Koitan rauhottua, sillä mulla tai puolisolla ei ole hätää. Kyse on lähinnä periaatteesta. Nyt tulee pitkä selitys, lue jos haluat tietää Kelan nykyisistä toimintatavoista:
Puolisolla on tulehduksellinen suolistosairaus, jota hoidettiin ensin vain kortisonilla ja asacolilla. Hoitovaste katosi vuosien mittaan. Runsas vuosi sitten siirryttiin sytostaatteihin (juu, kyllä, pieninä annoksina sytostaatit auttavat). Puolen vuoden jälkeen alkoi veriarvoissa näkyä huolestuttavia merkkejä, mm. maksa-arvot nousivat. Alkusyksyllä ilmaantui aivan hervoton (kolmen kämmenen kokoinen) mustelma alaraajaan. Vatsapoli käski keskeyttää sytostaatit välittömästi. Kommentti hoitajalta ”Eipä näitä oikein kukaan pitempään kestä”. (Sytostaattihoitoa käytetään myös reumasairauksissa ja ainakin niissä käytäntö on ollut, että potilaalle on pakko kokeilla ensin sytostaattia, vasta sen jälkeen voi siirtyä biologisiin lääkkeisiin. Näin yritetään vähentää kalliimpien lääkkeitten käyttöä.)
Puoliso siis siirtyi biologiseen lääkkeeseen. Ensimmäiset kerrat lääke on annettu tiputuksessa sairaalassa. Huomattava parannus vointiin (toim. huom.: jopa niin huomattava, että hän meni ja teloi jalkansa lenkillä). Ensi viikolla olisi sitten ensimmäinen pistettävä annos. Tiputuksessa lääkkeen on tarjonnut erikoissairaanhoito, nyt puolison pitäisi itse hakea lääke apteekista ja ottaa mukaan vastaanotolle. Aika on rnsi viikolla.
No nyt astuu Kela mukaan. Sepä ei ole vieläkään hyväksynyt lääkettä korvattavaksi puolison sairauden hoidossa. Polilta pyydettiin hoputtamaan Kelaa. Puoliso siis soitti Kelaan. Sinänsä ystävällinen asiakaspalvelija oli skannannut puolison tietoja (hän on Kelan maksamalla sairaslomalla parhaillaan, jalka murtuneena). Asiakaspalvelija oli kysynyt, onko vaimo (siis olenko minä) työelämässä. Juu, oli puoliso vastannut. Asiakaspalvelija oli esittänyt, että jos lääkepäätös ei ehdi ensi viikkoon, niin vaimolta voisi lainata rahaa.
Voiko tämmöinen olla edes totta, tämä dialogi? Mitä sitten, jos ei olisi töissä käyvää vaimoa tai yhtään ketään - ei kaikilla ole? Uus normaali on, että kukin räpiköi itsekseen? Eihän se, että päätös (ilmeisesti myöntävä) on tulossa JOSKUS auta, jos lääke pitäisi saada apteekista tiettynä päivänä. Yksi annos maksaa n. 240€ ilman Kelakorvattavuutta, käytännössä lääke myydään kahden kappaleen paketissa, hinta siis vähän vajaa 500.
Vielä ei Kela nähnyt sitä, että puolison tilille oli tänään tullut veronpalautus.
