Live and recent posts from across the Fediverse tagged #taloustiede, aggregated by home.social.
Tärkeä ja ajankohtainen tuore tutkimus, jonka päättäjät nyt toivottavasti ottavat huomioon. Suojaosat kasvattivat Suomessa osa-aikatyöntekijöiden osuutta, eivätkä heikentäneet myöhempää kokoaikaista työllistymistä vaan pikemminkin vahvistivat sitä. Eiköhän siis palauteta suojaosat.
➡️ Uutinen: https://yle.fi/a/74-20241343
➡️ Linkki tutkimukseen: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0047272726001210
En löytänyt itsekään vihjeiden perusteella, mutta tämä löytyi.
Tuo 43k€ -vastaus oli hyvä kysyä VATT:ista. Sen jälkeen alkoikin tulla aika paljon omaa mutua.
EDIT:
>Opettaja ei opeta, jos hän ei saa siitä palkkaa, vaan saisi saman rahan tehdessään kotihommia.
Jos joku tarjoaisi siivoavansa kämppääni (tai tekisi ruokaa, jne.) samalla kun teen opetusta valmistelevaa työtä tai luennointia, niin SATAVARMASTI OTTAISIN JA PITÄISIN DIILINÄ.
Taloustuttaako?
”Muissa tieteissä tiedetään enemmän, mitä vaikutuksia julkisilla palveluilla ja niistä leikkaamisella on, mutta niitä ei oteta politiikassa huomioon, koska taloustiede ja sen puhetavat hallitsevat” 🗝️
Tympeät tytöt : Luokkakipuja
Vuonna 2021 ilmestynyt ensimmäinen Tympeät tytöt -kirja Aikuistumisriittejä käsitteli patriarkaattia monelta kantilta: muun muassa naiseksi kasvamista, kilttejä tyttöjä, sisäistettyä naisvihaa, miesneroja, kotitöitä ja kehojen kontrollia. Tehokas peruskurssi ärhäkkään feminismiin oli kääritty pinkkiin sarjakuvakuvitukseen ja toimi hyvin.
Odotukset uutta Luokkakipuja-kirjaa kohtaan olivat siis korkealla. Ne Riina Tanskanen täyttää vaivattomasti. Kirjojen välissä […]
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tympeat-tytot-luokkakipuja/
Kaput : The End of the German Miracle
Saksa on totuttu näkemään Euroopan talouden veturina, mutta viime aikoina kiiltokuva on alkanut repeilemään. Riippuvaisuus Venäjän energiasta, autoteollisuuden kompurointi ja talouden supistuminen on yllättänyt paitsi saksalaiset niin monet talouden asiantuntijat. Wolfgang Münchau argumentoi kirjassaan Kaput : The End of the German Miracle, että Saksan ongelmat eivät kuitenkaan johdu mistään tilapäisestä kriisistä, vaan ne kumpuavat syvälle juurtuneista rakenteellisista […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kaput-the-end-of-the-german-miracle/
"... missä on se taloustiede, joka pyrkii vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja ratkaisemaan ilmastokriisin?"
HALLITUS ON sortajien uskollinen suojelija. Jos vilpittömästi haluamme parasta kansalle, ei kannata tavoitella apua hallitukselta vaan vapautusta sen harjoittamasta sorrosta eli poliittisen vapauden valloittamista. #hallitus #hallitusalas #leikkaukset #vapaus #apu #yhteisetasiat #taloustiede #ihminen #ihmiset #kansa #talous
On tämäkin että Suomi on mennyt eriarvoisuudessa Britannian ohi, ja (1.) kokoomusnuorten puheenjohtaja kritisoi tästä taloustieteilijää luettuaan tilastoa väärin ja (2.) tulee samalla todenneeksi että tämä ohitus on juttu josta ei uskaltanut edes haaveilla.
Järjestönsä näköinen puheenjohtaja.
Näitä tulevia ministerejä tämäkin.
"Promootiokulttuuria ilmentävät esimerkiksi ammattimaiseen julkisuudenhallintaan keskittyvien konsulttitoimistojen nousu ja erilaisten asiantuntija-ammattien viestinnällistyminen. Promootiokulttuurin kyllästämässä yhteiskunnnassa julkinen tila ei ole niinkään avoimen debatin tila kuin keino edistää omia tavoitteita tai kertoa vetoavia, tunteisiin käyviä tarinoita."
Melkoista taloustiedettä...
"... professor had taken the values from an adjacent country in the spreadsheet. New Zealand’s data had been copied from the Netherlands, for example, and the United States’ data from the United Kingdom."
Gomes ym. ovat analysoineet teollisten robottien käyttöönoton vaikutuksia Ruotsissa 1999-2007. Automaatioalttiilla aloilla työntekijät kompensoivat työpaikkansa riskisyyttä poistumalla osakemarkkinoilta. Tästä seuraa lasku varallisuudessa — mutta ainoastaan matalasti koulutetuille. Kansankapitalismi on kaunis ajatus, mutta vuotaa ilman taloudellista sivistystä. https://academic.oup.com/rfs/article-abstract/37/1/119/7192998?redirectedFrom=PDF&login=false
"Jos yritys ei kasva, se taantuu." Onko tää myytti pelkästään neoklassiseen taloustieteeseen ja/tai kauppispöhinään perustuva argumentti sille, miksi yrityksen pitää kasvaa? Miksi yritys ei voisi pysyä tasapainotilassa?
Löytyykö joltain tietämystä?
Rakennetaanko Helsinkiin liikaa? Hesarin haastatteleman kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaan mukaan ei
”Helsinkiin on rakennettu liian vähän”.
Koska asuntojen hinnat ovat Helsingissä korkeita, ”mikään ei viittaa siihen, että olisi rakennettu liikaa”, Saarimaa sanoo.
Tämä on tietenkin taloustieteen logiikan mukaan ihan totta. Kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, vapailla markkinoilla hinnat nousevat, ja asuntojen hintojen nousu on merkki siitä, että lisää asuntoja pitää saada, ja rakentamisen lisäämistä yleisesti tarjotaan ainoana keinona asumisen hinnan kohoamisen torjuntaan. Helsinki houkutelee ja vetää puoleensa, enkä sitä ihmettele – onhan tämä kaikin puolin ihana paikka asua.
Olen kuluvan syksyn ajan mukana Sitran vetämässä talouden tulevaisuuksia luotaavassa Talouden monet tulevaisuudet -työpajasarjassa, ja työskentelyssämme on vain koko ajan vahvistunut näkemys siitä, miten taloustieteen näkökulmat esitetään mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa usein hegemonisina. Kun kansalaiset ovat ensin keskustelleet arvojen, toiveiden ja odotusten pohjlta, jostain marssitetaan sitten lavalle "talousviisas"; ekonomisti, joka kertoo miten asiat oikeasti ovat. Vähän sitä henkeä tässäkin jutussa on.
Taloudelliset näkökulmat ovat tietenkin olennaisia, ja ekonomisteja kannattaa kyllä kuunnella. Kysymys siitä, rakennetaanko Helsinkiin liikaa tai liian vähän on kuitenkin paljon moniulotteisempi kysymys kuin vain taloudellinen. Demokratian tehtävänä nimenomaan on tuoda keskusteluun ja päätöksentekoon muitakin näkökulmia kuin vain teoreettisia, taloudellisia ja teknokraattisia, ja lopulta vastaus kysymykseen siitä milloin rakentaminen on riittävää tai riittämätöntä täytyy syntyä demokraattisen prosessin ja eri näkökohtia yhteen tuovan keskustelun kautta.
Yhä useampi kaupunkilainen nostaa nyt esille huoliaan rakentamisen määrästä. On toinen kysymys onko tämä huoli perusteltu, vai reaktio esimerkiksi rakentamisen leviämiseen sellaisille paikoille, jotka haluttaisiin säilyttää ennallaan, mutta huolen nouseminen toistuvasti esille on merkki siitä, että siinä tavassa, jolla Helsinki kasvaa on sellaisia piirteitä, jotka helsinkiläiset yhä useammin kyseenalaistavat. Nämä saattavat liittyä sekä kasvuun itseensä, että siihen miten sen toteuttaminen käytännössä arjessa ilmenee.
Ehkäpä kasvua kaupungin tavoiteena olisikin syytä problematisoida samalla tavalla kuin yhä laajemmin problematisoidaan talouden kasvua. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että kasvu pitäisi pyrkiä pysäyttämään, vaan sitä, että tunnustetaan ja otetaan entistä enemmän huomioon se, että kaupungin kasvu ei ole yksiselitteisesti positiivinen ilmiö, vaan se tuo mukanaan niin kasvuun liittyviä konflikteja ja menetyksiä, kuin muitakin mahdollisia haittoja.
Eräs kaupunkitaloustieteen klassikkokysymyksistä onkin kysymys siitä, miten määritellä optimaalinen kaupungin koko. Tähän liittyviä teorioita ja johtopäätöksiä on useita, mutta itse kysymys paljastaa perusasetelman: kaupungin koon kasvu tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä, mutta jossain koossa saavutetaan optimaalinen koko, jonka jälkeen kasvun jatkuminen tuokin mukanaan enemmän haasteita kuin hyötyjä.
Kenties näissä kaupungin kasvuun liittyvissä konflikteissa onkin mukana signaaleita näiden kasvun haittojen lisääntymisestä. Helsingin olemukseen kuuluu tietty väljyys ja luonnon kanssa yhteenkietoutunut asuminen. Kuinka paljon nykyisten kaupunginosien alueella voidaan asukasmäärää lisätä ilman, että menetetään jotain olennaista niistä Helsingin ominaispiirteistä, mille helsinkiläinen korkea elämisen laatu perustuu?
#helsinki #rakentaminen #kasvu #taloustiede #kaupunkitaloustiede #demokratia
vanha juttu, mutta kiehtova otsikko 🦜 (maksumuuri)
"stokastiset papukaijat" saa uuden merkityksen 🦜😁
#chatGPT #tekoäly #taloustiede #biznez #talous
ja ei, se ei ole tekoäly vaan kone joka laskee ja paljon. computer.
Professori Mika Pantzar:
"Yksituumainen velkapelottelu vie huomion pitkän aikavälin kysymyksiltä, esimerkiksi työvoiman laadusta ja sen riittävyydestä."
"Monilla nettikeskustelijoilla on väärä käsitys Suomen kansantalouden kuulumisesta samaan ryhmään Etelä-Euroopan kriisimaiden kanssa. ... Huomioitaessa julkisen talouden varallisuus Suomi kuului Norjan kanssa Euroopan vahvimpiin kansantalouksiin."
#politiikka #kansantalous #valtiontalous #valtionvelka #taloustiede
Tuli taas mieleen että kuinka hyvin Suomessa ymmärretään taloustieteen perusasiat kuten esimerkiksi se että rikkaille annetut veronalennukset valuvat vähän kerrallaan veroparatiiseihin mutta vähäosaisimmille annetut tuet näkyvät välittömästi lähikaupan kassalla?
@AaroSahari
@heiantti
po. aiheeseen lisää näkökulmaa, sujuvasti kirjoitettuna. Ja löytyy myös kirjastosta
#taloustiede #alustatalous
https://vastapaino.fi/sivu/tuote/yhtiovalta-alustatalouden-aikakaudella/3868996
<3 6-10 oli tänä aamuna #KuusiKuvaa -vieraana. <3!
#SixtenKorkman #Korkman #YleRadio1 #talous #taloustiede #talouspolitiikka #politiikka #yhteiskunta #elämä
Oliko se niin että 99 % ihmisistä ei tiedä mitä käytännössä tarkoittaa "trickle down economics"?
Miksi kovin harva poliitikko tuntuu ymmärtävän sitä taloustieteen perusasiaa, että rikkaille annetut veronalennukset valuvat vähän kerrallaan veroparatiiseihin mutta vähäosaisimmille annetut tuet näkyvät välittömästi lähikaupan kassalla?
Voj nej! Tuleeko nyt vielä kaikemmaaliman krugmanien, pikettyjen ja stiglitzien lisäksi nuoria ekonomisteja pilaamaan kokoomuksen #velkakello'pelottelun?!? Ja että juuri #eduskuntavaalit2023 alla!
"Suomen velkapelko ihmetyttää uuden sukupolven saksalaista talousvaikuttajaa: ”#Valtionvelka on mahtava asia.”
#SiglGlöckner #kokoomus #velkapopulismi #talous #talouspolitiikka #politiikka #ekonomisti #ekonomi #taloustiede
https://www.hs.fi/visio/art-2000009222047.html?utm_source=twitter&utm_medium=toimitus-dlvr
Muistanette #CarlBarks:in tarinan jossa #RoopeSetä pyytää #AkuAnkka:a tuhlaamaan jottei rahasäiliö halkeaisi?
Lopuksi käy ilmi että Aku on tuhlannut rahaa lähinnä Roopen omistamissa paikoissa, joten tuhlaus oli turhaa (ja Roope vihainen rahankäytöstä).
Tosielämässä näin toimivat #sosiaalituet: köyhillä ei varaa säästää, joten tukien nousu lisää kotimaan kysyntää. #Hyvinvointi, #työllisyys, ja #verotulot kasvaa.
Rikkaiden #veronalennukset ei tuota samaa vaikutusta.