#kaninkolo — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #kaninkolo, aggregated by home.social.
-
1/3 Näin yhden ketjun, josta nousi taas se ilo siitä, että oli jättänyt #Facebook in jo kauan ennen #korona-aikaa. Ei tarvinnut olla näkemässä jollain tavalla itselle tuttujen ihmisten mahdollista 1hukkumista #kaninkolo on.
Neljä potentiaalista tällaista keksin, keille näin _on_voinut_käydä:_. Varmaksi en toki tiedä, kun en ole ollut näkemässä.
Nämä olivat kaikki vaihtoehtohoitoihmisiä; reikiä, kalevalaista jäsenkorjailua sun muita, joiden nimiä en nyt saa päähäni.
-
1/3 Näin yhden ketjun, josta nousi taas se ilo siitä, että oli jättänyt #Facebook in jo kauan ennen #korona-aikaa. Ei tarvinnut olla näkemässä jollain tavalla itselle tuttujen ihmisten mahdollista 1hukkumista #kaninkolo on.
Neljä potentiaalista tällaista keksin, keille näin _on_voinut_käydä:_. Varmaksi en toki tiedä, kun en ole ollut näkemässä.
Nämä olivat kaikki vaihtoehtohoitoihmisiä; reikiä, kalevalaista jäsenkorjailua sun muita, joiden nimiä en nyt saa päähäni.
-
Miksi työhön, jonka keskiössä on #kieli, valitaan jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät tavalla tai toisella ole järin taitavia sen kanssa? Sanavaraston kapeneminen, sanojen merkityksen ymmärtämättömyys jne.
Taas on jälkimmäisestä esimerkki, ihan #pääkirjoitus tasolla.
"Pekka #Aittakumpu ajoi itsensä kaninkoloon"
#Kaninkolo kuvastaa #salaliittoteoria n pauloihin ajautumista. Ei sitä, että on oman viitekehyksensä ulkopuolella.
-
Miksi työhön, jonka keskiössä on #kieli, valitaan jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät tavalla tai toisella ole järin taitavia sen kanssa? Sanavaraston kapeneminen, sanojen merkityksen ymmärtämättömyys jne.
Taas on jälkimmäisestä esimerkki, ihan #pääkirjoitus tasolla.
"Pekka #Aittakumpu ajoi itsensä kaninkoloon"
#Kaninkolo kuvastaa #salaliittoteoria n pauloihin ajautumista. Ei sitä, että on oman viitekehyksensä ulkopuolella.
-
Mikä olikaan ajatusvinouman nimi, joka saa ajattelemaan, että jokin asia onkin yleisempää mitä se on?
Löysin jotain vastaavaa: Englanniksi "availability heuristic" (Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Availability_heuristic). Eli todisteet, jotka ovat lähettyvillä tai saatavilla juuri sinulle, saavat sinua pitämään sen asian ilmentymistä yleisempänä kuin se saattaa tosiasiassa ollakaan.
Kohtasin oudon käännöskukkasen: Suomenkieliseen Wikipediaan se on käännetty "saavutettavuusharha" (Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Saavutettavuusharha).
Käännöskukkanen selittyy sillä, että Wikipedia-sivu on käännetty ruotsinkielisestä Wikipedia-sivusta "Tillgänglighetsheuristik". Käsittääkseni (ruotsin opinnoista on jo hiukan aikaa) "tillgänglighet" voi tarkoittaa saavutettavuutta tai saatavuutta. Olen töiden kautta tottunut kuulemaan, että se tarkoittaa saavutettavuutta.
"Availability" -sanan voisi kääntää ennemminkin sanaksi "saatavuus". Jopa Wiki-artikkelin lähteissä puhutaan "saatavuusheuristiikasta", kun viitataan Daniel Kahnemanin kirjaan ja tutkimuksiin. Tämä on toki osaltaan kääntäjän näkökulma ja onkin aika suora käännös.
Kiinnostaisi tietää, että käytetäänkö mitä termiä tutkimuksessa!
-
Mikä olikaan ajatusvinouman nimi, joka saa ajattelemaan, että jokin asia onkin yleisempää mitä se on?
Löysin jotain vastaavaa: Englanniksi "availability heuristic" (Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Availability_heuristic). Eli todisteet, jotka ovat lähettyvillä tai saatavilla juuri sinulle, saavat sinua pitämään sen asian ilmentymistä yleisempänä kuin se saattaa tosiasiassa ollakaan.
Kohtasin oudon käännöskukkasen: Suomenkieliseen Wikipediaan se on käännetty "saavutettavuusharha" (Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Saavutettavuusharha).
Käännöskukkanen selittyy sillä, että Wikipedia-sivu on käännetty ruotsinkielisestä Wikipedia-sivusta "Tillgänglighetsheuristik". Käsittääkseni (ruotsin opinnoista on jo hiukan aikaa) "tillgänglighet" voi tarkoittaa saavutettavuutta tai saatavuutta. Olen töiden kautta tottunut kuulemaan, että se tarkoittaa saavutettavuutta.
"Availability" -sanan voisi kääntää ennemminkin sanaksi "saatavuus". Jopa Wiki-artikkelin lähteissä puhutaan "saatavuusheuristiikasta", kun viitataan Daniel Kahnemanin kirjaan ja tutkimuksiin. Tämä on toki osaltaan kääntäjän näkökulma ja onkin aika suora käännös.
Kiinnostaisi tietää, että käytetäänkö mitä termiä tutkimuksessa!
-
Tolkuttoman hyvä kirjoitus organisaatiokäyttäytymisestä, asiakaspalvelusta ja pankeista: https://www.bitsaboutmoney.com/archive/seeing-like-a-bank/
-
Tolkuttoman hyvä kirjoitus organisaatiokäyttäytymisestä, asiakaspalvelusta ja pankeista: https://www.bitsaboutmoney.com/archive/seeing-like-a-bank/
-
Kelpo #kaninkolo perjantai-illan kunniaksi: mistä tietokoneesi saa kellonajan?
Yksinkertainen kysymys, jonka vastaus käy hiukkasfysiikassa, tähtitieteessä, salaisissa sotilastukikohdissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.
-
Kelpo #kaninkolo perjantai-illan kunniaksi: mistä tietokoneesi saa kellonajan?
Yksinkertainen kysymys, jonka vastaus käy hiukkasfysiikassa, tähtitieteessä, salaisissa sotilastukikohdissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.
-
Mielenkiintoista analyysiä sosiaalisen median eriytymisestä, #kaninkolo-oireyhtymästä ym: https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/ - tutkimus on toki rajallinen, mutta silti jo sellaisenaan varsin mielenkiintoinen ikkuna asiaan.
-
Mielenkiintoista analyysiä sosiaalisen median eriytymisestä, #kaninkolo-oireyhtymästä ym: https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/ - tutkimus on toki rajallinen, mutta silti jo sellaisenaan varsin mielenkiintoinen ikkuna asiaan.
-
@Jyrkkis @Jusskoski niin. Monessa mielessä varmasti tuolloin mietitään että "miksen ottanut sitä punaista pilleriä"