#lukufiilis — Public Fediverse posts

Luettua: Antti Salminen - Lomonosovin moottori
Poesia 2014

Olin ladannut kirjaa kohtaan paljon odotuksia. Palkintoja voittanut, vaikeasti saatavilla oleva, kokeellista, mukadokumentatiivista spefiä kaikenlaisilla lisämausteilla. Tuntuupa hyvältä, kun odotukset palkittiin.

Juonta on vaikea tiivistää. Kirjaa ei ole myöskään pakko lukea tavallisessa järjestyksessä, vaan voi edetä ristiviitteistä toiseen ja valita oma tapansa lähestyä tätä maailmaa. Se tässä onkin oleellisempaa, minkälaisen maailman kaikki eri raportit luovat, vaikka onkin havaittavissa myös etenevä tarina. Mutta se maailma: saari jossain päin Venäjää, missä ihmisistä ja ihmisenkaltaisista olioista koostuva kultti rakentaa Moottoria groteskilla alkemialla. Se on todella tyly tiivistys, ja sellaisena se tulee ottaa. Moottori on tätä isompi, saaren historia ja hahmot myös. Se pitää lukea.

Kirja vaatii useamman lukukerran, etenkin jos ensimmäisen on tehnyt normaalissa sivujärjestyksessä. Sitä ei voi jättää rauhaan, vaan sitä on tutkittava, esineenä.

(Eilen sattumalta puhuin kumppanin kanssa äänikirjoista ja aloin heiluttaa tätä teosta esimerkkinä siitä, että kaikki ei vain voi toimia äänikirjana, eikä kuulukaan, ja tällaisia kirjoja pitää ehdottomasti julkaista jatkossakin.)

Aion tonkia tätä lisää, ja lukea ns. jatko-osat mahdollisimman pian. Oon vaikuttunut, fiiliksissä. Minkälaista kieltä, minkälaista mielikuvitusta, minkälainen konsepti. Hauskaa, että #lukufiilis on Lukuviikon teemana. Sitä on nyt aika lailla.

#KirjaMastodon #Kirjadontti #AnttiSalminen #LomonosovinMoottori