#etunimet — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #etunimet, aggregated by home.social.
-
Pappi kastoi v. 1887 isoäitini Hiliinaksi, koska ei suostunut antamaan paremman väen Helena-nimeä rahvaan lapselle. Käytännössä mummua sanottiin Hilliinaksi. Talon kauppakirjojen ja elatussopimuksen vahvistuspapereissa kihlakunnanoikeudessa v. 1916 nimestä käytetään samassa käsittelyssä muotoja Hiliina, Hilliina, Hellin, Helli, Hellina 😃
#etunimet -
Näin feedissä uutisen yhdysvaltalaisesta Jorma Tacconesta, ja olin, et mikä ihmeen jenkki-Jorma.
Hakukoneloinnillahan tuo sitten selvisi:
"He is named after Jorma Kaukonen, Jefferson Airplane's famed guitarist."
#Jorma #JormaKaukonen #JormaTaccone #nimi #nimet #etunimi #etunimet
-
Juttusarjan viimeinen osa eli 1980-luvun suosituimmat etunimet: https://kotiliesi.fi/ihmiset/kulttuuri/1980-luvun-suosituimmat-etunimet/
-
Juttusarja jatkuu 1970-luvun suosituimmilla nimillä.
https://kotiliesi.fi/ihmiset/kulttuuri/1970-luvun-suosituimmat-etunimet/
-
Kotilieden toimittaja haastatteli minua 50- ja 60-lukujen suosituimmista etunimistä.
1950-luku: https://kotiliesi.fi/ihmiset/kulttuuri/1950-luvun-suosituimmat-etunimet/
-
Nimiä, jotka ovat sekä etu- että sukunimiä.
Äkkiä tulee mieleen:
Heikki
Junes
Seppo
A) Tuleeko Sinun mieleen lisää?
B) Binäärisessä maailmankäsityksessä (joka lähtökohtaisesti on väärä) nämä mielletään etuniminä miesten nimiksi. Onko yhtään naisen nimeksi miellettyä?
Lisäyksiä: Ahti, Eeva, Olli, Sari
#nimi #nimet #etunimi #etunimet #sukunimi #sukunimet #kieli #sanat
-
Onkohan olemassa perhettä jossa lasten nimet olisivat Aamu, Päivä, Ilta ja Yö 🤔
Yö-nimisiä on Suomessa ainakin kolme.
#etunimet -
Kirjoitin viime vuonna Pirta-lehteen 2000-luvun etunimimuodista. Lehti on nyt vapaasti verkossa luettavana (pdf:nä). Juttuni alkaa sivulta 24.
https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Pirta_2_23_nettiin.pdf
-
Etunimien taivutus
Julkaisusta voi tarkistaa, miten yksittäisiä etunimiä suositetaan taivutettavan. Se sisältää Suomen kansalaisten yleisimmät sekä taivutukseltaan usein ongelmia aiheuttavat etunimet. Lisäksi julkaisussa on muunkielisiä, Suomessa käytössä olevia nimiä.
-
Nimilautakunta julkisti tänään listat etunimiehdotuksista, joita se puolsi ja jätti puoltamatta viime vuonna. Tyypillisesti tämä päivä on somessa ollut ihmisten nimien pilkkaamispäivä, minkä vuoksi kirjoitin muutama vuosi sitten oheisen blogitekstin.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/nimien_viemaa/ala_pilkkaa_toisten_nimia.35512.blog
-
1/2 #Pohdings:
Eilen BBC Worldin tiedeohjelmassa puhuttiin ahmoista, ja sitten kävi niin kuin autistilla usein, että aloin selvittää lisää asoita, ja sitten tuli vastaan yksi itseä suuresti kiehtovista asioista l. #kieli ja #sanat, kun opin, että #ahma a sanotaan myös mm. osmaksi ja osmoksi, ja nämä #etunimet saivat aivan uuden sfäärin, ja sai myös #Kamppi, että liittyykösekin kaupunginosa #Stadi n eläinkortteleihin, kun ahmaa sanotaan myös kampiksi.
-
Jos lapselle ehdotetun tai itselle haetun etunimen lainmukaisuus arveluttaa, DVV pyytää lausunnon nimilautakunnalta. Aikuisille nimenmuuttajille hyväksytään sellaisiakin etunimiä, joita lapsille ei hyväksytä. Nimen hyväksymisen taustalla voi olla myös yhteys toiseen nimikulttuuriin.
Pari vuotta sitten hermostuin harvinaisille nimille naureskeluun ja kirjoitin blogitekstin:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/nimien_viemaa/ala_pilkkaa_toisten_nimia.35512.blog2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 12
Lasten nimet hyväksytään Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Samoin nimenmuutoshakemukset osoitetaan DVV:hen.
Oman etunimensä voi muuttaa kokonaan, jonkin nimistään voi tiputtaa pois tai voi ottaa yhden tai useamman nimen lisää. Myös nimien järjestystä voi muuttaa.
1/2
-
Lain mukaan etunimi ei saa aiheuttaa pahennusta eikä kantajalleen haittaa. Sen täytyy muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastata vakiintunutta etunimikäytäntöä ja olla vakiintunut nimensaajan kanssa samalle sukupuolelle. Eri sukupuolelle vakiintunut nimi voidaan kuitenkin hyväksyä, jos se on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä.
2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 11
Ensimmäinen etunimilaki astui voimaan vuoden 1946 alussa, 25 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen sukunimilaki. Etunimilain oli valmistellut pääosin K. J. Ståhlberg.
Uusin etu- ja sukunimilaki tuli voimaan vuonna 2019. Suurin muutos aiempiin lakeihin on se, että etunimiä voi olla neljä (aiemmin korkeintaan kolme).
1/2
-
Yleisimmät yhdysnimet Suomen nykyväestöllä ovat Marja-Leena, Marja-Liisa, Anna-Liisa, Veli-Matti, Juha-Pekka ja Jukka-Pekka.
Aiemmin yhdysnimiksi annettiin usein vakiintuneita yhdistelmiä, kuten edellä mainitut. Nykyisin täysin uuden yhdysnimen muodostaminen on yksi tapa luoda yksilöllisiä nimiä.
3/3
-
1900-luvun alkupuolella Anna-Liisasta tuli erittäin suosittu yhdysnimi. Nimi oli suosituimmillaan vuosina 1925–35. Sen vanavedessä myös muut yhdysnimet yleistyivät niin, että 1940-luvun lopulla 10 % tytöistä sai yhdysnimen.
Pojilla yhdysnimet yleistyivät vasta 1980-luvulla. Ensimmäisenä suosituksi nousi Veli-Matti. Myös tytöillä yhdysnimet lähtivät uuteen nousuun 1980-luvulla.
2/3
-
#FaktojaEtunimistä osa 10
Yhdysnimiksi sanotaan etunimiä, joissa on yhdistetty kaksi nimeä yhdysviivalla tai kirjoitettu nimet yhteen (esimerkiksi Ville-Veikko, Annemari). Tällaisia nimiä alkaa asiakirjoissa esiintyä harvakseltaan 1800-luvun lopulla.
1/3
-
Tyypillisessä kahden nimen yhdistelmässä on ensimmäisenä kaksitavuinen (vokaaliloppuinen) nimi ja toisena kolmi- tai useampitavuinen nimi (Antti Juhani, Laura Emilia). Jälkimmäinen nimi voi olla myös kaksitavuinen mutta konsonanttiloppuinen (Mikko Markus).
Kolmen nimen yhdistelmissä tavurakenne on usein 2+2+3 tai 3+2+3 (Anni Iiris Auroora, Mikael Juho Tapani).
Omien havaintojeni mukaan viskurilakia rikotaan nykyisin usein.
2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 9
Etunimien järjestykseen vaikuttaa yleensä niin sanottu viskurilaki, jonka mukaan nimiyhdistelmissä raskain aines eli pisin nimi ”viskautuu” kevyempien jälkeen. (Termin taustalla on viljanpuintiin liittyvä jyvien ja akanoiden viskaaminen.)
1/2
-
1980-luvulta alkaen kolminimisten määrä on kasvanut nopeasti, ja nykyisin kolmea nimeä annetaan lähes yhtä paljon kuin kahta (2022 syntyneet: 2 nimeä 48 %, 3 nimeä 42 %).
Yhden nimen saavia on melko vähän (2022: 9 %).
Vuonna 2019 voimaan tulleen etu- ja sukunimilain mukaan etunimien enimmäismäärä on neljä, mutta nelinimisten määrä on toistaiseksi jäänyt hyvin vähäiseksi (2022: 0,7 %).
2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 8
Useamman kuin yhden etunimen antaminen on verrattain uusi ilmiö. Moninimisyys lähti Euroopan kuninkaallisilta ja aatelisilta 1600-luvulla ja eteni porvareiden kautta Suomenkin talonpoikaisväestöön, joka omaksui sen 1800-luvulla.
Aluksi kaksinimisiä puhuteltaessa käytettiin ilmeisesti kumpaakin nimeä.
1/2
-
Näyttää siltä, että nimimuodin sykli on 80–100 vuotta. Sellaiset nimet, jotka ovat aiemmin olleet todella suosittuja, eivät välttämättä nouse yhtä suosituiksi toisella kierroksella. Jotkin nimet ovat koko ajan suosiossa (esimerkiksi Lauri, Maija).
Jälkimmäisten etunimien suosiossa on vähemmän vaihtelua kuin ensimmäisten etunimien, koska jälkimmäisiä nimiä ei yleensä käytetä arjessa ja niiksi valitaan usein suvun perintönimiä.
2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 7
Eri etunimet ovat eri aikoina suosittuja. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa oman tai vanhempiensa ikäluokan nimiä lapsilleen. Omien isovanhempien ikäluokan nimet sen sijaan tuntuvat ”tuoreemmilta”.
1/2
-
Nimipäiväkalenteria uudistetaan nykyisin 5 vuoden välein. 1980-luvulta alkaen uudistus on perustunut nimenkantajien määrään. Ensisijainen kriteeri kalenteriin pääsylle on siis nimen yleisyys.
Seuraava nimipäiväuudistus tulee voimaan vuonna 2025. Suomalaiseen kalenteriin lisätään 33 nimeä ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 nimeä.
Minna Saarelma-Paukkala kertoo Kielikello-artikkelissaan uusimmasta nimipäiväuudistuksesta: https://www.kielikello.fi/-/nimipäiväuudistus-tuo-60-uutta-nimeä-kalentereihin
2/2
-
#FaktojaEtunimistä osa 6
Nimipäiväkalenterimme sai alkunsa katolisesta pyhimyskalenterista, jossa oli pyhimysten muistopäivät. Reformaation jälkeen se alkoi kehittyä nimipäiväkalenteriksi.
Vuonna 1705 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Almanach eli Ajan-Lucu. Vuonna 1810 Turun Akatemia sai yksinoikeuden julkaista almanakkaa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nykyisin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon on Helsingin yliopistolla.
1/2
-
Suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin uudet nimet ovat Aston, Bea, Caspian, Celine, Dominic, Edla, Elisa, Elton, Elvin, Emilie, Fiona, Joar, Julian, Line, Luca, Lykke, Malva, Marius, Matteo, Melanie, Mila, Morris, Sienna, Tova, Tristan, Venla ja Winston.
#etunimet #nimipäivät -
Vuoden 2025 nimipäiväuudistuksessa suomalaiseen kalenteriin lisätään nimet Aamos, Alissa, Alva, Amelia, Camilla, Elea, Eppu, Ilja, Jare, Jasu, Jessica, Jose, Juulia, Kaius, Kevin, Kira, Leon, Lili, Lilia, Lilian, Linus, Livia, Marju, Martin, Miki, Milena, Mio, Mona, Neo, Rolf, Siina, Sinna ja Vivian.
#etunimet #nimipäivät -
Kolmas 2000-luvun nimitrendi on kansainvälisinä pidetyt nimet. Sen vuoksi nykyisin samat nimet ovat usein samaan aikaan suosittuja useissa länsimaissa. Esimerkiksi Emma, Leo, Luka ~ Lucas, Oliver, Olivia ja Sofia ovat olleet 2000-luvulla suostuimpien nimien joukossa monessa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa.
3/3