#suomenkieli — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #suomenkieli, aggregated by home.social.
-
Nauru on suomeksi jatkossa Naoero
-
Silloin tällöin törmään sanaan, joka puhuttelee ja jonka haluaisin ujuttaa johonkin tekstiini.
Tässä aamulla tarinaa editoidessa ja etsiessä kahviin liittyviä sanontoja, tuli vastaan "rituratu". Ja ai vitsit, kun onkin kivankuuloinen sana. Johonkin tarinaan tai runoon tää on pakko tunkea. 😁
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_32134Myös "rituratujää" on semmoinen, jota voisin alkaa käyttää ihan omassa puheessakin. Jos ei muuten, niin kokeillakseni, kuinka monelle sana on tuttu.😁
https://meankielensanakirja.com/fi/sana/47892Viimeksi Sanasepästä bongasin sanan "jäkkärä", joka oli mulle siis uusi sana, ja niin hauskasti kielen päällä pyörivä, että oli pakko lisätä se Kesä-tarinaani. Ja olen aika tyytyväinen siitä, miten sen sinne sain, koska se ei ole vain kasvi muiden joukossa vaan jotain muuta. Mikä selviää sitten, kun jossain muodossa tarinan julkaisen. 😁
-
Miksei tätä lyhennettä käytetä Suomessa?🤔
-
Eläinoikeusakatemian Haistelurauha-artikkelia lukiessa heräsi kysymys 'hän'-pronominin käytöstä. Sivuilta löytyi paljon muun ohella kielitieteilijän kirjoitus aiheesta, https://elainoikeusakatemia.fi/elainkin-voi-olla-han/
Puhekielessä passaa hyvin, normitetussa yleiskielessä vaikkapa koiran tai kissan hännittely olisi kielioppivirhe. Mutta mikä tärkeintä, "eläimiin kohdistuvat asenteet eivät ole missään nimessä ainoa tai luultavasti edes merkittävin pronominivalintaa määrittävä tekijä". Esimerkiksi "lounais- ja kaakkois-murteissa hän-pronominia käytetään paljon muissakin tilanteissa kuin toisen näkökulmaan eläytyessä". Ja vielä, "ihminen voi tehdä eläimen toiminnasta tarpeettoman inhimillistävän ja virheellisen tulkinnan riippumatta siitä, käyttääkö sen ilmaisemiseen hän- vain se-pronominia".
Mukava artikkeli, samoin kuin tuo haistelurauhan julistuskin, https://elainoikeusakatemia.fi/haistelurauha/, vaikka paikoin puheessa siitä, mitä "tiede" on osoittanut tai mitä kaikkea koiran "aivoissa" tapahtuu, saattaa tuoksahtaa kyökkipsykologia.
#elain #animal #eläintenOikeudet #eläintenKäyttäytyminen #koirat #haistelu #dogs #kieli #suomenKieli #pronominit #pronouns #animalRights
-
Ai että lämmittää mieltä nämä uutisten oikeaoppiset suomenkieliset ilmaisut, kuten "nyt suuri osa Etelä-Koreasta on asetettu hellevaroituksen alle". Niin että otettiin suuri osa Etelä-Koreaa ja asetettiin se tuohon hellevaroitus-kyltin alle? Vaiko ettäkö suureen osaan Etelä-Koreaa on annettu hellevaroitus? #suomenkieli #rappio #argh
-
"Suomi on kaksikielinen maa." No entäs Ahvenanmaa?
Lomaillessa länsirannikon suunnalla tuli eilen pistäydyttyä Närpiössä. 10v sitten tämä viimeinen yksikielinen ruotsinkielinen kunta siirtyi kaksikieliseksi.
Siis Manner-Suomen viimeinen. Näinkin pieneksi maaksi meillä on mukavasti variaatiota virallisissa "kielimalleissamme". Eikä tämä kansalliskielen kuvio edes sisällä vielä saamea.
(Gemini + ChatGPT -kombolla aamukahvipöydässä syntynyt kuva saattaa sisältää virheitä.)
-
Inhokkisanojani:
- makusuklaa (onko suklaa, jossa ei ole karkinmuruja seassa, sitten mautonsuklaa?)
- lukujuttu (ovatko lyhyet artikkelit haistojuttuja?) -
En muista koskaan kuulleeni tällaista verbiä kuin "imaistua" (imeytyä, tempautua). Googlella löytyy kuitenkin muitakin esimerkkejä.
-
Tämä R-sana
harvinainen ja vaarallinen
"Rakas ..."
Tällä saan aina hämmennettyä rakkaitani, jättämällä jatkon ilmaan kellumaan
.. lapsi
.. ystävä
.. sisko
... tärkeä ihminen
.. ??Ei se käyttämällä kulu
Peace, love and happiness ❤️
-
Hyviä ehdotuksia tietokonesanaston suomenkielisiksi vastineiksi otan mielelläni vastaan.
Muun muassa tuo Windowsin kansioston jäljitelmä ei toimi nyt ihan jokaisen prefix-sanan tilalla.
-
Päädyttiin pohtimaan Tekstitelevision Matin kanssa, mikä on ero
maisemassa / maisemissa sanoilla,
kumpiko sanoista merkitsee kauempana havaitsijasta, puhujasta olemista?
-
Luen Haanpään novelleja kokoelmasta Vanha voiman mies. Merkillisiä pikkukertomuksia 1920- ja 1930 -luvulta. Tätä jäin makustelemaan: "Temu oli jo vanha ja pian katoavaiset jättävä mies. Mutta mikäpä sen tietää: monta nuorempaa voi hänen rinnallaan joutua Nurmituomaan hoteisiin. Hän on vielä kepelä, tökki ja kirkasääninen mies, aivan kuin talitiainen jäisen pensaan oksassa."
#suomenkieli #kirjafedi #KirjaMastodon -
Mietin et jos mää kirjottasin samal taval ku puhun, nii mitäköhä siit sit oikeen tulis? Kuis paljo mun pitää tiputtaa kirjaimii pois? Ent välilyöntei, tartteeks kirjottaa sanat yhteen tai laittaa tuplat kirjaimii sanoin välii? Ja meneeks kaik äänteet ny oikein, et tuleeks siihen ny u vai o mun puhees. Kuulemm "on" mukautuu sen mukaa mikä konsonantti tulee seuraavaks: "toinen om maalari ja toinenki oj juoppo". Nii kait mun sit pitää sitäki kattoo vähä tarkemmi ku tällee kirjottelen. Mut päteeks toi sit myös muihinki n-loppusii sanoihi? Ja ite asias, ehkä mun pitäis laittaa ain joku ekstrakonsonantti siihe sanojen loppuu ku eiks suomen kielessä semmone kirjottamaton äänne oo? Tai ainaski jostai niin olin lukevinani aikoinaa. Ja sit tietty enite täs huolettaa se, et enhä mää vaa puhu Turkua?
-
Iski taas opiskelijan tekstissä vastaani #S2-open yksi lempivirheistä:
”Kaupungilla nain monta ihmistä.”
Joskus niillä ään pilkuilla on aika isosti väliä. Nätti opiskelijaneito voisi herättää tarpeetonta huomiota ilman. #suomenkieli #opettaminen #kielivirheet
-
Suvivirsi omalla oikeinkirjoituksellani:
Jo jovtuj armas ajca ja ſuvi ſulojnen
Cavnístiq joca pajccá coristá cuccanen
Nüt ſivnaustán ſópi tás lämpö avringon
Se lóndon údex’ lópi, ſen cuzú elohonTás nítüt vihandojvat ja lajho láxosſa
Pút mezän huminojvat tás lehtiverhosſa
Se mejlle mujstuttápi hüvűttäs’, Jumala
Ihmejtäs’ julistápi ſe vóſi vódeltaTás lindut lavlujanſaq viſerta̋ cavnístiq
Mős ejkö Herran canſa Lójánſaq kíttäjſi!
Mun ſéluni ſä lítäq mős a̋nes’ córohon
Ja armon Herrá kítäq cun lavpijas hän onLisätietoa: https://qalle.neocities.org/oikeinkirj
-
Mitä mietin neljältä yöllä: miksi rekisteröidyn säätiön lyhenne on ”sr” eikä ”rs”?
-
TIL – kun tsekkasin pari kolme ilmeisintä lähdettä ja käytin koko hommaan peräti jokusen kokonaisen minuutin:
Nämä kala-, peruna-, lanttu- ym. kukot, nimittäin. Omituiselle nimitykselle on kuin onkin selitys. ”Osittainen alasaksalainen lainasana.”
+ + + +
Yhdellä tavanomaisella ulkomaankielellä näköjään puhutaan yhdestä kukkosortista nimityksin ”fish pie” tai ”traditional Finnish fish pie”.
Jep, vaan onko sitten myös esimerkiksi ”potato pie”? On, mutta se ei suinkaan tarkoita perunakukkoa.
+ + + +
Ja perinteisistä suomalaisista sapuskoista vielä muutenkin puheen ollen, minulle on edelleen epäselvää, mikä ylipäätään tekee karjalanpiirakoista muka sellaisia. Meinaan, että riisinviljelyä ei Suomessa tai Karjalassa kyllä kovin paljon ole perinteisesti harjoitettu. Ei sen puoleen, ei perunaakaan ole Suomessa syöty kuin vasta äskettäin, 1700-luvulta lähtien. Olisikohan naurispiirakka mitään?
#Kalakukko #Karjalanpiirakka #Ruoka #SuomenKieli #SuomenKieliIäti #Perinteet
-
Ah kiitos Ruutu rakkaan äidinkieleni murhaamisesta.
-
Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää! Vai pitäisikö sanoa hyvää Maanviljelijän päivää? Sitä latinan agricola nimittäin tarkoittaa. Mikael Agricolan isä Olavi oli varakas pernajalainen maanviljelijä. Alla olevasta videosta voit harjoitella taivuttamaan agricola-sanaa latinalaisittain eri sijamuodoissa.
https://www.youtube.com/watch?v=Mvm1RscbB8s
#agricola #maanviljelijät #suomenkieli #latina #sijamuodot -
Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.
Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!
Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.
Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.
Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.
Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.
Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!
#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva
-
Ainakaan minua vanhemmat eivät pidä, kun sanon "kaheskymmenesyhes" (21.), "kaheskymmeneskahes" (22.) ja niin edelleen. (1. on "eka" ja 2. on "toka"; "kaheskymmeneseka" ja "kaheskymmenestoka" eivät kuulostaisi luontevilta.)
-
Just näen tän ’neljä tuntia kyykyssä juomassa kuparivettä’ -tilanteen. Ei sitä paljon muuta päivässä kerkeäkään.
#äidinkieli_iäti #suomenkieli -
”Yrityiset ovat jo alkaneet palkkaamaan väkeä”…
En vaan kestä tätä alkaa tekemään -rakennetta.
-
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä yhteiskunnassa yleisesti kielitaito ja käsitys suomalaisuudesta kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka ylläpitävät toiseuttavia käytäntöjä.
Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ohjataan usein S2-opintoihin, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat suomea toisena äidinkielenään.
-
SKS:n julkaisema kokoomateos "Sanovat syntaksiksi – Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista" esittelee tuoretta suomen murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta. Teos on saatavilla avoimesti digitaalisessa muodossa. Lue lisää Kielipankin verkkosivuilta: https://www.kielipankki.fi/uutiset/uusi-kokoomateos-sanovat-syntaksiksi-aineistopohjaisia-tutkimuksia-murteiden-lauseopista-sks/
#tutkimus #suomenKieli #aineisto #murteet #SuomalaisenKirjallisuudenSeura #kielitiede
-
”Siksi poliisin ilmoitus, että tekoa tutkitaan törkeän tuhotyön lisäksi murhana, on saanut yleisön ihmettelemään murha-rikosnimikettä.”
Y l e i s ö n .
Onko kaikki sittenkin vain SUURTA NÄYTELMÄÄ?