#faktojaetunimista — Public Fediverse posts

#FaktojaEtunimistä osa 12

Lasten nimet hyväksytään Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Samoin nimenmuutoshakemukset osoitetaan DVV:hen.

Oman etunimensä voi muuttaa kokonaan, jonkin nimistään voi tiputtaa pois tai voi ottaa yhden tai useamman nimen lisää. Myös nimien järjestystä voi muuttaa.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 11

Ensimmäinen etunimilaki astui voimaan vuoden 1946 alussa, 25 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen sukunimilaki. Etunimilain oli valmistellut pääosin K. J. Ståhlberg.

Uusin etu- ja sukunimilaki tuli voimaan vuonna 2019. Suurin muutos aiempiin lakeihin on se, että etunimiä voi olla neljä (aiemmin korkeintaan kolme).

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 10

Yhdysnimiksi sanotaan etunimiä, joissa on yhdistetty kaksi nimeä yhdysviivalla tai kirjoitettu nimet yhteen (esimerkiksi Ville-Veikko, Annemari). Tällaisia nimiä alkaa asiakirjoissa esiintyä harvakseltaan 1800-luvun lopulla.

1/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 9

Etunimien järjestykseen vaikuttaa yleensä niin sanottu viskurilaki, jonka mukaan nimiyhdistelmissä raskain aines eli pisin nimi ”viskautuu” kevyempien jälkeen. (Termin taustalla on viljanpuintiin liittyvä jyvien ja akanoiden viskaaminen.)

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 8

Useamman kuin yhden etunimen antaminen on verrattain uusi ilmiö. Moninimisyys lähti Euroopan kuninkaallisilta ja aatelisilta 1600-luvulla ja eteni porvareiden kautta Suomenkin talonpoikaisväestöön, joka omaksui sen 1800-luvulla.

Aluksi kaksinimisiä puhuteltaessa käytettiin ilmeisesti kumpaakin nimeä.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 7

Eri etunimet ovat eri aikoina suosittuja. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa oman tai vanhempiensa ikäluokan nimiä lapsilleen. Omien isovanhempien ikäluokan nimet sen sijaan tuntuvat ”tuoreemmilta”.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 6

Nimipäiväkalenterimme sai alkunsa katolisesta pyhimyskalenterista, jossa oli pyhimysten muistopäivät. Reformaation jälkeen se alkoi kehittyä nimipäiväkalenteriksi.

Vuonna 1705 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Almanach eli Ajan-Lucu. Vuonna 1810 Turun Akatemia sai yksinoikeuden julkaista almanakkaa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nykyisin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon on Helsingin yliopistolla.

1/2

#etunimet #nimet

Palasin töihin ja ajattelin julkaista uudestaan vähän päitettynä muutama vuosi sitten tviittaamani ketjut #FaktojaEtunimistä ja #FaktojaSukunimistä. Aloitetaan sukunimistä. Jatkoa ketjuun tulee arkipäivinä.
#nimet