home.social

#pohjoismaat — Public Fediverse posts

Live and recent posts from across the Fediverse tagged #pohjoismaat, aggregated by home.social.

  1. Heräsin, avasin läppärin ja Ylen Aamun. Ja siellähän oli @anulahtinen Henrik Meinanderin kanssa puhumassa pohjoismaisista kuninkaallisista.

    EDIT: Nyt ko. osio on omana taltiointinaan:

    arenan.yle.fi/1-78527457

    Oletan, että ovat myös Ykkösaamussa.

    EDIT 2: Ja Ykkösaamu on sekin nyt Areenassa; ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla tämä osio:

    arenan.yle.fi/1-78416949

    #Pohjoismaat #kuninkaalliset #historia #perinteet #perinne #Norja #Ruotsi #Tanska #YlenAamu #Ykkösaamu #SuomiMastodon #MastodonFI

  2. Tag 7: Esbjerg & Lübeck
    2km, 3hm

    „Der Zug war pünkt­lich“ ist ein Werk der phan­tas­ti­schen Lite­ra­tur. Das bemer­ken wir sofort nach­dem wir das Gebiet der Deut­schen Bahn betre­ten, weni­ge Kilo­me­ter hin­ter der Gren­ze, in Nie­büll gibt es gleich die ers­te Ver­spä­tung des Anschluss­zu­ges. Dafür gibt es dann aber auch etwas zu sehen: den Auto­rei­se­zug nach Sylt, auf dem es schein­bar Pflicht ist genau 2 Fahr­rä­der auf Fahrradträgern […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #AlteSalzstraße #Dänemark #Danmark #DB #DEN #DEU #DeutscheBahn #Deutschland #DNK #DSB #Esbjerg #GER #Holstein #Intec #Lübeck #LübeckHauptbahnhof #LübeckerStadtbefestigung #LübeckerStadtgraben #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #ÖBB #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #SchleswigHolstein #Skandinavia #Skandinavien #Stadttrave #Trave #Vadehavet #Waddenzee #Wallhafen #Wattenmeer

  3. Tag 6: Esbjerg – Skjern
    92km, 312hm

    Die Deut­schen flie­hen aus Däne­mark. Ein lan­ger Treck von Cam­ping­mo­bi­len, Vans und Autos mit deut­schen Kenn­zei­chen kommt uns heu­te auf unse­rem Weg zur Küs­te ent­ge­gen. Da wir von poli­ti­schen Ver­wick­lun­gen nichts mit­be­kom­men haben, kann es sich nur um Wet­ter­flüch­ti­ge han­deln, um Cam­per, die lie­ber nach Hau­se fah­ren als das Wochen­en­de im feuch­ten Zelt oder Wohn­wa­gen zu ver­brin­gen. Wir verstehen […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DanmarkPåTværs #DEN #DNK #DSB #Esbjerg #HoBugt #Intec #KærgårdKlitplantage #Kirkeå #MerDuNord #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #NaturparkVesterhavet #Noordzee #Norden #NordischeLänder #Nordsee #Nordsjøen #Nordsøen #Norðurlönd #NorthSea #Pohjoismaat #RegionMidtjylland #RegionMitteljütland #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #RingkobingFjord #Skandinavia #Skandinavien #Skjern #SkjernÅ #SkjernAu #Vadehavet #VardeÅ #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  4. Tag 5: Haders­lev – Esbjerg
    88km, 423hm

    Von Haders­lev geht es heu­te nach Wes­ten, wir über­que­ren die Halb­in­sel Jüt­land. Das tun wir haupt­säch­lich aus meteo­ro­lo­gi­schen Grün­den: einer­seits haben wir so end­lich ein­mal Rücken­wind und ande­rer­seits kommt in der Nacht auf Frei­tag eine Schlecht­wet­ter­front und da wol­len wir in der Nähe einer Eisen­bahn nach Ham­burg sein. Bevor es aber nach Wes­ten geht, kom­men noch ein­mal ein paar […]

    Gudrun in Urlaub: Ostsee - August 2026

    More: le-chat-a-velo.at/2026/08/tag-

    #Dänemark #Danmark #DEN #DNK #Esbjerg #HaderslebenerFörde #Haderslev #HaderslevFjord #Hærvejsruten #Intec #JelsNedersø #JelsOversø #KommuneHadersleben #Kongeå #Kongeåen #Königsau #NationalparkVadehavet #NationalparkWattenmeer #Nedersø #Niedersee #Norden #NordischeLänder #Norðurlönd #Obersee #Ochsenweg #Oversø #Pohjoismaat #RegionSüddänemark #RegionSyddanmark #Reiserad #Skandinavia #Skandinavien #Vadehavet #WaddenSeaWorldHeritage #Waddenzee #Wattenmeer #WeltnaturerbeWattenmeer

  5. Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

    1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

    Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

    Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

    Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

    Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

    Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

    Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

    Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

    Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

    Lähteet
    Kansanveneen coolius: yachtingworld.com/yachts-and-g
    Kansanveneen historiasta: digitaltmuseum.org/02118113574, folkbat.se/wordpress/?page_id=

    #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti