#kaveltavakaupunki — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #kaveltavakaupunki, aggregated by home.social.
-
Not Just Bikes -youtuberin podcast The Urbanist Agenda: Yrittäjät säännöllisesti yliarvioivat autolla saapuvien asiakkaidensa määrän.
Kanadassa tehdyssä muutoksessa yrittäjät arvioivat, että yli 25 % asiakkaista saapuu autoilla, kun todellinen luku oli noin 4 %.
Linkki podcast-jaksoon (Youtube): https://youtu.be/gboI4MjwzIU?si=h1SJo8olLScGfqVy.
#kaupunkisuunnittelu #yritykset #yrittäjät #KäveltäväKaupunki
-
Not Just Bikes -youtuberin podcast The Urbanist Agenda: Yrittäjät säännöllisesti yliarvioivat autolla saapuvien asiakkaidensa määrän.
Kanadassa tehdyssä muutoksessa yrittäjät arvioivat, että yli 25 % asiakkaista saapuu autoilla, kun todellinen luku oli noin 4 %.
Linkki podcast-jaksoon (Youtube): https://youtu.be/gboI4MjwzIU?si=h1SJo8olLScGfqVy.
#kaupunkisuunnittelu #yritykset #yrittäjät #KäveltäväKaupunki
-
Not Just Bikes -youtuberin podcast The Urbanist Agenda: Yrittäjät säännöllisesti yliarvioivat autolla saapuvien asiakkaidensa määrän.
Kanadassa tehdyssä muutoksessa yrittäjät arvioivat, että yli 25 % asiakkaista saapuu autoilla, kun todellinen luku oli noin 4 %.
Linkki podcast-jaksoon (Youtube): https://youtu.be/gboI4MjwzIU?si=h1SJo8olLScGfqVy.
#kaupunkisuunnittelu #yritykset #yrittäjät #KäveltäväKaupunki
-
Not Just Bikes -youtuberin podcast The Urbanist Agenda: Yrittäjät säännöllisesti yliarvioivat autolla saapuvien asiakkaidensa määrän.
Kanadassa tehdyssä muutoksessa yrittäjät arvioivat, että yli 25 % asiakkaista saapuu autoilla, kun todellinen luku oli noin 4 %.
Linkki podcast-jaksoon (Youtube): https://youtu.be/gboI4MjwzIU?si=h1SJo8olLScGfqVy.
#kaupunkisuunnittelu #yritykset #yrittäjät #KäveltäväKaupunki
-
Not Just Bikes -youtuberin podcast The Urbanist Agenda: Yrittäjät säännöllisesti yliarvioivat autolla saapuvien asiakkaidensa määrän.
Kanadassa tehdyssä muutoksessa yrittäjät arvioivat, että yli 25 % asiakkaista saapuu autoilla, kun todellinen luku oli noin 4 %.
Linkki podcast-jaksoon (Youtube): https://youtu.be/gboI4MjwzIU?si=h1SJo8olLScGfqVy.
#kaupunkisuunnittelu #yritykset #yrittäjät #KäveltäväKaupunki
-
Järjestän vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden "Käveltävä kaupunki" -teemalla! Ei siis ole varsinaista valmista ohjelmaa, vaan keskustellaan silloin käsillä olevasta asiasta. Viime kädessä minulla on ideoita keskustelunaiheista.
Tilaisuus pidetään torstaina 25.4. klo 17-19 ravintola Kaislan kabinetissa. Osoite: Vilhonkatu 4, 00100 Helsinki. Sinne on esteetön pääsy, mutta jos siitä vielä jokin mietityttää, niin lähetä viestiä.
Voit ilmoittautua mukaan linkistä. Käytännössä merkitse sopiiko päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi: https://beta.tapaaminen.net/s/y9fp1d-kaveltava-kaupunki
-
Järjestän vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden "Käveltävä kaupunki" -teemalla! Ei siis ole varsinaista valmista ohjelmaa, vaan keskustellaan silloin käsillä olevasta asiasta. Viime kädessä minulla on ideoita keskustelunaiheista.
Tilaisuus pidetään torstaina 25.4. klo 17-19 ravintola Kaislan kabinetissa. Osoite: Vilhonkatu 4, 00100 Helsinki. Sinne on esteetön pääsy, mutta jos siitä vielä jokin mietityttää, niin lähetä viestiä.
Voit ilmoittautua mukaan linkistä. Käytännössä merkitse sopiiko päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi: https://beta.tapaaminen.net/s/y9fp1d-kaveltava-kaupunki
-
Järjestän vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden "Käveltävä kaupunki" -teemalla! Ei siis ole varsinaista valmista ohjelmaa, vaan keskustellaan silloin käsillä olevasta asiasta. Viime kädessä minulla on ideoita keskustelunaiheista.
Tilaisuus pidetään torstaina 25.4. klo 17-19 ravintola Kaislan kabinetissa. Osoite: Vilhonkatu 4, 00100 Helsinki. Sinne on esteetön pääsy, mutta jos siitä vielä jokin mietityttää, niin lähetä viestiä.
Voit ilmoittautua mukaan linkistä. Käytännössä merkitse sopiiko päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi: https://beta.tapaaminen.net/s/y9fp1d-kaveltava-kaupunki
-
Järjestän vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden "Käveltävä kaupunki" -teemalla! Ei siis ole varsinaista valmista ohjelmaa, vaan keskustellaan silloin käsillä olevasta asiasta. Viime kädessä minulla on ideoita keskustelunaiheista.
Tilaisuus pidetään torstaina 25.4. klo 17-19 ravintola Kaislan kabinetissa. Osoite: Vilhonkatu 4, 00100 Helsinki. Sinne on esteetön pääsy, mutta jos siitä vielä jokin mietityttää, niin lähetä viestiä.
Voit ilmoittautua mukaan linkistä. Käytännössä merkitse sopiiko päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi: https://beta.tapaaminen.net/s/y9fp1d-kaveltava-kaupunki
-
Järjestän vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden "Käveltävä kaupunki" -teemalla! Ei siis ole varsinaista valmista ohjelmaa, vaan keskustellaan silloin käsillä olevasta asiasta. Viime kädessä minulla on ideoita keskustelunaiheista.
Tilaisuus pidetään torstaina 25.4. klo 17-19 ravintola Kaislan kabinetissa. Osoite: Vilhonkatu 4, 00100 Helsinki. Sinne on esteetön pääsy, mutta jos siitä vielä jokin mietityttää, niin lähetä viestiä.
Voit ilmoittautua mukaan linkistä. Käytännössä merkitse sopiiko päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi: https://beta.tapaaminen.net/s/y9fp1d-kaveltava-kaupunki
-
Varapuheenjohtajamme @SamiMaatta kirjoittaa Lontoossa toteutettujen pienen liikenteen naapurustojen vaikutuksesta paloautojen matka-aikoihin päästä kohteeseensa hätätilanteessa.
Lue juttu alta tai sivuiltamme: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/.
Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa, niin monesti kysytään:
"Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?"
Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.
Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:
"Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot."
Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.
Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.
Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle
Artikkelissa "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (Findings, https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content) kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi "low traffic neighbourhood"). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.
Aineisto oli laaja ja kattava
Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.
Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys). Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.
Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.
Muu liikenne hidastaa paloautoja
Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.
Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.
Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.
Vertailu Helsinkiin
Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä kaupunki kertoi tiedotteessaan (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&lang=fi). Näin ei saisi käydä.
Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.
Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.
Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.
#jalankulkijat #pelastustoimi #liikenne #KäveltäväKaupunki #liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu
-
Varapuheenjohtajamme @SamiMaatta kirjoittaa Lontoossa toteutettujen pienen liikenteen naapurustojen vaikutuksesta paloautojen matka-aikoihin päästä kohteeseensa hätätilanteessa.
Lue juttu alta tai sivuiltamme: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/.
Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa, niin monesti kysytään:
"Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?"
Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.
Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:
"Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot."
Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.
Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.
Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle
Artikkelissa "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (Findings, https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content) kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi "low traffic neighbourhood"). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.
Aineisto oli laaja ja kattava
Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.
Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys). Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.
Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.
Muu liikenne hidastaa paloautoja
Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.
Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.
Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.
Vertailu Helsinkiin
Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä kaupunki kertoi tiedotteessaan (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&lang=fi). Näin ei saisi käydä.
Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.
Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.
Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.
#jalankulkijat #pelastustoimi #liikenne #KäveltäväKaupunki #liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu
-
Varapuheenjohtajamme @SamiMaatta kirjoittaa Lontoossa toteutettujen pienen liikenteen naapurustojen vaikutuksesta paloautojen matka-aikoihin päästä kohteeseensa hätätilanteessa.
Lue juttu alta tai sivuiltamme: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/.
Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa, niin monesti kysytään:
"Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?"
Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.
Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:
"Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot."
Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.
Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.
Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle
Artikkelissa "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (Findings, https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content) kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi "low traffic neighbourhood"). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.
Aineisto oli laaja ja kattava
Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.
Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys). Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.
Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.
Muu liikenne hidastaa paloautoja
Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.
Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.
Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.
Vertailu Helsinkiin
Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä kaupunki kertoi tiedotteessaan (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&lang=fi). Näin ei saisi käydä.
Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.
Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.
Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.
#jalankulkijat #pelastustoimi #liikenne #KäveltäväKaupunki #liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu
-
Varapuheenjohtajamme @SamiMaatta kirjoittaa Lontoossa toteutettujen pienen liikenteen naapurustojen vaikutuksesta paloautojen matka-aikoihin päästä kohteeseensa hätätilanteessa.
Lue juttu alta tai sivuiltamme: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/.
Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa, niin monesti kysytään:
"Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?"
Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.
Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:
"Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot."
Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.
Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.
Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle
Artikkelissa "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (Findings, https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content) kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi "low traffic neighbourhood"). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.
Aineisto oli laaja ja kattava
Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.
Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys). Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.
Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.
Muu liikenne hidastaa paloautoja
Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.
Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.
Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.
Vertailu Helsinkiin
Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä kaupunki kertoi tiedotteessaan (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&lang=fi). Näin ei saisi käydä.
Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.
Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.
Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.
#jalankulkijat #pelastustoimi #liikenne #KäveltäväKaupunki #liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu
-
Varapuheenjohtajamme @SamiMaatta kirjoittaa Lontoossa toteutettujen pienen liikenteen naapurustojen vaikutuksesta paloautojen matka-aikoihin päästä kohteeseensa hätätilanteessa.
Lue juttu alta tai sivuiltamme: https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/.
Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa, niin monesti kysytään:
"Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?"
Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.
Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:
"Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot."
Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.
Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.
Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle
Artikkelissa "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (Findings, https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content) kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi "low traffic neighbourhood"). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.
Aineisto oli laaja ja kattava
Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.
Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys). Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.
Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.
Muu liikenne hidastaa paloautoja
Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.
Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.
Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.
Vertailu Helsinkiin
Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä kaupunki kertoi tiedotteessaan (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&lang=fi). Näin ei saisi käydä.
Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.
Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.
Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.
#jalankulkijat #pelastustoimi #liikenne #KäveltäväKaupunki #liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu
-
Tämä täytyy ottaa luentaan: "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content).
Suomessakin on nostettu esille, että "entä pelastustoimi, jos autojen liikkumista hankaloitetaan", ja minulla ei ole ollut tähän oikein mitään tietoa tarjottavana. Vain näppituntuma, että vähentynyt liikenne kompensoisi rakenteellisten esteiden aiheuttamia viivästyksiä. Pikaselauksella näin vaikuttaa olevan: "Fire crews reported more delays due to ‘traffic calming measures’ in LTNs, but this was entirely offset by a decrease in delays for other reasons, particularly ‘traffic’."
#kaupunkisuunnittelu #käveltäväKaupunki #pelastustoimi #autot #liikenne #liikennesuunnittelu
-
Tämä täytyy ottaa luentaan: "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content).
Suomessakin on nostettu esille, että "entä pelastustoimi, jos autojen liikkumista hankaloitetaan", ja minulla ei ole ollut tähän oikein mitään tietoa tarjottavana. Vain näppituntuma, että vähentynyt liikenne kompensoisi rakenteellisten esteiden aiheuttamia viivästyksiä. Pikaselauksella näin vaikuttaa olevan: "Fire crews reported more delays due to ‘traffic calming measures’ in LTNs, but this was entirely offset by a decrease in delays for other reasons, particularly ‘traffic’."
#kaupunkisuunnittelu #käveltäväKaupunki #pelastustoimi #autot #liikenne #liikennesuunnittelu
-
Tämä täytyy ottaa luentaan: "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content).
Suomessakin on nostettu esille, että "entä pelastustoimi, jos autojen liikkumista hankaloitetaan", ja minulla ei ole ollut tähän oikein mitään tietoa tarjottavana. Vain näppituntuma, että vähentynyt liikenne kompensoisi rakenteellisten esteiden aiheuttamia viivästyksiä. Pikaselauksella näin vaikuttaa olevan: "Fire crews reported more delays due to ‘traffic calming measures’ in LTNs, but this was entirely offset by a decrease in delays for other reasons, particularly ‘traffic’."
#kaupunkisuunnittelu #käveltäväKaupunki #pelastustoimi #autot #liikenne #liikennesuunnittelu
-
Tämä täytyy ottaa luentaan: "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content).
Suomessakin on nostettu esille, että "entä pelastustoimi, jos autojen liikkumista hankaloitetaan", ja minulla ei ole ollut tähän oikein mitään tietoa tarjottavana. Vain näppituntuma, että vähentynyt liikenne kompensoisi rakenteellisten esteiden aiheuttamia viivästyksiä. Pikaselauksella näin vaikuttaa olevan: "Fire crews reported more delays due to ‘traffic calming measures’ in LTNs, but this was entirely offset by a decrease in delays for other reasons, particularly ‘traffic’."
#kaupunkisuunnittelu #käveltäväKaupunki #pelastustoimi #autot #liikenne #liikennesuunnittelu
-
Tämä täytyy ottaa luentaan: "The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK" (https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content).
Suomessakin on nostettu esille, että "entä pelastustoimi, jos autojen liikkumista hankaloitetaan", ja minulla ei ole ollut tähän oikein mitään tietoa tarjottavana. Vain näppituntuma, että vähentynyt liikenne kompensoisi rakenteellisten esteiden aiheuttamia viivästyksiä. Pikaselauksella näin vaikuttaa olevan: "Fire crews reported more delays due to ‘traffic calming measures’ in LTNs, but this was entirely offset by a decrease in delays for other reasons, particularly ‘traffic’."
#kaupunkisuunnittelu #käveltäväKaupunki #pelastustoimi #autot #liikenne #liikennesuunnittelu
-
Olipas kivaa! Paikan päällä noin 30 henkilöä ja etänä 10. 😄
Näyttää kovasti siltä, että jalankulkijoiden yhdistys tullaan perustamaan. Keskustelussa esillä katutilan esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, melusaaste, ilmanlaatu ja julkisten tilojen merkitys.
Keskustelua myös herätti, että kannattaako yhdistyksen olla paikallinen vai valtakunnallinen. Joka tapauksessa verkostotyötä on syytä tehdä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisella tasolla!
Vinkatkaapa, jos haluatte olla perustamassa jalankulkijoiden yhdistystä omalla paikkakunnallanne!
-
Olipas kivaa! Paikan päällä noin 30 henkilöä ja etänä 10. 😄
Näyttää kovasti siltä, että jalankulkijoiden yhdistys tullaan perustamaan. Keskustelussa esillä katutilan esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, melusaaste, ilmanlaatu ja julkisten tilojen merkitys.
Keskustelua myös herätti, että kannattaako yhdistyksen olla paikallinen vai valtakunnallinen. Joka tapauksessa verkostotyötä on syytä tehdä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisella tasolla!
Vinkatkaapa, jos haluatte olla perustamassa jalankulkijoiden yhdistystä omalla paikkakunnallanne!
-
Olipas kivaa! Paikan päällä noin 30 henkilöä ja etänä 10. 😄
Näyttää kovasti siltä, että jalankulkijoiden yhdistys tullaan perustamaan. Keskustelussa esillä katutilan esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, melusaaste, ilmanlaatu ja julkisten tilojen merkitys.
Keskustelua myös herätti, että kannattaako yhdistyksen olla paikallinen vai valtakunnallinen. Joka tapauksessa verkostotyötä on syytä tehdä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisella tasolla!
Vinkatkaapa, jos haluatte olla perustamassa jalankulkijoiden yhdistystä omalla paikkakunnallanne!
-
Olipas kivaa! Paikan päällä noin 30 henkilöä ja etänä 10. 😄
Näyttää kovasti siltä, että jalankulkijoiden yhdistys tullaan perustamaan. Keskustelussa esillä katutilan esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, melusaaste, ilmanlaatu ja julkisten tilojen merkitys.
Keskustelua myös herätti, että kannattaako yhdistyksen olla paikallinen vai valtakunnallinen. Joka tapauksessa verkostotyötä on syytä tehdä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisella tasolla!
Vinkatkaapa, jos haluatte olla perustamassa jalankulkijoiden yhdistystä omalla paikkakunnallanne!
-
Olipas kivaa! Paikan päällä noin 30 henkilöä ja etänä 10. 😄
Näyttää kovasti siltä, että jalankulkijoiden yhdistys tullaan perustamaan. Keskustelussa esillä katutilan esteettömyys, kaupunkisuunnittelu, melusaaste, ilmanlaatu ja julkisten tilojen merkitys.
Keskustelua myös herätti, että kannattaako yhdistyksen olla paikallinen vai valtakunnallinen. Joka tapauksessa verkostotyötä on syytä tehdä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisella tasolla!
Vinkatkaapa, jos haluatte olla perustamassa jalankulkijoiden yhdistystä omalla paikkakunnallanne!
-
Tiistaina 15.8. klo 17-18.30 perustetaan Jalankulkijat-yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että Helsinki olisi käveltävämpi kaupunki tulevaisuudessa.
Aion mennä katsomaan mistä on kyse. Tule sinäkin ja ilmoittaudu perustamiskokoukseen. Myös mahdollisuus osallistua etänä tai pelkkä "uutiskirjeeseen" ilmoittautuminen.
Itseäni kiinnostaa tuoda keskusteluun myös kaupunkitilan esteettömyys esimerkiksi pyörätuolien käyttäjille.
Ilmoittautuminen perustamiskokoukseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc_6eDBA9HW6MDBcJJ_ExEtLGeUSroo_TB6Bafkt7a_oAgVTA/viewform
-
Tiistaina 15.8. klo 17-18.30 perustetaan Jalankulkijat-yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että Helsinki olisi käveltävämpi kaupunki tulevaisuudessa.
Aion mennä katsomaan mistä on kyse. Tule sinäkin ja ilmoittaudu perustamiskokoukseen. Myös mahdollisuus osallistua etänä tai pelkkä "uutiskirjeeseen" ilmoittautuminen.
Itseäni kiinnostaa tuoda keskusteluun myös kaupunkitilan esteettömyys esimerkiksi pyörätuolien käyttäjille.
Ilmoittautuminen perustamiskokoukseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc_6eDBA9HW6MDBcJJ_ExEtLGeUSroo_TB6Bafkt7a_oAgVTA/viewform
-
Tiistaina 15.8. klo 17-18.30 perustetaan Jalankulkijat-yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että Helsinki olisi käveltävämpi kaupunki tulevaisuudessa.
Aion mennä katsomaan mistä on kyse. Tule sinäkin ja ilmoittaudu perustamiskokoukseen. Myös mahdollisuus osallistua etänä tai pelkkä "uutiskirjeeseen" ilmoittautuminen.
Itseäni kiinnostaa tuoda keskusteluun myös kaupunkitilan esteettömyys esimerkiksi pyörätuolien käyttäjille.
Ilmoittautuminen perustamiskokoukseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc_6eDBA9HW6MDBcJJ_ExEtLGeUSroo_TB6Bafkt7a_oAgVTA/viewform
-
Tiistaina 15.8. klo 17-18.30 perustetaan Jalankulkijat-yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että Helsinki olisi käveltävämpi kaupunki tulevaisuudessa.
Aion mennä katsomaan mistä on kyse. Tule sinäkin ja ilmoittaudu perustamiskokoukseen. Myös mahdollisuus osallistua etänä tai pelkkä "uutiskirjeeseen" ilmoittautuminen.
Itseäni kiinnostaa tuoda keskusteluun myös kaupunkitilan esteettömyys esimerkiksi pyörätuolien käyttäjille.
Ilmoittautuminen perustamiskokoukseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc_6eDBA9HW6MDBcJJ_ExEtLGeUSroo_TB6Bafkt7a_oAgVTA/viewform
-
Tiistaina 15.8. klo 17-18.30 perustetaan Jalankulkijat-yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että Helsinki olisi käveltävämpi kaupunki tulevaisuudessa.
Aion mennä katsomaan mistä on kyse. Tule sinäkin ja ilmoittaudu perustamiskokoukseen. Myös mahdollisuus osallistua etänä tai pelkkä "uutiskirjeeseen" ilmoittautuminen.
Itseäni kiinnostaa tuoda keskusteluun myös kaupunkitilan esteettömyys esimerkiksi pyörätuolien käyttäjille.
Ilmoittautuminen perustamiskokoukseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc_6eDBA9HW6MDBcJJ_ExEtLGeUSroo_TB6Bafkt7a_oAgVTA/viewform