#klassikot — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #klassikot, aggregated by home.social.
-
Isen tarinat
Art House, 2026
Suom. Juhani BonsdorffJos vanha japanilainen kirjallisuus kiinnostaa, tämä on erinomainen paikka aloittaa. Selvästi Genjin tarinoita pienempi kirja on helpommin lähestyttävä ja kertoo kuitenkin kiehtovalla tavalla 800-luvun Japanin hovin elämästä.
Tunneilmaisu on yhtä aikaa hillittyä ja voimakasta. Tankarunous on kaunista ja Bonsdorff on suomentanut sitä hyvin. Kuten näin vieraasta kulttuurista tulevalle kirjalle on tarpeen, mukana on paljon selventäviä alaviitteitä ja selitysosio.
Ilahduin myös muutamasta tapauksesta, joissa Bonsdorff esittää samasta runosta kaksi täysin erilaista suomennosta ja siten havainnollistaa hyvin, miten monitulkintaisia alkuperäiset runot esimerkiksi japanin runsaan homofonian vuoksi voivat olla.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #runot #klassikot
-
Isen tarinat
Art House, 2026
Suom. Juhani BonsdorffJos vanha japanilainen kirjallisuus kiinnostaa, tämä on erinomainen paikka aloittaa. Selvästi Genjin tarinoita pienempi kirja on helpommin lähestyttävä ja kertoo kuitenkin kiehtovalla tavalla 800-luvun Japanin hovin elämästä.
Tunneilmaisu on yhtä aikaa hillittyä ja voimakasta. Tankarunous on kaunista ja Bonsdorff on suomentanut sitä hyvin. Kuten näin vieraasta kulttuurista tulevalle kirjalle on tarpeen, mukana on paljon selventäviä alaviitteitä ja selitysosio.
Ilahduin myös muutamasta tapauksesta, joissa Bonsdorff esittää samasta runosta kaksi täysin erilaista suomennosta ja siten havainnollistaa hyvin, miten monitulkintaisia alkuperäiset runot esimerkiksi japanin runsaan homofonian vuoksi voivat olla.
#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #runot #klassikot
-
Rouva Dalloway
Rouva Dalloway on Virginia Woolfin klassikkoteos sadan vuoden takaa. Vuonna 1925 ilmestynyt modernin romaanin merkkiteos juoksee tajunnanvirtana kesäkuista päivää Lontoossa. Ensisijaisena näkökulmahenkilönä on tietysti rouva Clarissa Dalloway, seurapiireissä liikkuva nainen, joka on järjestämässä kutsuja samalle illalle. Näkökulma karkailee kuitenkin muihinkin ihmisiin, poukkoillen henkilöstä toiseen yllättäen. Olen arvioinut kirjan aikaisemminkin, joten en käsittele […] -
Rouva Dalloway
Rouva Dalloway on Virginia Woolfin klassikkoteos sadan vuoden takaa. Vuonna 1925 ilmestynyt modernin romaanin merkkiteos juoksee tajunnanvirtana kesäkuista päivää Lontoossa. Ensisijaisena näkökulmahenkilönä on tietysti rouva Clarissa Dalloway, seurapiireissä liikkuva nainen, joka on järjestämässä kutsuja samalle illalle. Näkökulma karkailee kuitenkin muihinkin ihmisiin, poukkoillen henkilöstä toiseen yllättäen. Olen arvioinut kirjan aikaisemminkin, joten en käsittele […] -
Rouva Dalloway
Rouva Dalloway on Virginia Woolfin klassikkoteos sadan vuoden takaa. Vuonna 1925 ilmestynyt modernin romaanin merkkiteos juoksee tajunnanvirtana kesäkuista päivää Lontoossa. Ensisijaisena näkökulmahenkilönä on tietysti rouva Clarissa Dalloway, seurapiireissä liikkuva nainen, joka on järjestämässä kutsuja samalle illalle. Näkökulma karkailee kuitenkin muihinkin ihmisiin, poukkoillen henkilöstä toiseen yllättäen. Olen arvioinut kirjan aikaisemminkin, joten en käsittele […] -
Rouva Dalloway
Rouva Dalloway on Virginia Woolfin klassikkoteos sadan vuoden takaa. Vuonna 1925 ilmestynyt modernin romaanin merkkiteos juoksee tajunnanvirtana kesäkuista päivää Lontoossa. Ensisijaisena näkökulmahenkilönä on tietysti rouva Clarissa Dalloway, seurapiireissä liikkuva nainen, joka on järjestämässä kutsuja samalle illalle. Näkökulma karkailee kuitenkin muihinkin ihmisiin, poukkoillen henkilöstä toiseen yllättäen. Olen arvioinut kirjan aikaisemminkin, joten en käsittele […] -
Tänään oli HBL:ssä kaksi kiinnostavaa kulttuurijuttua, joissa pohdittiin, miten vanha näytelmä / esitys tehdään ajankohtaiseksi. Referoin ehkä seuraavassa vähän epätasaisesti, mutta harvoin tulee kaksi kulttuuriartikkelia tai mitään artikkelia, jotka näin kiinnostavasti käsittelisivät lehdessä samaa teemaa.
Tove Djupsjöbacka arvioi Kansallisbaletin Gisellen otsikolla "Varför fortsätter man göra klassiker?" ja kehuu Gisellessä tehtyjä modernisointiratkaisuja, muun muassa miestanssijoille annettua tilaa ja äänimaisemassa kuuluvaa Gisellen kärsimystä. Joitakin juonen modernisointeja (itse en innostu 1950-luvun Italiaan siirtämisestä) Djupsjöbacka kritisoi, mutta kokonaisuutena kiittää.
Rakel Similä osuu samaan tematiikkaan kirjoittaessaan siitä, miten näytelmiä "ajantasaistetaan" osin vähän kömpelöin keinoin, esimerkiksi heitetään mukaan joku äskettäinen ajankohtaistapahtuma vähän päälleliimatusti, sen sijaan että ... mitenkähän tuon kääntäisi ... annetaan tilaa suurille ja ajattomille teemoille, jotka esityksessä puhuttelevat ilman keinotekoisia korjailuja?
Similän teksti sopi hyvin sanoittamaan sitä, mikä modernisoinneissa välillä häiritsee. Yhdessä artikkelit tarjosivat poikkeuksellisen virkistävästi havaintoja jostain, mitä en olisi lukematta hahmottanut niin kiinnostavaksi.
-
Saari
Brittikirjailija Aldous Huxley tunnetaan parhaiten klassikkodystopiastaan Uljas uusi maailma (1932), jossa tulevaisuuden yhteiskunta kuvataan äärimmilleen viedyn kapitalistisena ja ahdistavan totalitaristisena. Huxleyn viimeiseksi jääneessä romaanissa Saari (1962) käännetään tämä asetelma toisin päin. Saari on utopia, ihanneyhteiskunta, kuvaus siitä, miten hyvän elämän voi perustaa muullekin kuin rahan ja vallan tavoittelulle. Will Farnaby on jossain päin Kaakkois-Aasiaa […] -
Saari
Brittikirjailija Aldous Huxley tunnetaan parhaiten klassikkodystopiastaan Uljas uusi maailma (1932), jossa tulevaisuuden yhteiskunta kuvataan äärimmilleen viedyn kapitalistisena ja ahdistavan totalitaristisena. Huxleyn viimeiseksi jääneessä romaanissa Saari (1962) käännetään tämä asetelma toisin päin. Saari on utopia, ihanneyhteiskunta, kuvaus siitä, miten hyvän elämän voi perustaa muullekin kuin rahan ja vallan tavoittelulle. Will Farnaby on jossain päin Kaakkois-Aasiaa […] -
Saari
Brittikirjailija Aldous Huxley tunnetaan parhaiten klassikkodystopiastaan Uljas uusi maailma (1932), jossa tulevaisuuden yhteiskunta kuvataan äärimmilleen viedyn kapitalistisena ja ahdistavan totalitaristisena. Huxleyn viimeiseksi jääneessä romaanissa Saari (1962) käännetään tämä asetelma toisin päin. Saari on utopia, ihanneyhteiskunta, kuvaus siitä, miten hyvän elämän voi perustaa muullekin kuin rahan ja vallan tavoittelulle. Will Farnaby on jossain päin Kaakkois-Aasiaa […] -
Saari
Brittikirjailija Aldous Huxley tunnetaan parhaiten klassikkodystopiastaan Uljas uusi maailma (1932), jossa tulevaisuuden yhteiskunta kuvataan äärimmilleen viedyn kapitalistisena ja ahdistavan totalitaristisena. Huxleyn viimeiseksi jääneessä romaanissa Saari (1962) käännetään tämä asetelma toisin päin. Saari on utopia, ihanneyhteiskunta, kuvaus siitä, miten hyvän elämän voi perustaa muullekin kuin rahan ja vallan tavoittelulle. Will Farnaby on jossain päin Kaakkois-Aasiaa […] -
Aivan hyviä viikon aloituksia:
Pötkötellä puolimakaavassa asennossa peiton alla, kahvia juoden, #koira jalkapäässä käppyrällä rauhaisasti nukkuen ja #MuistojenBulevardi soittaa Gino Paolin Il cielo in una stanza.
https://www.youtube.com/watch?v=jU43Dc9KZbE#ddg-play
Modernimpi versio klassikosta tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=KkhyyESYE5I#ddg-play
EDIT: Jos yo. harmitti, niin lopetettuani lököttelyn, putsasin ensitöikseni #hajulukko.
#MuBu #musiikki #italoiskelmä #klassikot #klassikko #aamu #maanantai #kahvi #aamukahvi #chill
-
Aivan hyviä viikon aloituksia:
Pötkötellä puolimakaavassa asennossa peiton alla, kahvia juoden, #koira jalkapäässä käppyrällä rauhaisasti nukkuen ja #MuistojenBulevardi soittaa Gino Paolin Il cielo in una stanza.
https://www.youtube.com/watch?v=jU43Dc9KZbE#ddg-play
Modernimpi versio klassikosta tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=KkhyyESYE5I#ddg-play
EDIT: Jos yo. harmitti, niin lopetettuani lököttelyn, putsasin ensitöikseni #hajulukko.
#MuBu #musiikki #italoiskelmä #klassikot #klassikko #aamu #maanantai #kahvi #aamukahvi #chill