home.social

#pohjoismaat — Public Fediverse posts

Live and recent posts from across the Fediverse tagged #pohjoismaat, aggregated by home.social.

fetched live
  1. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  2. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  3. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  4. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  5. 2/2 #Harald oli ainakin Euroopan vanhin #monarkki sen jälkeen, kun Tanskan Margareeta luopui kruunusta, ja poikansa tuli tilalle. Nyt Norjassa taitaa olla Euroopan nuorin, kun Haakon on syntynyt 1973. En toki ole niin perillä, että onko jossain Luxenburgissa tmv. vielä nuorempi.

    yle.fi/a/74-20243283

    EDIT: Luxenburgissa on nuorempi:

    mementomori.social/@msaari/117

    #Norja #Norge #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta #Haakon #prinssiHaakon #prinssi

  6. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  7. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  8. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  9. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  10. 1/2 Norjan kuningas Harald on kuollut.

    Kaikille Mastodonin varmastikin runsaslukuisille monarkisteille tiedoksi, että Norjan Yle #NRK on (ollut jo päiviä) livetilassa asian myötä.

    nrk.no/video/nrk-tv_nrktv8

    #Norja #Norge #Harald #kuningasHarald #kuningas #kuninkaalliset #maansuru #Pohjoismaat #monarkia #kuningaskunta

  11. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  12. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  13. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  14. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  15. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  16. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  17. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  18. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  19. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  20. Tag 4: Flensburg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ostsee muss man hier erstmal finden. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwierig, man kann es riechen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ostsee ist da recht zurückhaltend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, sondern erinnert mich irgendwie an den Balaton: Wasserfläche mit Hügeln im Hintergrund, hin und wieder mal ein Segelschiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  21. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  22. Tag 4: Flens­burg – Haderslev
    84km, 697hm

    Die Ost­see muss man hier erst­mal fin­den. Sonst ist das mit einem Meer ja nicht so schwie­rig, man kann es rie­chen (Salz, Tang, Jod) und hören (Möwen), doch die Ost­see ist da recht zurück­hal­tend. Und wenn man sie dann mal erblickt, sieht sie nicht aus wie ein Meer, son­dern erin­nert mich irgend­wie an den Bala­ton: Was­ser­flä­che mit Hügeln im Hin­ter­grund, hin und wie­der mal ein Segel­schiff. Das […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AabenraaFjord #AlsFjord #AlsenerFörde #ApenraderFörde #D2OstseeküstenRadwegAbschnittSHNordost #Dänemark #Danmark #DEN #DEU #Deutschland #DNK #EuroVelo10 #FlensborgFjord #Flensburg #FlensburgerFörde #GennerBugt #GER #GjennerBucht #GråstenSlotssø #Grænseruten #Grenzroute #HaderslebenerDamm #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevDam #HaderslevFjord #HaderslevKommune #Intec #KommuneHadersleben #Kruså #Krusau #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #NübelerNoor #NybølNor #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #SchlossseeGravenstein #Skandinavia #Skandinavien #Südschleswig

  23. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  24. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  25. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  26. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  27. #Perjantai!

    #Karkkipäivä!

    Ja #protesti!

    #Epistä!

    #Fazer tekee tanskalaisille punaisia liitulakuja! Missä on siniset #liitulakut, #KysynVaan?!?!?

    Sitten saisi #Norja ja Islantikin omat lippunsa, ja tarttis enää vain keltaisen liitulakun Ruotsia varten.

    Mutta sinisellä tämä olisi Fasun pitänyt aloittaa alkujaankin, tämä liitulakujen värjäys NIH!

    #liitulaku #laku #lakritsi #lakritsa #karkki #nami #mässy #melli #kara #Tanska #Pohjoismaat #lippu #liput #Fasu

  28. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  29. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  30. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  31. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

  32. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti