#puuvene — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #puuvene, aggregated by home.social.
-
Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.
1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.
Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.
Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.
Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.
Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.
Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.
Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM
Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM
Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti
-
Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.
1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.
Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.
Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.
Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.
Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.
Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.
Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM
Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM
Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti
-
Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.
-
Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.
-
Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.
Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.
Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150
#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö
-
Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.
Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.
Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150
#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö
-
Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat -
Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat -
Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.
"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.
#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement
-
Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.
"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.
#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement
-
Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.
Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.
Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.
#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane -
Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.
Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.
Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.
#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane -
Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.
Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.
-
Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.
Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.
-
Lapsena tehtiin tällaisesta pahviputkesta periskooppi. Ehkä nytkin kannattaisi, sillä ensi viikolla on vesillelasku. Siinä kohtaa sukellusveneytyminen on mahdollinen, vaikkakin epätodennäköinen skenaario.
Kevät on ollut aika kuiva, ja niin on rungon laudoituskin. Mäntyrunkoisessa limisaumaveneessä menee vesillelaskun jälkeen jonkin aikaa, ennen kuin vesi turvottaa puun niin, että vene lakkaa vuotamasta. Tilanne ei kuitenkaan luultavasti ole nyt yhtä paha kuin viime vuonna, jolloin vesillelasku onnistui vasta kesäkuussa, koska keularemontti venähti. Silloin oli sukellusveneytyminen suorastaan jännittävän lähellä.
-
Lapsena tehtiin tällaisesta pahviputkesta periskooppi. Ehkä nytkin kannattaisi, sillä ensi viikolla on vesillelasku. Siinä kohtaa sukellusveneytyminen on mahdollinen, vaikkakin epätodennäköinen skenaario.
Kevät on ollut aika kuiva, ja niin on rungon laudoituskin. Mäntyrunkoisessa limisaumaveneessä menee vesillelaskun jälkeen jonkin aikaa, ennen kuin vesi turvottaa puun niin, että vene lakkaa vuotamasta. Tilanne ei kuitenkaan luultavasti ole nyt yhtä paha kuin viime vuonna, jolloin vesillelasku onnistui vasta kesäkuussa, koska keularemontti venähti. Silloin oli sukellusveneytyminen suorastaan jännittävän lähellä.
-
Tamminen perälauta oli maalattu aiemman omistajan toimesta saman väriseksi kuin veneen kyljet. Joka kevät on käynyt mielessä, pitäisikö se ottaa puupinnalle että näkisi, missä kunnossa se on. Ja ennen kaikkea koska maalattu perälauta tuntuu tyylillisesti vähän höpsöltä.
Joka kevät on myös päätetty, että ei pitäisi. Koska veneessä on tärkeämpääkin fiksattavaa ja lisäksi on muutakin elämää eikä kaikkea ehdi. Sama päätös tehtiin tänäkin keväänä, mutta päätös piti aika huonosti. Jossain vaiheessa kevättä tuli rapsuteltua maalit pois perälaudasta ikään kuin välitöinä ja kokeilumielessä. Ei vain pystynyt olemaan rapsuttelematta.
Onhan tuo perä aika elämää nähneen näköinen, mutta kyllä se koossa pysyy. Varustamossamme halutaan uskoa, että siitä tulee aika hieno kun sen lakkaa. Noudatamme filosofiaa, jonka mukaan 79-vuotiaasta kaunottaresta kuuluukin näkyä, että vettä on virrannut kölin alla ja näköjään vähän muuallakin, eikä kaikkea pidä peittää maalilla.
Tammilautojen välisiin rakoihin on jo tungettu pellavaöljykittiä. Perälauta pääsi hieman kuivahtamaan kun siinä ei ollut pintakäsittelyä, siksi raot levisivät. Jonain vuonna ne voisi ehkä rimoittaa. Kun perälauta lakataan, lakan sekaan pannaan hieman petsiä, jolloin puun värierot ehkä hieman tasoittuvat. Tai ehkä eivät, saa nähdä. Myös vanhan perämoottoritelineen jälki jää näkymään lakkapinnan alta, mutta ei se haittaa. Henrietta saa tänä keväänä uuden moottoritelineen, joka asennetaan peräkannelle.
#puuvene #kansanvene #tammilauta #woodenboat #folkboat #oakboard
-
Tamminen perälauta oli maalattu aiemman omistajan toimesta saman väriseksi kuin veneen kyljet. Joka kevät on käynyt mielessä, pitäisikö se ottaa puupinnalle että näkisi, missä kunnossa se on. Ja ennen kaikkea koska maalattu perälauta tuntuu tyylillisesti vähän höpsöltä.
Joka kevät on myös päätetty, että ei pitäisi. Koska veneessä on tärkeämpääkin fiksattavaa ja lisäksi on muutakin elämää eikä kaikkea ehdi. Sama päätös tehtiin tänäkin keväänä, mutta päätös piti aika huonosti. Jossain vaiheessa kevättä tuli rapsuteltua maalit pois perälaudasta ikään kuin välitöinä ja kokeilumielessä. Ei vain pystynyt olemaan rapsuttelematta.
Onhan tuo perä aika elämää nähneen näköinen, mutta kyllä se koossa pysyy. Varustamossamme halutaan uskoa, että siitä tulee aika hieno kun sen lakkaa. Noudatamme filosofiaa, jonka mukaan 79-vuotiaasta kaunottaresta kuuluukin näkyä, että vettä on virrannut kölin alla ja näköjään vähän muuallakin, eikä kaikkea pidä peittää maalilla.
Tammilautojen välisiin rakoihin on jo tungettu pellavaöljykittiä. Perälauta pääsi hieman kuivahtamaan kun siinä ei ollut pintakäsittelyä, siksi raot levisivät. Jonain vuonna ne voisi ehkä rimoittaa. Kun perälauta lakataan, lakan sekaan pannaan hieman petsiä, jolloin puun värierot ehkä hieman tasoittuvat. Tai ehkä eivät, saa nähdä. Myös vanhan perämoottoritelineen jälki jää näkymään lakkapinnan alta, mutta ei se haittaa. Henrietta saa tänä keväänä uuden moottoritelineen, joka asennetaan peräkannelle.
#puuvene #kansanvene #tammilauta #woodenboat #folkboat #oakboard
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 7
Nyt kaaret on asennettu. Muutama työvaihe jäi raportoimatta koska unohtui ottaa kuvia.
Uudet kaaret on liimattu epoksilla vanhoihin kaariin viistoliitoksella. Liimatessa piti pitää huoli, että uusi kaari liimautuu vain vanhaan kaareen eikä lisäksi pohjalautoihin. Tämä onnistui teipin ja muovin avulla.
Kaaret on niitattu kiinni kuparinauloilla, jotka on lyöty vanhoihin niitinreikiin ulkopuolelta. Sisäpuolella naulan ympärillä on kuparinen aluslevy, ja naula on katkaistu ja naputeltu kuulapäävasaralla tasaiseksi aluslevyn päälle. Tällainen niittaus on perinteinen tapa limisaumaveneissä. Nauloja varten kaariin on porattu reiät, ettei kaari halkea, kun naula lyödään läpi.
Ulkopuolella niittien kannat on upotettu lautaan, ja reikä on peitetty niin sanotulla ikkunakitillä, joka on valmistettu pellavaöljystä ja liitujauhosta. Tämäkin on perinteinen tapa kansanveneissä.
Perinteinen tapa sen sijaan ei ole käyttää epoksia, mutta epoksillahan puuveneet nykyään koossa pysyvät. Ilman pieniä liimailuja moni puuvene olisi päätynyt juhannuskokkoon tai lahoamaan johonkin rantaan. Olenpa jopa kuullut kokeneen puuveneenrakentajan sanovan, että pohjan lasikuidutuskin voi olla ihan hyvä homma, jos se lykkää kokkoon joutumista esimerkiksi kymmenellä vuodella. Henrietta-varustamo ei kuitenkaan edusta sellaista koulukuntaa.
Myt pitäisi vielä jaxaa koota istumalaatikon penkit takaisin paikoilleen ja suorittaa hieman lakkaus- ja maalaustöitä ennen vesillelaskua.
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 7
Nyt kaaret on asennettu. Muutama työvaihe jäi raportoimatta koska unohtui ottaa kuvia.
Uudet kaaret on liimattu epoksilla vanhoihin kaariin viistoliitoksella. Liimatessa piti pitää huoli, että uusi kaari liimautuu vain vanhaan kaareen eikä lisäksi pohjalautoihin. Tämä onnistui teipin ja muovin avulla.
Kaaret on niitattu kiinni kuparinauloilla, jotka on lyöty vanhoihin niitinreikiin ulkopuolelta. Sisäpuolella naulan ympärillä on kuparinen aluslevy, ja naula on katkaistu ja naputeltu kuulapäävasaralla tasaiseksi aluslevyn päälle. Tällainen niittaus on perinteinen tapa limisaumaveneissä. Nauloja varten kaariin on porattu reiät, ettei kaari halkea, kun naula lyödään läpi.
Ulkopuolella niittien kannat on upotettu lautaan, ja reikä on peitetty niin sanotulla ikkunakitillä, joka on valmistettu pellavaöljystä ja liitujauhosta. Tämäkin on perinteinen tapa kansanveneissä.
Perinteinen tapa sen sijaan ei ole käyttää epoksia, mutta epoksillahan puuveneet nykyään koossa pysyvät. Ilman pieniä liimailuja moni puuvene olisi päätynyt juhannuskokkoon tai lahoamaan johonkin rantaan. Olenpa jopa kuullut kokeneen puuveneenrakentajan sanovan, että pohjan lasikuidutuskin voi olla ihan hyvä homma, jos se lykkää kokkoon joutumista esimerkiksi kymmenellä vuodella. Henrietta-varustamo ei kuitenkaan edusta sellaista koulukuntaa.
Myt pitäisi vielä jaxaa koota istumalaatikon penkit takaisin paikoilleen ja suorittaa hieman lakkaus- ja maalaustöitä ennen vesillelaskua.
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 4
Projekti on edennyt vaiheeseen, jossa on valmistettu sapluuna vanerista ja jämäpuusta, voideltu saarnirimat epoksilla sekä ladottu rimat pinoon ja puristimilla kiinni sapluunaan. Nyt vain odotellaan, että epoksi kovettuu. Kovete on hidasta mallia ja lämpötila vain noin 5 °C, joten pakettia ei ehkä muutamaan päivään uskalla avata. Rimat on kääritty muoviin etteivät ne jymähdä ikuisiksi ajoiksi epoksilla kiinni sapluunaan.
Ja nyt parisuhdevinkki!
Tiettävästi jotkut puuveneharrastajat ovat onnistuneet ylläpitämään sekä parisuhdetta että puuvenettä, osa heistä vieläpä samanaikaisesti. Tämä onnistuu kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
1. Puuvenettä ylläpidetään yhdessä. Tällöin on tosin riski, että puuveneen ylläpidon vaatima projektinhallinta alkaa hallita myös parisuhdetta ja romantiikka kuolee.
2. Kaikkea aikaa ei käytetä puuveneen ylläpitoon, vaan osa ajasta käytetään parisuhteen ylläpitoon. Viisas puuveneharrastaja panostaa parisuhteeseen aina kun ei voi panostaa puuveneen ylläpitoon esimerkiksi hitaan epoksin takia. Sen lisäksi on tietenkin hyvä panostaa parisuhteeseen esimerkiksi aina.
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 4
Projekti on edennyt vaiheeseen, jossa on valmistettu sapluuna vanerista ja jämäpuusta, voideltu saarnirimat epoksilla sekä ladottu rimat pinoon ja puristimilla kiinni sapluunaan. Nyt vain odotellaan, että epoksi kovettuu. Kovete on hidasta mallia ja lämpötila vain noin 5 °C, joten pakettia ei ehkä muutamaan päivään uskalla avata. Rimat on kääritty muoviin etteivät ne jymähdä ikuisiksi ajoiksi epoksilla kiinni sapluunaan.
Ja nyt parisuhdevinkki!
Tiettävästi jotkut puuveneharrastajat ovat onnistuneet ylläpitämään sekä parisuhdetta että puuvenettä, osa heistä vieläpä samanaikaisesti. Tämä onnistuu kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
1. Puuvenettä ylläpidetään yhdessä. Tällöin on tosin riski, että puuveneen ylläpidon vaatima projektinhallinta alkaa hallita myös parisuhdetta ja romantiikka kuolee.
2. Kaikkea aikaa ei käytetä puuveneen ylläpitoon, vaan osa ajasta käytetään parisuhteen ylläpitoon. Viisas puuveneharrastaja panostaa parisuhteeseen aina kun ei voi panostaa puuveneen ylläpitoon esimerkiksi hitaan epoksin takia. Sen lisäksi on tietenkin hyvä panostaa parisuhteeseen esimerkiksi aina.
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 3
Kun niitit on poistettu, päästään irrottamaan vanhaa kaarta. Kaaresta uusitaan vain viallinen osa, joten tarvitaan liitos, jossa vanha ja uusi osa kohtaavat. On siis sahattava viiste. Uusi kaari liimataan vanhan kaaren jatkoksi myöhemmin epoksilla.
Telakkahuhujen mukaan jatkoksesta tulee yhtä vahva kuin ehjä puu, kun liimasaumasta tehdään vähintään kahdeksan kertaa niin pitkä kuin jatkettava puu on paksu. Tätä ei pidä sekoittaa kissaan nimeltä Paksu, jonka maja räästasse kinni jäämisestä tuli maanantaina kuluneeksi viisi vuotta. Ylipäätään ei pidä sahata tai liimata kissaa, paitsi jos on eläinlääkäri ja se on välttämätöntä jonkin lääkinnällisen operaation toteuttamiseksi.
Viisteen sahauksessa auttaa kaaren kylkeen ohjuriksi kiinnitetty kiila, joka on valmiiksi tehty oikeaan kulmaan ja jota pitkin voi sahata. Todettakoon, että japanilainen vetosaha on aivan fantastinen saha. Varustamossamme ei ymärretä, miksi edes on olemassa länsimaalaisia sahoja, jotka leikkaavat työntäessä ja joissa siksi on oltava hyvin paksu terä. Paksu-kissa ehkä tietää, onkohan häneltä kysytty asiasta?
Sahauksen voisi tehdä jollain Fein-tyyppisellä sähkötyökalullakin, mutta japanilaisella käsisahalla se on kivempaa. Jotkut käyttävät viistämiseen myös nauhahiomakonetta, mutta meillä ajatellaan, ettei sellaista rouhinta kannata tuoda kovin lähelle puuvenettä.
.#puuvene #kansanvene #limisauma #puutyöt #sahaaminen #woodenboat #folkboat #clinkerbuilt #woodworking
-
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 3
Kun niitit on poistettu, päästään irrottamaan vanhaa kaarta. Kaaresta uusitaan vain viallinen osa, joten tarvitaan liitos, jossa vanha ja uusi osa kohtaavat. On siis sahattava viiste. Uusi kaari liimataan vanhan kaaren jatkoksi myöhemmin epoksilla.
Telakkahuhujen mukaan jatkoksesta tulee yhtä vahva kuin ehjä puu, kun liimasaumasta tehdään vähintään kahdeksan kertaa niin pitkä kuin jatkettava puu on paksu. Tätä ei pidä sekoittaa kissaan nimeltä Paksu, jonka maja räästasse kinni jäämisestä tuli maanantaina kuluneeksi viisi vuotta. Ylipäätään ei pidä sahata tai liimata kissaa, paitsi jos on eläinlääkäri ja se on välttämätöntä jonkin lääkinnällisen operaation toteuttamiseksi.
Viisteen sahauksessa auttaa kaaren kylkeen ohjuriksi kiinnitetty kiila, joka on valmiiksi tehty oikeaan kulmaan ja jota pitkin voi sahata. Todettakoon, että japanilainen vetosaha on aivan fantastinen saha. Varustamossamme ei ymärretä, miksi edes on olemassa länsimaalaisia sahoja, jotka leikkaavat työntäessä ja joissa siksi on oltava hyvin paksu terä. Paksu-kissa ehkä tietää, onkohan häneltä kysytty asiasta?
Sahauksen voisi tehdä jollain Fein-tyyppisellä sähkötyökalullakin, mutta japanilaisella käsisahalla se on kivempaa. Jotkut käyttävät viistämiseen myös nauhahiomakonetta, mutta meillä ajatellaan, ettei sellaista rouhinta kannata tuoda kovin lähelle puuvenettä.
.#puuvene #kansanvene #limisauma #puutyöt #sahaaminen #woodenboat #folkboat #clinkerbuilt #woodworking
-
Vesi. Sepä on hyvin kaksijakoinen elementti, vähän niin kuin elämä. Se kantaa, mutta joskus se syö sisältä.
Veneen alla oleva vesi on hyvä, koska veden oleminen veneen alla on tärkeä osa veneyttä. Mutta veneen laitojen sisäpuolella oleva vesi ei ole hyvä. Paitsi juomavesi.
Puuveneessä pitää aina miettiä, mistä vesi tulee ja mihin se menee. Jos se jää johonkin muhimaan, syntyy otollinen elinympäristö lahottajasienille. Lahottajasienet ovat tärkeä osa monia ekosysteemejä, mutta eivät vene-ekosysteemejä.
Jossain remontissa ehkä 1990-luvulla on näköjään ajateltu, että avotilan turkkilevyt eli lattian saa kivasti noiden kölitukkiin ruuvattujen tukipuiden päälle. Ja niinhän ne saakin.
Mutta koska kyseessä on purjeveneen avotila, sinne usein sataa tai roiskuu vettä. Ja se vesi jää noiden tukipuiden väliin lätäköksi ja valuu siitä hiljalleen tukipuiden ja kölitukin välistä kohti pilssiä. Osa vedestä jää tukipuun, kölitukin ja kaaren välisiin koloihin muhimaan, koska tuo systeemi on rakennettu niin, että ne kolot eivät tuuletu.
Siksi tuosta kaaresta puuttuu pala. Se näytti ensivilkaisulla normaalilta, mutta se oli ihan purua ja imuri söi sen. Myös vasemmanpuoleisessa kaaressa on sama homma. Kylkilaudat ovat terveet, kölitukki ja kölipulttikin vaikuttavat olevan ihan käyttökunnossa. Vain kaaret ovat tuhoutuneet. Ja turkkilevyjen tuenta pitää toteuttaa jollain toisella tavalla.
Mutta ei se mitään. Nyt päästään kokeilemaan, miten uusitaan kaksi painokaarta limisaumaveneeseen. Jännää! Kippari on sillä tavalla vinksahtanut että sen mielestä tämmöinen on kivaa askartelua.
-
Vesi. Sepä on hyvin kaksijakoinen elementti, vähän niin kuin elämä. Se kantaa, mutta joskus se syö sisältä.
Veneen alla oleva vesi on hyvä, koska veden oleminen veneen alla on tärkeä osa veneyttä. Mutta veneen laitojen sisäpuolella oleva vesi ei ole hyvä. Paitsi juomavesi.
Puuveneessä pitää aina miettiä, mistä vesi tulee ja mihin se menee. Jos se jää johonkin muhimaan, syntyy otollinen elinympäristö lahottajasienille. Lahottajasienet ovat tärkeä osa monia ekosysteemejä, mutta eivät vene-ekosysteemejä.
Jossain remontissa ehkä 1990-luvulla on näköjään ajateltu, että avotilan turkkilevyt eli lattian saa kivasti noiden kölitukkiin ruuvattujen tukipuiden päälle. Ja niinhän ne saakin.
Mutta koska kyseessä on purjeveneen avotila, sinne usein sataa tai roiskuu vettä. Ja se vesi jää noiden tukipuiden väliin lätäköksi ja valuu siitä hiljalleen tukipuiden ja kölitukin välistä kohti pilssiä. Osa vedestä jää tukipuun, kölitukin ja kaaren välisiin koloihin muhimaan, koska tuo systeemi on rakennettu niin, että ne kolot eivät tuuletu.
Siksi tuosta kaaresta puuttuu pala. Se näytti ensivilkaisulla normaalilta, mutta se oli ihan purua ja imuri söi sen. Myös vasemmanpuoleisessa kaaressa on sama homma. Kylkilaudat ovat terveet, kölitukki ja kölipulttikin vaikuttavat olevan ihan käyttökunnossa. Vain kaaret ovat tuhoutuneet. Ja turkkilevyjen tuenta pitää toteuttaa jollain toisella tavalla.
Mutta ei se mitään. Nyt päästään kokeilemaan, miten uusitaan kaksi painokaarta limisaumaveneeseen. Jännää! Kippari on sillä tavalla vinksahtanut että sen mielestä tämmöinen on kivaa askartelua.
-
Kippari on joskus liikuttavan naiivi. Se luuli pitkään että sen tämän kevään pääprojekti on tuon viime kesänä vauhdissa rikkoutuneen levangin korjaaminen. Että sen lisäksi ei tarvitsisi tehdä kuin pientä huoltomaalausta ja lakkausta ja sitten ei muuta kuin paatti veteen. Jäisi aikaa ja rahaa muuhun elämään.
Se unohti että ei ole muuta elämää. On vain puuvene-elämä. Se kuvitteli ettei sillä kaarien korjaamisella ole niin kiire. Se ei muistanut, että puuveneen korjaaminen lähtee aina lapasesta.
-
Kippari on joskus liikuttavan naiivi. Se luuli pitkään että sen tämän kevään pääprojekti on tuon viime kesänä vauhdissa rikkoutuneen levangin korjaaminen. Että sen lisäksi ei tarvitsisi tehdä kuin pientä huoltomaalausta ja lakkausta ja sitten ei muuta kuin paatti veteen. Jäisi aikaa ja rahaa muuhun elämään.
Se unohti että ei ole muuta elämää. On vain puuvene-elämä. Se kuvitteli ettei sillä kaarien korjaamisella ole niin kiire. Se ei muistanut, että puuveneen korjaaminen lähtee aina lapasesta.
-
#esittely Moi, olen Henrietta ja olen vene. Tarkemmin sanottuna pohjoismainen kansanvene eli folkkari. Ruotsalaisen komitean suunnittelema, suomalaisen veistämön rakentama. Asun Helsingissä ja tykkään uida Suomenlahdessa. Tulin tänne postailemaan huonoja vitsejä sekä jakamaan kokemuksia ja kuvitelmia puuveneen näkökulmasta. Aivan aluksi haluan sanoa, että puu kuuluu ensisijaisesti metsään kuten sudet, hirvet ja liito-oravatkin. Maltillisen puumäärän harkittu kaataminen saattaa kuitenkin joskus olla ihan jees, koska puu voi sen jälkeen jatkaa elämäänsä veneenä. Suden, hirven tai liito-oravan kaatamiseen sen sijaan ei ole syytä, sillä eihän ole mitään susi-, hirvi- tai liito-oravaveneitä. #puuvene #purjehdus #veneily #meri
-
#esittely Moi, olen Henrietta ja olen vene. Tarkemmin sanottuna pohjoismainen kansanvene eli folkkari. Ruotsalaisen komitean suunnittelema, suomalaisen veistämön rakentama. Asun Helsingissä ja tykkään uida Suomenlahdessa. Tulin tänne postailemaan huonoja vitsejä sekä jakamaan kokemuksia ja kuvitelmia puuveneen näkökulmasta. Aivan aluksi haluan sanoa, että puu kuuluu ensisijaisesti metsään kuten sudet, hirvet ja liito-oravatkin. Maltillisen puumäärän harkittu kaataminen saattaa kuitenkin joskus olla ihan jees, koska puu voi sen jälkeen jatkaa elämäänsä veneenä. Suden, hirven tai liito-oravan kaatamiseen sen sijaan ei ole syytä, sillä eihän ole mitään susi-, hirvi- tai liito-oravaveneitä. #puuvene #purjehdus #veneily #meri