#inkerimarkkula — Public Fediverse posts

Inkeri Markkulan Maa joka ei koskaan sula on joskus tarttunut kirpparilta mukaan, ja tämähän on ainakin kirjasomen perusteella ollut suosittu ja kehuttu. Siispä lähdin matkaan aika korkein odotuksin.

Tässä kuitenkin hyvin alussa jo huomasin, etten ole samalla aaltopituudella Markkulan kerrontatyylin kanssa. Olen aina todennut, ettei mikään aihe kirjallisuudessa ole minulle itsessään liian ankea tai rankka, mutta tapa jolla sitä kuvataan, voi olla. Tässä toisen päähenkilön lapsuudesta kerrottiin niin lohduttomalla tavalla, että mietin jo kirjan jättämistä kesken. En kuitenkaan jättänyt, ja pahin lohduttomuus väistyikin, kun päästiin juonessa eteenpäin. Markkula kuitenkin kirjoittaa jotenkin sellaisella töksähtelevän niukalla tavalla, joka ei ole minun aivojeni kanssa linjassa. En ole koskaan nähnyt yhtään Aki Kaurismäen elokuvaa (!), mutta jotenkin tuli sellainen olo, että Markkulan ilmaisu voisi olla vähän kaurismäkeläistä.

Kirjan aiheet olivat mielenkiintoisia ja tärkeitä: alkuperäiskansojen pakkosulauttaminen valtaväestön osaksi, kielen ja kulttuurin poiskitkeminen, pakkoadoptiot ja uusien sukupolvien juurten katkeaminen ja itsensä etsintä. Myös ilmastonmuutos oli esillä jäätiköiden sulamisen muodossa, mutta kuitenkin pienemmässä roolissa kuin alun perin kuvittelin.

Yksittäisenä asiana hämmennyin ja ärsyynnyin pääparin romanssin yhtäkkisestä syttymisestä: lukijalle ei annettu mitään syitä uskoa, että näin tulisi tapahtumaan. Lisäksi usein toistuneen sanan ”moraani” pitäisi kai olla ”moreeni”, kun puhutaan maalajista jäätikön reunalla.

#kirjaMastodon #bookstodon #inkeriMarkkula #maaJokaEiKoskaanSula #romaanit #kirjat #lukeminen #luettua