#suomenkieli — Public Fediverse posts

Kävin viime viikolla (taas) puhumassa runoilijuudesta ja kirjailijuudesta Pohjois-Suomessa Oulun yliopiston kesäkurssilla. Osallistujat tuolla suomen kielen ja kulttuurin kurssilla olivat siis opiskelijoita, jotka opiskelevat suomen kieltä oman maansa yliopistoissa. Kuvassa lämmittelydia, jossa "paino, vastapaino" -sanaleikittelyteksti Etäisyys, leikistä. Eräs urhea opiskelija luki tekstin ääneen koko porukalle ja minä sitten avasin tekstiä kielellä ja nopeudella, jotka olisivat jättäneet varmaan natiivipuhujatkin parin kierroksen päähän potemaan kramppeja.

Lyhyt ja pintapuolinen katsaus ammattitaiteilijuuteen (Pohjois-)Suomessa varmastikin, mutta jospa opiskelijat olisivat siitä jotain saaneet. Muutama ihminen kävi juttelemassa luennontapaiseni jälkeenkin, joten ehkäpä tosiaan jotain.

Minua ja kissakuviani saa pyytää muuallekin puhumaan, keskustelemaan, esiintymään, kirjailijavierailemaan. Olin 30 vuotta hiljaa, mutta/joten nykyisin tykkään kyllä puhua.

Kuva: Laura Niva

#runous #kirjallisuus #kissakuvat #suomenkieli #oulunyliopisto

Kävin viime viikolla (taas) puhumassa runoilijuudesta ja kirjailijuudesta Pohjois-Suomessa Oulun yliopiston kesäkurssilla. Osallistujat tuolla suomen kielen ja kulttuurin kurssilla olivat siis opiskelijoita, jotka opiskelevat suomen kieltä oman maansa yliopistoissa. Kuvassa lämmittelydia, jossa "paino, vastapaino" -sanaleikittelyteksti Etäisyys, leikistä. Eräs urhea opiskelija luki tekstin ääneen koko porukalle ja minä sitten avasin tekstiä kielellä ja nopeudella, jotka olisivat jättäneet varmaan natiivipuhujatkin parin kierroksen päähän potemaan kramppeja.

Lyhyt ja pintapuolinen katsaus ammattitaiteilijuuteen (Pohjois-)Suomessa varmastikin, mutta jospa opiskelijat olisivat siitä jotain saaneet. Muutama ihminen kävi juttelemassa luennontapaiseni jälkeenkin, joten ehkäpä tosiaan jotain.

Minua ja kissakuviani saa pyytää muuallekin puhumaan, keskustelemaan, esiintymään, kirjailijavierailemaan. Olin 30 vuotta hiljaa, mutta/joten nykyisin tykkään kyllä puhua.

Kuva: Laura Niva

#runous #kirjallisuus #kissakuvat #suomenkieli #oulunyliopisto

Inhokkisanojani:
- makusuklaa (onko suklaa, jossa ei ole karkinmuruja seassa, sitten mautonsuklaa?)
- lukujuttu (ovatko lyhyet artikkelit haistojuttuja?)

#inhokkisana #suomenKieli

Inhokkisanojani:
- makusuklaa (onko suklaa, jossa ei ole karkinmuruja seassa, sitten mautonsuklaa?)
- lukujuttu (ovatko lyhyet artikkelit haistojuttuja?)

#inhokkisana #suomenKieli

Tikusta asiaa : Suomalaisia sanontoja

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tikusta-asiaa-suomalaisia-sanontoja/

En muista koskaan kuulleeni tällaista verbiä kuin "imaistua" (imeytyä, tempautua). Googlella löytyy kuitenkin muitakin esimerkkejä.

#suomenKieli

En muista koskaan kuulleeni tällaista verbiä kuin "imaistua" (imeytyä, tempautua). Googlella löytyy kuitenkin muitakin esimerkkejä.

#suomenKieli

Tämä R-sana

harvinainen ja vaarallinen

"Rakas ..."

Tällä saan aina hämmennettyä rakkaitani, jättämällä jatkon ilmaan kellumaan

.. lapsi
.. ystävä
.. sisko
... tärkeä ihminen
.. ??

Ei se käyttämällä kulu

Peace, love and happiness ❤️

#rakkaus #suomenkieli

Hyviä ehdotuksia tietokonesanaston suomenkielisiksi vastineiksi otan mielelläni vastaan.

Muun muassa tuo Windowsin kansioston jäljitelmä ei toimi nyt ihan jokaisen prefix-sanan tilalla.

#suomenkieli #nörttisanasto

Hyviä ehdotuksia tietokonesanaston suomenkielisiksi vastineiksi otan mielelläni vastaan.

Muun muassa tuo Windowsin kansioston jäljitelmä ei toimi nyt ihan jokaisen prefix-sanan tilalla.

#suomenkieli #nörttisanasto

Päädyttiin pohtimaan Tekstitelevision Matin kanssa, mikä on ero

maisemassa / maisemissa sanoilla,

kumpiko sanoista merkitsee kauempana havaitsijasta, puhujasta olemista?

@PetraSaarnisto

#suomenkieli #etäisyys #gallup

https://www.europesays.com/fi/279888/ Suomen halki kulkee erikoinen linja – katso, kummalla puolella sinä asut | Kotimaa #Entertainment #EteläKarjala #FI #Finland #Finnish #ItäSuomenYliopisto #Joensuu #kielet #kielitiede #kotimaa #Kotka #Kouvola #kulttuuri #Kymenlaakso #Lappeenranta #Parikkala #professorit #sanat #suomalaisuus #SuomenKieli #Suomi #Vastat(vihdat) #viihde

Luen Haanpään novelleja kokoelmasta Vanha voiman mies. Merkillisiä pikkukertomuksia 1920- ja 1930 -luvulta. Tätä jäin makustelemaan: "Temu oli jo vanha ja pian katoavaiset jättävä mies. Mutta mikäpä sen tietää: monta nuorempaa voi hänen rinnallaan joutua Nurmituomaan hoteisiin. Hän on vielä kepelä, tökki ja kirkasääninen mies, aivan kuin talitiainen jäisen pensaan oksassa."
#suomenkieli #kirjafedi #KirjaMastodon

Mietin et jos mää kirjottasin samal taval ku puhun, nii mitäköhä siit sit oikeen tulis? Kuis paljo mun pitää tiputtaa kirjaimii pois? Ent välilyöntei, tartteeks kirjottaa sanat yhteen tai laittaa tuplat kirjaimii sanoin välii? Ja meneeks kaik äänteet ny oikein, et tuleeks siihen ny u vai o mun puhees. Kuulemm "on" mukautuu sen mukaa mikä konsonantti tulee seuraavaks: "toinen om maalari ja toinenki oj juoppo". Nii kait mun sit pitää sitäki kattoo vähä tarkemmi ku tällee kirjottelen. Mut päteeks toi sit myös muihinki n-loppusii sanoihi? Ja ite asias, ehkä mun pitäis laittaa ain joku ekstrakonsonantti siihe sanojen loppuu ku eiks suomen kielessä semmone kirjottamaton äänne oo? Tai ainaski jostai niin olin lukevinani aikoinaa. Ja sit tietty enite täs huolettaa se, et enhä mää vaa puhu Turkua?

#SuomenKieli

Iski taas opiskelijan tekstissä vastaani #S2-open yksi lempivirheistä:

”Kaupungilla nain monta ihmistä.”

Joskus niillä ään pilkuilla on aika isosti väliä. Nätti opiskelijaneito voisi herättää tarpeetonta huomiota ilman. #suomenkieli #opettaminen #kielivirheet

Iski taas opiskelijan tekstissä vastaani #S2-open yksi lempivirheistä:

”Kaupungilla nain monta ihmistä.”

Joskus niillä ään pilkuilla on aika isosti väliä. Nätti opiskelijaneito voisi herättää tarpeetonta huomiota ilman. #suomenkieli #opettaminen #kielivirheet

Suvivirsi omalla oikeinkirjoituksellani:

Jo jovtuj armas ajca ja ſuvi ſulojnen
Cavnístiq joca pajccá coristá cuccanen
Nüt ſivnaustán ſópi tás lämpö avringon
Se lóndon údex’ lópi, ſen cuzú elohon

Tás nítüt vihandojvat ja lajho láxosſa
Pút mezän huminojvat tás lehtiverhosſa
Se mejlle mujstuttápi hüvűttäs’, Jumala
Ihmejtäs’ julistápi ſe vóſi vódelta

Tás lindut lavlujanſaq viſerta̋ cavnístiq
Mős ejkö Herran canſa Lójánſaq kíttäjſi!
Mun ſéluni ſä lítäq mős a̋nes’ córohon
Ja armon Herrá kítäq cun lavpijas hän on

Lisätietoa: https://qalle.neocities.org/oikeinkirj

#suvivirsi #suomenKieli

Suvivirsi omalla oikeinkirjoituksellani:

Jo jovtuj armas ajca ja ſuvi ſulojnen
Cavnístiq joca pajccá coristá cuccanen
Nüt ſivnaustán ſópi tás lämpö avringon
Se lóndon údex’ lópi, ſen cuzú elohon

Tás nítüt vihandojvat ja lajho láxosſa
Pút mezän huminojvat tás lehtiverhosſa
Se mejlle mujstuttápi hüvűttäs’, Jumala
Ihmejtäs’ julistápi ſe vóſi vódelta

Tás lindut lavlujanſaq viſerta̋ cavnístiq
Mős ejkö Herran canſa Lójánſaq kíttäjſi!
Mun ſéluni ſä lítäq mős a̋nes’ córohon
Ja armon Herrá kítäq cun lavpijas hän on

Lisätietoa: https://qalle.neocities.org/oikeinkirj

#suvivirsi #suomenKieli

Tänään revin ihan vähän hiuksiani, koska suomen kielen "yhdessä" kattaa tarkoitukset "one" ja "together" mutta ollessaan YHDESSÄ virkkeessä, ne ovat tautologiaa.

Ei jestas nyt taas. 😂 Romaani pitäisi kirjoittaa, mutta sen sijaan nysvätään.

#Kirjoittaminen #Romaani #Suomenkieli

Tänään revin ihan vähän hiuksiani, koska suomen kielen "yhdessä" kattaa tarkoitukset "one" ja "together" mutta ollessaan YHDESSÄ virkkeessä, ne ovat tautologiaa.

Ei jestas nyt taas. 😂 Romaani pitäisi kirjoittaa, mutta sen sijaan nysvätään.

#Kirjoittaminen #Romaani #Suomenkieli

Mitä mietin neljältä yöllä: miksi rekisteröidyn säätiön lyhenne on ”sr” eikä ”rs”?

#suomenKieli #laki

Mitä mietin neljältä yöllä: miksi rekisteröidyn säätiön lyhenne on ”sr” eikä ”rs”?

#suomenKieli #laki

Mitä mietin neljältä yöllä: miksi rekisteröidyn säätiön lyhenne on ”sr” eikä ”rs”?

#suomenKieli #laki

Mitä mietin neljältä yöllä: miksi rekisteröidyn säätiön lyhenne on ”sr” eikä ”rs”?

#suomenKieli #laki

TIL – kun tsekkasin pari kolme ilmeisintä lähdettä ja käytin koko hommaan peräti jokusen kokonaisen minuutin:

Nämä kala-, peruna-, lanttu- ym. kukot, nimittäin. Omituiselle nimitykselle on kuin onkin selitys. ”Osittainen alasaksalainen lainasana.”

https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_62c0aaa02bb7467f7358dd118dd8d43c&list_id=1&keyword=kalakukko&word=kalakukko

+ + + +

Yhdellä tavanomaisella ulkomaankielellä näköjään puhutaan yhdestä kukkosortista nimityksin ”fish pie” tai ”traditional Finnish fish pie”.

Jep, vaan onko sitten myös esimerkiksi ”potato pie”? On, mutta se ei suinkaan tarkoita perunakukkoa.

+ + + +

Ja perinteisistä suomalaisista sapuskoista vielä muutenkin puheen ollen, minulle on edelleen epäselvää, mikä ylipäätään tekee karjalanpiirakoista muka sellaisia. Meinaan, että riisinviljelyä ei Suomessa tai Karjalassa kyllä kovin paljon ole perinteisesti harjoitettu. Ei sen puoleen, ei perunaakaan ole Suomessa syöty kuin vasta äskettäin, 1700-luvulta lähtien. Olisikohan naurispiirakka mitään?

#Kalakukko #Karjalanpiirakka #Ruoka #SuomenKieli #SuomenKieliIäti #Perinteet

TIL – kun tsekkasin pari kolme ilmeisintä lähdettä ja käytin koko hommaan peräti jokusen kokonaisen minuutin:

Nämä kala-, peruna-, lanttu- ym. kukot, nimittäin. Omituiselle nimitykselle on kuin onkin selitys. ”Osittainen alasaksalainen lainasana.”

https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_62c0aaa02bb7467f7358dd118dd8d43c&list_id=1&keyword=kalakukko&word=kalakukko

+ + + +

Yhdellä tavanomaisella ulkomaankielellä näköjään puhutaan yhdestä kukkosortista nimityksin ”fish pie” tai ”traditional Finnish fish pie”.

Jep, vaan onko sitten myös esimerkiksi ”potato pie”? On, mutta se ei suinkaan tarkoita perunakukkoa.

+ + + +

Ja perinteisistä suomalaisista sapuskoista vielä muutenkin puheen ollen, minulle on edelleen epäselvää, mikä ylipäätään tekee karjalanpiirakoista muka sellaisia. Meinaan, että riisinviljelyä ei Suomessa tai Karjalassa kyllä kovin paljon ole perinteisesti harjoitettu. Ei sen puoleen, ei perunaakaan ole Suomessa syöty kuin vasta äskettäin, 1700-luvulta lähtien. Olisikohan naurispiirakka mitään?

#Kalakukko #Karjalanpiirakka #Ruoka #SuomenKieli #SuomenKieliIäti #Perinteet

TIL – kun tsekkasin pari kolme ilmeisintä lähdettä ja käytin koko hommaan peräti jokusen kokonaisen minuutin:

Nämä kala-, peruna-, lanttu- ym. kukot, nimittäin. Omituiselle nimitykselle on kuin onkin selitys. ”Osittainen alasaksalainen lainasana.”

https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_62c0aaa02bb7467f7358dd118dd8d43c&list_id=1&keyword=kalakukko&word=kalakukko

+ + + +

Yhdellä tavanomaisella ulkomaankielellä näköjään puhutaan yhdestä kukkosortista nimityksin ”fish pie” tai ”traditional Finnish fish pie”.

Jep, vaan onko sitten myös esimerkiksi ”potato pie”? On, mutta se ei suinkaan tarkoita perunakukkoa.

+ + + +

Ja perinteisistä suomalaisista sapuskoista vielä muutenkin puheen ollen, minulle on edelleen epäselvää, mikä ylipäätään tekee karjalanpiirakoista muka sellaisia. Meinaan, että riisinviljelyä ei Suomessa tai Karjalassa kyllä kovin paljon ole perinteisesti harjoitettu. Ei sen puoleen, ei perunaakaan ole Suomessa syöty kuin vasta äskettäin, 1700-luvulta lähtien. Olisikohan naurispiirakka mitään?

#Kalakukko #Karjalanpiirakka #Ruoka #SuomenKieli #SuomenKieliIäti #Perinteet

Ah kiitos Ruutu rakkaan äidinkieleni murhaamisesta.

#ruutu #SuomenKieli #käännös

Ah kiitos Ruutu rakkaan äidinkieleni murhaamisesta.

#ruutu #SuomenKieli #käännös

Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää! Vai pitäisikö sanoa hyvää Maanviljelijän päivää? Sitä latinan agricola nimittäin tarkoittaa. Mikael Agricolan isä Olavi oli varakas pernajalainen maanviljelijä. Alla olevasta videosta voit harjoitella taivuttamaan agricola-sanaa latinalaisittain eri sijamuodoissa.
https://www.youtube.com/watch?v=Mvm1RscbB8s
#agricola #maanviljelijät #suomenkieli #latina #sijamuodot

Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää! Vai pitäisikö sanoa hyvää Maanviljelijän päivää? Sitä latinan agricola nimittäin tarkoittaa. Mikael Agricolan isä Olavi oli varakas pernajalainen maanviljelijä. Alla olevasta videosta voit harjoitella taivuttamaan agricola-sanaa latinalaisittain eri sijamuodoissa.
https://www.youtube.com/watch?v=Mvm1RscbB8s
#agricola #maanviljelijät #suomenkieli #latina #sijamuodot

Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää! Vai pitäisikö sanoa hyvää Maanviljelijän päivää? Sitä latinan agricola nimittäin tarkoittaa. Mikael Agricolan isä Olavi oli varakas pernajalainen maanviljelijä. Alla olevasta videosta voit harjoitella taivuttamaan agricola-sanaa latinalaisittain eri sijamuodoissa.
https://www.youtube.com/watch?v=Mvm1RscbB8s
#agricola #maanviljelijät #suomenkieli #latina #sijamuodot

Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.

Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!

Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.

Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.

Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.

Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva

Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.

Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!

Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.

Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.

Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.

Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva

Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.

Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!

Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.

Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.

Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.

Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva

Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.

Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!

Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.

Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.

Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.

Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva

Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.

Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!

Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.

Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.

Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.

Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva

Ainakaan minua vanhemmat eivät pidä, kun sanon "kaheskymmenesyhes" (21.), "kaheskymmeneskahes" (22.) ja niin edelleen. (1. on "eka" ja 2. on "toka"; "kaheskymmeneseka" ja "kaheskymmenestoka" eivät kuulostaisi luontevilta.)

#suomenKieli

Ainakaan minua vanhemmat eivät pidä, kun sanon "kaheskymmenesyhes" (21.), "kaheskymmeneskahes" (22.) ja niin edelleen. (1. on "eka" ja 2. on "toka"; "kaheskymmeneseka" ja "kaheskymmenestoka" eivät kuulostaisi luontevilta.)

#suomenKieli

Just näen tän ’neljä tuntia kyykyssä juomassa kuparivettä’ -tilanteen. Ei sitä paljon muuta päivässä kerkeäkään.
#äidinkieli_iäti #suomenkieli

Just näen tän ’neljä tuntia kyykyssä juomassa kuparivettä’ -tilanteen. Ei sitä paljon muuta päivässä kerkeäkään.
#äidinkieli_iäti #suomenkieli

”Yrityiset ovat jo alkaneet palkkaamaan väkeä”…

En vaan kestä tätä alkaa tekemään -rakennetta.

#vanhajäärä #äidinkieli_iäti #suomenkieli

”Yrityiset ovat jo alkaneet palkkaamaan väkeä”…

En vaan kestä tätä alkaa tekemään -rakennetta.

#vanhajäärä #äidinkieli_iäti #suomenkieli

”Vapien”?

https://yle.fi/a/74-20215156

#suomenKieli

”Vapien”?

https://yle.fi/a/74-20215156

#suomenKieli

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä yhteiskunnassa yleisesti kielitaito ja käsitys suomalaisuudesta kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka ylläpitävät toiseuttavia käytäntöjä.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ohjataan usein S2-opintoihin, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat suomea toisena äidinkielenään.

https://voima.fi/artikkeli/2026/suomi-toisena-kielena-opetus-uudistuu-tavoitteena-yhdenvertaisempi-koulutus/

#suomenKieli #yhdenvertaisuus

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä yhteiskunnassa yleisesti kielitaito ja käsitys suomalaisuudesta kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka ylläpitävät toiseuttavia käytäntöjä.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ohjataan usein S2-opintoihin, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat suomea toisena äidinkielenään.

https://voima.fi/artikkeli/2026/suomi-toisena-kielena-opetus-uudistuu-tavoitteena-yhdenvertaisempi-koulutus/

#suomenKieli #yhdenvertaisuus

SKS:n julkaisema kokoomateos "Sanovat syntaksiksi – Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista" esittelee tuoretta suomen murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta. Teos on saatavilla avoimesti digitaalisessa muodossa. Lue lisää Kielipankin verkkosivuilta: https://www.kielipankki.fi/uutiset/uusi-kokoomateos-sanovat-syntaksiksi-aineistopohjaisia-tutkimuksia-murteiden-lauseopista-sks/

#tutkimus #suomenKieli #aineisto #murteet #SuomalaisenKirjallisuudenSeura #kielitiede

SKS:n julkaisema kokoomateos "Sanovat syntaksiksi – Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista" esittelee tuoretta suomen murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta. Teos on saatavilla avoimesti digitaalisessa muodossa. Lue lisää Kielipankin verkkosivuilta: https://www.kielipankki.fi/uutiset/uusi-kokoomateos-sanovat-syntaksiksi-aineistopohjaisia-tutkimuksia-murteiden-lauseopista-sks/

#tutkimus #suomenKieli #aineisto #murteet #SuomalaisenKirjallisuudenSeura #kielitiede

SKS:n julkaisema kokoomateos "Sanovat syntaksiksi – Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista" esittelee tuoretta suomen murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta. Teos on saatavilla avoimesti digitaalisessa muodossa. Lue lisää Kielipankin verkkosivuilta: https://www.kielipankki.fi/uutiset/uusi-kokoomateos-sanovat-syntaksiksi-aineistopohjaisia-tutkimuksia-murteiden-lauseopista-sks/

#tutkimus #suomenKieli #aineisto #murteet #SuomalaisenKirjallisuudenSeura #kielitiede