivänä liittyvistä erikoistarpeista, eikä hänkään niistä kaikista välttämättä ole tietoinen ennen kuin tulee ongelmia.
Vieläkö esim. Zoom ja Teams toimivat Linuxissa hyvin päivittäisessä käytössä? Onko jotain muuta huomioitavaa, mitä tulee mieleen? Yliopiston VPN?
(tuuttausta saa tehostaa)
-
Ei muuten kannata luoda Linux-asennusmediaa vanhasta tai paljon käytetystä muistitikusta, koska ne voi olla aika kuluneita ja osittain viallisia. Siitä voi seurata ehkä huomaamattomiakin virheitä asennuksessa, mistä sitten voi myöhemmin joutua kärsimään. Itselläni muistitikut on aika säännönmukaisesti vikaantuneet ikääntyessään. Jos ei ole taitoa tarkistaa tikulle tallennettujen tietojen eheyttä, niin Linuxin asennusta varten kannattaa suosiolla ostaa uusi tikku, mikäli taloudellinen tilanne sallii kympin ylimääräisen ostoksen. Vaihtoehtoisesti voi selvittää, miten datan eheys varmistetaan. Minä ainakin voin neuvoa.
Joidenkin Linux-jakeluiden (ainakin Fedoran) asennusmediat tekevät tarkistuksen kyllä automaattisesti asennuksen käynnistyksen yhteydessä, joten niiden kanssa ei tarvitse osata tehdä sitä itse.
-
Paljonko #Linux käyttää levytilaa? Eli järjestelmänlaajuiset sovellukset ym, ei sisällä käyttäjän kotihakemiston tiedostoja.
Debian 13, tuore asennus 5.3 Gt
Debian 12, yli vuoden käytössä ollut asennus 75.7 Gt, josta:
Flatpak-sovellukset 43.2 Gt
texlive-asennus 9.6 Gt (tätä tuskin tarvitset)
järjestelmälokit 4.2 Gt
loput 18.7 Gt -
Gnome on ollut mulla muutoin täysin horjumaton jo vuosia, mutta työpöytäkoneen isoilla näytöillä siitä saa käyttömukavuudeltaan siedettävän vain epävirallisilla laajennoksilla, joista yksi on kaatanut koko työpöytäympäristön varmaan jo kolmesti nyt kesän jälkeen. Järjestelmälokit täyttyy jollain siihen liittyvillä JSAPI-virheillä.
Mitenhän Debian 13:n KDE pärjäisi vakaudessa (kaatumattomuudessa), onko kellään kokemusta? Mulla saattaa helposti olla uudelleenkäynnistysten välillä kuukausikin.
-
Unohtuiko miten jotakin komentoa Linuxissa tarkalleen käytettiinkään, muttei viitsisi taas kerran kahlata läpi pitkiä käyttöohjeita?
`tldr <komento>` listaa tavanomaisimpia käyttöesimerkkejä.
https://github.com/tldr-pages/tldr
Tietokoneelle asennettavia tldr-asiakasohjelmia on useampia. Itselläni on tällä hetkellä Debianissa käytössä tealdeer (apt install tealdeer).
Tietokantaa voi katsella myös selaimella: https://tldr.inbrowser.app/
-
Perustettiin uusi kaikille avoin suomenkielinen Linux-aiheinen pikaviestinkanava. Joitakin olemassaolevia oli, mutta niissä oli erinäisiä teknisiä tai ylläpidollisia haasteita joten päätimme että uudelle olisi kysyntää. Kanava sillataan useaan viestimeen ja sillä on toivottavasti aktiivinen ylläpito. Tekniikan tarjoaa hacklab.fi.
Matrix: #linux:hacklab.fi
Telegram: https://t.me/+dw9YmV0cRXVjYTNk
Tervetuloa!
Ps. Jos jollakulla on esim hyvä aiheeseen sopiva Discord-kilta niin sinne voitaisiin myös sillata kanava.
-
@timojyrinki @Endof10 Jos on jo valmiiksi fedissä niin suomeksi voi myös kysellä apua aihetunnisteella #LinuxFI tai tägäämällä tietäväisiksi arvelemiaan ihmisiä suoraan (minua ainakin saa häiritä).
-
Nämä olen nyt erikseen testannut, että toimivat tässä suoraan ilman erillistä säätöä tai asennuksia.
Ohjelmistot/sovellukset ym (koskee kaikkia käyttäjiä):
+ Epävapaiden video- ja audioformaattien toisto (HEVC, MP3, yms. on historiallisesti vaatineet erillistä asennusta)
+ Suomen oikoluku LibreOfficessaLaitteisto (luonnollisesti toimivuus riippuu myös niistä):
+ Tietokoneen valmiustila ja siitä herääminen, useimmiten...
+ Äänet, kaiuttimet
+ Web-kamera
+ Sisäänrakennettu wifi
+ USB wifi dongle (ei toiminut aiemmassa käyttiksessä)
+ Bluetooth, langattomat kuulokkeet
+ Näppäimistö, kosketuslevy, kosketusnäyttö
+ Grafiikkakiihdytys, varauksin (vanha AMD integroitu näytönohjain)Mutta vakaviakin laitteistoon liittyviä ongelmia on ilmennyt, mutten tiedä vielä minkä verran Mintillä on osuutta asiaan. Kone kun on myös fyysisesti osittain hajoamassa tai hajonnut.
-
@jari_vuorijoki Kerro toki millaisia hankaluuksia ja miten ratkesi? #LinuxFi
-
Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut siitä, kuinka käyttäjäystävälliseksi hiottu tämä Linux Mint on. Tämän mun hyvin lyhyen kokeilun ja muiden ihmisten kokemusten ja suositusten perusteella voin itsekin lämpimästi suositella tätä jokaiselle, joka ei tykkää säätää tietokoneita tai Linux ei ole entuudestaan tuttu. Mulla on toki vielä kokematta, millainen tämä olisi pitempään päivittäisessä käytössä, mutta tietojeni valossa on vaikea keksiä, miten Mint voisi poiketa muista Linux-jakeluista ainakaan huonompaan suuntaan.
Asennus oli todella helppo ja selkeä. Heti sen jälkeen kirjauduttaessa ruudulle avautuva avustin (Tervetuloa!-ikkuna/aloitusnäkymä) on oikeasti tosi hyödyllinen ja ohjaa käyttäjää tekemään tavallisimmat ja tärkeimmät asetukset sekä opastaa muutenkin alkuun.
-
On tämä kone ehkä vähän äärirajoilla jo suorituskyvyn osalta. Yli kymmenen vuotta vanha pikkuläppäri, joka maksoi uutena 300€, eli ei ole ollut alun alkaenkaan kovin jaksavainen tyyppi. Neliydinprosessori 600–1000MHz, keskusmuistia 3.3GiB. SSD-levyn sentään olen tähän päivittänyt.
-
Alkaa taas olla ajankohtaista vaihtaa Linuxia toisella koneella. Harkinnassa:
– Debianin seuraava versio (+KDE 6), vaikka onkin vielä kesken
– Linux Mint, jotta voisi tarvittaessa täsmällisemmin opastaa Windowsia pakenevia
– MX Linux hieman kiinnostelisi kokea osittain samasta syystäNykyään vihaan koneen säätämistä niin paljon, että käyttiksen isojen päivitysten tahti on valtava mukavuustekijä... Siksi etenkin Debian 13 testiversio vois olla parhaasta päästä, kunhan se vain toimii. Sillä porskuttaisi sitten vuosia yhteen menoon tarvitsematta uudelleenasennuksia.
-
Vastaan tuli ajatus, että käyttäisi Linuxia kaikkeen asiointiin ja lakisääteisiin tehtäviin. Windows voisi olla siinä rinnalla, jos sitä välttämättä harrastusten esim. pelaamisen vuoksi tarvitsee. Ja välttelisin puhelintakin asioinnissa, koska ne ovat digijättien hallitsemia. Ajatus kuulosti hyvältä, koska minusta ei ole oikein ja demokraattista, että julkishallinto pakottaa tietoteknisten valintojensa kautta antaan vastikkeetta rahaa jenkkien digimiljardööreille.
#LinuxFI -
Löytyykös Linuxille jotain järkeviä Mastodon-clienttejä Whalebirdin lisäksi?
-
@Linux Itselläni vuosien varrella ollut lähes nämä kaikki käytössä. Nyt about vuoden ollut tyytyväinen @pop_os_official -käyttäjä. #LinuxFi