home.social

#pohjoismaat — Public Fediverse posts

Live and recent posts from across the Fediverse tagged #pohjoismaat, aggregated by home.social.

fetched live
  1. Muissakin Pohjoismaissa surkutellaan huonoja Pisa-tuloksia: ”Meillä on käsissämme peruskoulun kriisi”

    Ruotsalaismediat kuvailevat tilannetta historiallisen huonoksi.

    yle.fi/a/74-20245120

    #Koulutus #Pohjoismaat #Ruotsi #Norja #Tanska #Ulkomaat

  2. Muissakin Pohjoismaissa surkutellaan huonoja Pisa-tuloksia: ”Meillä on käsissämme peruskoulun kriisi”

    Ruotsalaismediat kuvailevat tilannetta historiallisen huonoksi.

    yle.fi/a/74-20245120

    #Koulutus #Pohjoismaat #Ruotsi #Norja #Tanska #Ulkomaat

  3. Muissakin Pohjoismaissa surkutellaan huonoja Pisa-tuloksia: ”Meillä on käsissämme peruskoulun kriisi”

    Ruotsalaismediat kuvailevat tilannetta historiallisen huonoksi.

    yle.fi/a/74-20245120

    #Koulutus #Pohjoismaat #Ruotsi #Norja #Tanska #Ulkomaat

  4. Muissakin Pohjoismaissa surkutellaan huonoja Pisa-tuloksia: ”Meillä on käsissämme peruskoulun kriisi”

    Ruotsalaismediat kuvailevat tilannetta historiallisen huonoksi.

    yle.fi/a/74-20245120

    #Koulutus #Pohjoismaat #Ruotsi #Norja #Tanska #Ulkomaat

  5. Muissakin Pohjoismaissa surkutellaan huonoja Pisa-tuloksia: ”Meillä on käsissämme peruskoulun kriisi”

    Ruotsalaismediat kuvailevat tilannetta historiallisen huonoksi.

    yle.fi/a/74-20245120

    #Koulutus #Pohjoismaat #Ruotsi #Norja #Tanska #Ulkomaat

  6. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  7. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  8. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  9. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  10. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  11. Tag 7: Esbjerg & Lübeck
    2km, 3hm

    „Der Zug war pünkt­lich“ ist ein Werk der phan­tas­ti­schen Lite­ra­tur. Das bemer­ken wir sofort nach­dem wir das Gebiet der Deut­schen Bahn betre­ten, weni­ge Kilo­me­ter hin­ter der Gren­ze, in Nie­büll gibt es gleich die ers­te Ver­spä­tung des Anschluss­zu­ges. Dafür gibt es dann aber auch etwas zu sehen: den Auto­rei­se­zug nach Sylt, auf dem es schein­bar Pflicht ist genau 2 Fahr­rä­der auf Fahrradträgern […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AlteSalzstraße #Dänemark #Danmark #DB #DEN #DEU #DeutscheBahn #Deutschland #DNK #DSB #Esbjerg #GER #Holstein #Intec #Lübeck #LübeckHauptbahnhof #LübeckerStadtbefestigung #LübeckerStadtgraben #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #ÖBB #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #Skandinavia #Skandinavien #Stadttrave #Trave #Vadehavet #Waddenzee #Wallhafen #Wattenmeer

  12. Tag 7: Esbjerg & Lübeck
    2km, 3hm

    „Der Zug war pünkt­lich“ ist ein Werk der phan­tas­ti­schen Lite­ra­tur. Das bemer­ken wir sofort nach­dem wir das Gebiet der Deut­schen Bahn betre­ten, weni­ge Kilo­me­ter hin­ter der Gren­ze, in Nie­büll gibt es gleich die ers­te Ver­spä­tung des Anschluss­zu­ges. Dafür gibt es dann aber auch etwas zu sehen: den Auto­rei­se­zug nach Sylt, auf dem es schein­bar Pflicht ist genau 2 Fahr­rä­der auf Fahrradträgern […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AlteSalzstraße #Dänemark #Danmark #DB #DEN #DEU #DeutscheBahn #Deutschland #DNK #DSB #Esbjerg #GER #Holstein #Intec #Lübeck #LübeckHauptbahnhof #LübeckerStadtbefestigung #LübeckerStadtgraben #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #ÖBB #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #Skandinavia #Skandinavien #Stadttrave #Trave #Vadehavet #Waddenzee #Wallhafen #Wattenmeer

  13. Tag 7: Esbjerg & Lübeck
    2km, 3hm

    „Der Zug war pünkt­lich“ ist ein Werk der phan­tas­ti­schen Lite­ra­tur. Das bemer­ken wir sofort nach­dem wir das Gebiet der Deut­schen Bahn betre­ten, weni­ge Kilo­me­ter hin­ter der Gren­ze, in Nie­büll gibt es gleich die ers­te Ver­spä­tung des Anschluss­zu­ges. Dafür gibt es dann aber auch etwas zu sehen: den Auto­rei­se­zug nach Sylt, auf dem es schein­bar Pflicht ist genau 2 Fahr­rä­der auf Fahrradträgern […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AlteSalzstraße #Dänemark #Danmark #DB #DEN #DEU #DeutscheBahn #Deutschland #DNK #DSB #Esbjerg #GER #Holstein #Intec #Lübeck #LübeckHauptbahnhof #LübeckerStadtbefestigung #LübeckerStadtgraben #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #ÖBB #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #Skandinavia #Skandinavien #Stadttrave #Trave #Vadehavet #Waddenzee #Wallhafen #Wattenmeer

  14. Tag 7: Esbjerg & Lübeck
    2km, 3hm

    „Der Zug war pünkt­lich“ ist ein Werk der phan­tas­ti­schen Lite­ra­tur. Das bemer­ken wir sofort nach­dem wir das Gebiet der Deut­schen Bahn betre­ten, weni­ge Kilo­me­ter hin­ter der Gren­ze, in Nie­büll gibt es gleich die ers­te Ver­spä­tung des Anschluss­zu­ges. Dafür gibt es dann aber auch etwas zu sehen: den Auto­rei­se­zug nach Sylt, auf dem es schein­bar Pflicht ist genau 2 Fahr­rä­der auf Fahrradträgern […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AlteSalzstraße #Dänemark #Danmark #DB #DEN #DEU #DeutscheBahn #Deutschland #DNK #DSB #Esbjerg #GER #Holstein #Intec #Lübeck #LübeckHauptbahnhof #LübeckerStadtbefestigung #LübeckerStadtgraben #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #ÖBB #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #Skandinavia #Skandinavien #Stadttrave #Trave #Vadehavet #Waddenzee #Wallhafen #Wattenmeer

  15. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  16. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  17. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  18. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  19. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  20. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  21. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  22. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  23. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  24. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  25. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  26. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  27. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  28. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  29. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  30. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  31. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  32. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  33. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  34. Tag 4: Flensburg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ostsee muss man hier erstmal finden. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwierig, man kann es riechen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ostsee ist da recht zurückhaltend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, sondern erinnert mich irgendwie an den Balaton: Wasserfläche mit Hügeln im Hintergrund, hin und wieder mal ein Segelschiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  35. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  36. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  37. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  38. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  39. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  40. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  41. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  42. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  43. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  44. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  45. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  46. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti