#sukunimet — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #sukunimet, aggregated by home.social.
-
Tänään on kulunut 120 vuotta niin sanotusta suurnimenmuutosta, jossa suomalaiset suomalaistivat ruotsin- ja muunkielisiä sukunimiään.
Myös Saarnisto otettiin tuolloin käyttöön minun suvussani, ja sattumalta näinä päivinä on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun otin tämän nimen itselleni.
Suomenmaa-lehti on julkaissut ihan kiinnostavan jutun tunnettujen henkilöiden suomalaistetuista nimistä.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/historia-hirvikanta-tuomas-kettunen-paasikivi-alkio-linkola-onko-sinullakin-suomalaistettu-nimi/ -
Nimiä, jotka ovat sekä etu- että sukunimiä.
Äkkiä tulee mieleen:
Heikki
Junes
Seppo
A) Tuleeko Sinun mieleen lisää?
B) Binäärisessä maailmankäsityksessä (joka lähtökohtaisesti on väärä) nämä mielletään etuniminä miesten nimiksi. Onko yhtään naisen nimeksi miellettyä?
Lisäyksiä: Ahti, Eeva, Olli, Sari
#nimi #nimet #etunimi #etunimet #sukunimi #sukunimet #kieli #sanat
-
Kielikellossa julkaistiin tänään puuaiheisia sukunimiä käsittelevä juttuni.
https://kielikello.fi/puuaiheiset-sukunimet/
#sukunimet #nimet -
Svinkrok (Sikakoukku)
Iso-Pöksy
Tai se kuulu Suursilli.
Miksei enää ole tällaisia sukunimiä, #KysynVaan?
-
Ja tämän 1680-luvulla syntyneen esi-isän kolmesta pojasta on kaikilla eri sukunimi, ja vain yhdellä sama isänsä kanssa.
Tämähän on ihan hullunkurista! Vai onko? Onko tämmönen ollut ihan tavallista, että sukunimiä vedellään ihan randomisti hatusta saman perheenkin sisällä ja seuraavassa sukupolvessa taas uudestaan, mutten ole vain tämmöstä tiennyt?
EDIT: Osaatko @anulahtinen sinä selittää. Ks. tämä ja yo. tootti.
#sukunimi #sukunimet #nimi #nimet #historia #KysyMastodonilta
-
Tuli hämmentävä seikka vastaan juuri tästä sukupuuttoon kuolleesta isoisovanhempani sukunimestä. Kun menen hänen sukuaan vanhempiinsa, isovanhempiinsa jne. päätyen lopulta 1680-luvulla syntyneeseen esi-isään, jota pidemmälle en pääse - on näillä joka sukupolvella eri sukunimi!
Mitäs hittoa? Ja siis isänpuolelta eri sukunimi; se että olisi äidin puolelta eri sukunimi ei olisikaan niin kummallista.
Osaako joku selittää, miksi, onko ollut yleistä jne.
-
En ole ajatellut vaihtaa nimeäni, mutta totesin just yhden homman kautta, että periaatteessa mulla olisi mahdollisuus vielä harvinaisempaan sukunimeen kuin mitä tämä omaamani on - sellaiseen, joka on jo sukupuuttoon kuollut. Yhdeltä isoisovanhemmalta.
On suojattuja sukunimiä, mutta saisikohan ottaa käyttöön sukupuuttoon kuolleen sukunimen?
Olen jo näin maailman ainoa etunimi-sukunimi yhdistelmä, mutta sitten ei olisi sukunimikaimoja yhden yhtä.
-
Tietääkö joku, mitä toi vili tarkoittaa, mihin georgialaisista sukunimistä päättyy kovin moni?
Vai onko se niinkö joku meikäläinen -nen pääte vailla merkitystä?
Kuha tosta #GEOPOR -matsista tuli mieleen, kun siellä niitä vilejä taas viilettää kentällä ties kuinka monta.
#kieli #kielet #nimi #nimet #sukunimi #sukunimet #sanat #Georgia #GEO
-
Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi
Julkaisuun on koottu suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä, jotka ovat kielellisesti uudissukunimiksi sopivia. Nimet on poimittu Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteristä, ja aineistoa on täydennetty käytöstä poistuneilla sukunimillä.
Julkaisusta poistetaan käyttöön otetut nimet säännöllisesti.
#KotuksenJulkaisut #uudissukunimet #sukunimet
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ehdotuksia_uusiksi_sukunimiksi
-
Suomenruotsalaisten sukunimien ääntäminen
Julkaisuun oon koottu suomenruotsalaisilla käytössä olevia sukunimiä, joiden ääntämys on aiheuttanut ongelmia. Nimistä annetaan karkeistettu ääntämisohje tekstinä, minkä lisäksi ääntämyksen voi kuunnella. Ohjeet pohjautuvat suomenruotsin ääntötapaan.
#KotuksenJulkaisut #suomenruotsi #finlandssvenska #sukunimet
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomenruotsalaisten_sukunimien_aantaminen
-
Sukunimien taivutus
Julkaisusta voi tarkistaa yksittäisen sukunimen taivutussuosituksen. Se sisältää taivutukseltaan ongelmallisimpia suomalaisia sukunimiä sekä jonkin verran Suomessa käytössä olevia ruotsin- ja muunkielisiä nimiä.
-
Helsingin Sanomat kertoi 50 vuotta sitten, että esitys uudeksi sukunimilaiksi oli valmistunut. Siinä oli radikaali ehdotus: naisen ei olisi avioituessaan pakko ottaa miehensä sukunimeä. (Se oli ollut pakollista vuodesta 1930 alkaen.)
Ehdotus oli niin kuohuttava, että uusi sukunimilaki tuli voimaan vasta vuonna 1986.
#sukunimet #nimet
https://www.hs.fi/historia/art-2000009797545.html -
Ihmisten nimet ja paikkojen nimet eivät saisi olla samoja. Olin kivasti lomafiiliksissä kunnes luin sivutien viitan. Samassa mieleen nousi ikävä työasia kun asiaan liittyvän henkilön sukunimi oli siinä viitassa. Asia jäi nyt pyörimään päässä.
#paikannimet #sukunimet
Kuvan nimi ei liity tapaukseen. -
Uudissukunimen ottamisesta on viime vuosina tullut aiempaa yleisempää. Kuten aiemmin tässä ketjussa on käynyt ilmi, uuden sukunimen keksiminen ei kuitenkaan ole uusi juttu.
Kirjoitin alkuvuodesta Kielikelloon uudissukunimien rakenteesta ja sanastosta. Valtaosa viime vuosina otetuista nimistä on rakenteeltaan yhdyssanoja, ja niissä esiintyy paljon luontoon, vuodenaikoihin ja mytologiaan liittyvää sanastoa. https://www.kielikello.fi/-/uudissukunimien-sanastosta-ja-rakenteesta
3/3
-
Jos suvusta ei löydy sopivaa nimeä, voi ottaa uudissukunimen. Uudissukunimi on nimi, joka ei ole kenelläkään käytössä sukunimenä. Etu- ja sukunimilaissa uudissukunimeksi lasketaan myös sellaiset nimet, jotka ovat aiemmin olleet käytössä, mutta joilla ei ole enää yhtään kantajaa.
Uudissukunimen on vastattava kotimaista nimikäytäntöä eli käytännössä sen on oltava suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Kaikki uudissukunimihakemukset käsitellään nimilautakunnassa.
2/3
-
#FaktojaSukunimistä osa 15
Jos ei ole tyytyväinen omaan sukunimeensä, sen voi muuttaa. Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet ovat kuitenkin ns. suojattuja eli käytössä olevaa nimeä ei saa ilman erityistä syytä ottaa. Käytössä olevan sukunimen voi ottaa, jos nimi on kuulunut omalle esivanhemmalle nimen ottaja mukaan lukien viiden polven sisällä.
Kirjoitin viime vuonna Kielikelloon sukunimien suojaamisen historiasta: https://www.kielikello.fi/-/suojatut-sukunimet
1/3
-
Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi ladata sukunimitilaston, joka sisältää kaikki väestötietojärjestelmään merkityt käytössä olevat nimet, joilla on vähintään 20 kantajaa. Harvinaisimmat nimet siis puuttuvat tilastosta tietosuojasyistä.
3/3
-
Yleisimmistä nimistä vanhoja itäsuomalaisia talonpoikaisnimiä ovat Korhonen, Hämäläinen, Heikkinen, Heinonen, Kinnunen ja Turunen.
Talonnimipohjaisia ovat Mäkelä, Heikkilä ja joissain tapauksissa mahdollisesti myös Niemi.
Muut ovat Virtanen- ja Laine-tyypin uudisnimiä. Joidenkin sukujen kohdalla myös Niemi ja Heinonen ovat uudisnimiä. Lisäksi Niemi voi olla sotilasnimipohjainen.
2/3
-
#FaktojaSukunimistä osa 14
Nykyisin 20 yleisintä sukunimeä Suomessa ovat
Korhonen
Virtanen
Mäkinen
Nieminen
Mäkelä
Hämäläinen
Laine
Heikkinen
Koskinen
Järvinen
Lehtonen
Lehtinen
Saarinen
Salminen
Heinonen
Heikkilä
Niemi
Kinnunen
Salonen
TurunenVirtanen oli pitkään yleisin, mutta Korhonen meni sen ohi joitakin vuosia sitten.
1/3
-
#FaktojaSukunimistä osa 13
Nykyinen suomalainen sukunimistö koostuu itäsuomalaisita talonpoikaisnimistä, aatelisnimistä, oppineistonimistä, porvaris- ja käsityöläisnimistä, sotilasnimistä, talonnimistä, patronyymeistä, ns. otetuista ja suomalaistetuista nimistä sekä vierasperäisistä nimistä.
Nimien alkuperästä kerrotaan Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000, myös vanhempia painoksia). Mukana on yli 5000 nimeä. Harvinaisimpia nimiä kirjassa ei ole.
-
Monesti uusi nimi alkoi samalla kirjaimella kuin vanha, jolloin nimikirjaimet eivät muuttuneet. Yhtenä syynä tähän oli se, että liinavaatteiden kirjailuja ja pöytähopeiden kaiverruksia ei tarvinnut muuttaa.
1900-luvulla muutettiin myös merkitykseltään epämieluisia nimiä. Esimerkiksi sukunimestä Venäläinen saatettiin haluta eroon.
3/3
-
Nimiä käännettiin kokonaan (Friberg > Vapaavuori) tai osittain (Rosberg > Ruisvaara) tai uusi nimi oli mukaelma vanhasta (Wessman > Vesamaa).
Jotkut ottivat suvun aiemman sukunimen tai kotitalon nimen. Lisäksi otettiin Virtanen- ja Laine-tyypin nimiä ja muita muotinimiä, jotka eivät välttämättä liittyneet mitenkään vanhaan nimeen.
2/3
-
#FaktojaSukunimistä osa 12
1800-luvun lopulta lähtien ruotsin- ja vieraskielisiä nimiä alettiin suomalaistaa kansallisuusaatteen innoittamana. Ajateltiin, että suomalaisella pitää olla suomenkielinen nimi. J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä toukokuussa 1906 muuttui noin 25 000 suomalaisen nimi.
1/3
-
Seuraava muoti oli Laine-tyyppi eli pelkkä luontoaiheinen sana (esimerkiksi Koivu, Koski, Lehto).
Suosioon nousivat myös muut johtimet, kuten -sto (esim. Tammisto), -io (esim. Nurmio) ja -kko (esim. Saarikko).
Lisäksi keksittiin yhdyssanatyyppisiä luontoaiheisia nimiä (esim. Sinisalo).
Muodinmukaisten uudisnimien ottaminen johti siihen, että moni suku otti saman nimen ja yleisimmistä Virtanen- ja Laine-tyypin nimistä tuli erittäin yleisiä.
3/3
-
Usein sukunimeksi valittiin kotitalon nimi, mutta myös aivan uusia nimiä keksittiin.
Ensin tulivat muotiin ns. Virtanen-tyypin nimet, joissa johdin -nen on yhdistetty luontoaiheiseen sanaan (esimerkiksi Aaltonen, Kuusinen, Mäkinen).
Malli näihin nimiin tuli itäsuomalaisista -nen-loppuisista nimistä. Ajateltiin, että -nen on sukunimen merkki.
2/3
-
#FaktojaSukunimistä osa 11
1800-luvun puolivälin jälkeen myös sukunimettömät länsisuomalaiset alkoivat ottaa itselleen sukunimiä. Lisäksi esimerkiksi papit, opettajat ja työnantajat antoivat sukunimiä seurakuntalaisilleen, oppilailleen ja alaisilleen.
1/3
-
Patronyymit ja matronyymit eivät olleet sukunimiä, mutta -son-loppuisia patronyymejä on vakiintunut sukunimiksi (esimerkiksi Andersson, Henriksson). Poika-, tytär- ja dotter-loppuisia sukunimiä on ollut käytössä vain vähän. Muissa pohjoismaissa sukunimistä valtaosa on sukunimiksi vakiintuneita patronyymejä (esimerkiksi Svensson, Jensen).
Nykyisin Suomessa patronyymin tai matronyymin voi antaa lapselle etunimeksi. Se ei kuitenkaan saa olla ensimmäinen tai ainut etunimi.
2/2
-
#FaktojaSukunimistä osa 10
Patronyymit ovat isän nimestä muodostettuja -son/-poika- ja -dotter/-tytär-loppuisia lisänimiä (esimerkiksi Mattsson, Tuomaantytär). Matronyymi muodostetaan vastaavasti äidin nimestä (esimerkiksi Liisanpoika, Britasdotter).
Kirkonkirjoihin ja muihin vanhoihin asiakirjoihin merkittiin usein etunimen perään patronyymi tai aviottomilla lapsilla matronyymi, mutta niillä ei juuri ole ollut kansanomaista käyttöä. Malli asiakirjoihin tuli Ruotsista.
1/2
-
Talonnimissä voi näkyä esimerkiksi
– isännän nimi: Mattila, Jukola (< Juko < Johannes), Pentti
– isännän ammatti: Mylläri, Seppälä
– läheisen luontopaikan nimi: Hirvikoski, Koivuniemi
– talon sijainti: Mäkelä, Alatalo, Ranta-PekkalaNimi voi olla myös täysin keksitty: Onnela, Rauhala.
Johdin -la/lä ilmaisee paikkaa ja on yleinen talojen, kylien ja kuntien nimissä.
3/3
-
Talonnimet eivät olleet periytyviä tai pysyviä lisänimiä. Jos ihminen tai vaikka koko perhe muutti toiseen taloon, häneen tai heihin alettiin viitata uuden talon nimellä. Nivalassa onkin sanottu ”Talo nimensä pittää, vaikka mistä asukas tullee”. Sittemmin talonnimiä on otettu paljon sukunimiksikin.
2/3