#puuvene — Public Fediverse posts

Yhdessä lehdessä oli joskus juttu ihmisestä joka purjehti yksin folkkarilla Atlantin yli. Sillä oli keulapurjeen alasvedin helpottamassa keulapurjeen laskemista, kun purjehtii yksin.

Keulapurjeen alasvedin kuulosti niin hyvältä idealta että sellainen piti rakentaa. Kuvassa näkyvä sininen noin 6 mm Biltsun halpisköysi on nyt se. Sitä on tässä kesän mittaan rakenneltu ja säädetty, ja nyt se toimii täydellisesti. Paksumpi valkoinen köysi on keulapurjeen nostin.

Keulapurjeen alasvetimen toinen pää kiinnitetään fokan toiseksi ylimpään nipsuun. Siis yhteen niistä, joilla fokka kiinnitetään keulastaagiin. Voi sen kiinnittää ylimpäänkin tai kolmanneksi ylimpään, mikä nyt parhaalta tuntuu. Köyttä ohjailemassa matkan varrella on kaksi Biltsun halpisplokia ja yksi sakkeli.

Kun keulapurje nostetaan, vedetään valkoisesta köydestä. Kun se lasketaan, autetaan painovoimaa vetämällä sinisestä. Tämä poistaa tarpeen mennä keulakannelle nykäisemään purjeen yläpää alas asti. Se on fantastinen helpotus varsinkin yksin purjehtiessa, aallokossa, kovassa tuulessa ja ihan vaan muutenkin. Laskettu keulapurje pysyy paikoillaan kannella aika kivasti kun kiristää alasvetimen ja jommankumman skuutin.

Tarinan opetus on tietysti se, että voihan niitä rullapurjeitakin veneisiin asennella ja jokainen toimikoon sillä tavalla kun hyväksi näkee, mutta keulapurjeen kätevöittämiseen on muitakin tapoja kuin semmoiset hömppäpurjeet.

#puuvene #kansanvene #purjehdus #niksit #woodenboat #folkboat #sailing #lifehack #sailhack

Yhdessä lehdessä oli joskus juttu ihmisestä joka purjehti yksin folkkarilla Atlantin yli. Sillä oli keulapurjeen alasvedin helpottamassa keulapurjeen laskemista, kun purjehtii yksin.

Keulapurjeen alasvedin kuulosti niin hyvältä idealta että sellainen piti rakentaa. Kuvassa näkyvä sininen noin 6 mm Biltsun halpisköysi on nyt se. Sitä on tässä kesän mittaan rakenneltu ja säädetty, ja nyt se toimii täydellisesti. Paksumpi valkoinen köysi on keulapurjeen nostin.

Keulapurjeen alasvetimen toinen pää kiinnitetään fokan toiseksi ylimpään nipsuun. Siis yhteen niistä, joilla fokka kiinnitetään keulastaagiin. Voi sen kiinnittää ylimpäänkin tai kolmanneksi ylimpään, mikä nyt parhaalta tuntuu. Köyttä ohjailemassa matkan varrella on kaksi Biltsun halpisplokia ja yksi sakkeli.

Kun keulapurje nostetaan, vedetään valkoisesta köydestä. Kun se lasketaan, autetaan painovoimaa vetämällä sinisestä. Tämä poistaa tarpeen mennä keulakannelle nykäisemään purjeen yläpää alas asti. Se on fantastinen helpotus varsinkin yksin purjehtiessa, aallokossa, kovassa tuulessa ja ihan vaan muutenkin. Laskettu keulapurje pysyy paikoillaan kannella aika kivasti kun kiristää alasvetimen ja jommankumman skuutin.

Tarinan opetus on tietysti se, että voihan niitä rullapurjeitakin veneisiin asennella ja jokainen toimikoon sillä tavalla kun hyväksi näkee, mutta keulapurjeen kätevöittämiseen on muitakin tapoja kuin semmoiset hömppäpurjeet.

#puuvene #kansanvene #purjehdus #niksit #woodenboat #folkboat #sailing #lifehack #sailhack

Yhdessä lehdessä oli joskus juttu ihmisestä joka purjehti yksin folkkarilla Atlantin yli. Sillä oli keulapurjeen alasvedin helpottamassa keulapurjeen laskemista, kun purjehtii yksin.

Keulapurjeen alasvedin kuulosti niin hyvältä idealta että sellainen piti rakentaa. Kuvassa näkyvä sininen noin 6 mm Biltsun halpisköysi on nyt se. Sitä on tässä kesän mittaan rakenneltu ja säädetty, ja nyt se toimii täydellisesti. Paksumpi valkoinen köysi on keulapurjeen nostin.

Keulapurjeen alasvetimen toinen pää kiinnitetään fokan toiseksi ylimpään nipsuun. Siis yhteen niistä, joilla fokka kiinnitetään keulastaagiin. Voi sen kiinnittää ylimpäänkin tai kolmanneksi ylimpään, mikä nyt parhaalta tuntuu. Köyttä ohjailemassa matkan varrella on kaksi Biltsun halpisplokia ja yksi sakkeli.

Kun keulapurje nostetaan, vedetään valkoisesta köydestä. Kun se lasketaan, autetaan painovoimaa vetämällä sinisestä. Tämä poistaa tarpeen mennä keulakannelle nykäisemään purjeen yläpää alas asti. Se on fantastinen helpotus varsinkin yksin purjehtiessa, aallokossa, kovassa tuulessa ja ihan vaan muutenkin. Laskettu keulapurje pysyy paikoillaan kannella aika kivasti kun kiristää alasvetimen ja jommankumman skuutin.

Tarinan opetus on tietysti se, että voihan niitä rullapurjeitakin veneisiin asennella ja jokainen toimikoon sillä tavalla kun hyväksi näkee, mutta keulapurjeen kätevöittämiseen on muitakin tapoja kuin semmoiset hömppäpurjeet.

#puuvene #kansanvene #purjehdus #niksit #woodenboat #folkboat #sailing #lifehack #sailhack

Yhdessä lehdessä oli joskus juttu ihmisestä joka purjehti yksin folkkarilla Atlantin yli. Sillä oli keulapurjeen alasvedin helpottamassa keulapurjeen laskemista, kun purjehtii yksin.

Keulapurjeen alasvedin kuulosti niin hyvältä idealta että sellainen piti rakentaa. Kuvassa näkyvä sininen noin 6 mm Biltsun halpisköysi on nyt se. Sitä on tässä kesän mittaan rakenneltu ja säädetty, ja nyt se toimii täydellisesti. Paksumpi valkoinen köysi on keulapurjeen nostin.

Keulapurjeen alasvetimen toinen pää kiinnitetään fokan toiseksi ylimpään nipsuun. Siis yhteen niistä, joilla fokka kiinnitetään keulastaagiin. Voi sen kiinnittää ylimpäänkin tai kolmanneksi ylimpään, mikä nyt parhaalta tuntuu. Köyttä ohjailemassa matkan varrella on kaksi Biltsun halpisplokia ja yksi sakkeli.

Kun keulapurje nostetaan, vedetään valkoisesta köydestä. Kun se lasketaan, autetaan painovoimaa vetämällä sinisestä. Tämä poistaa tarpeen mennä keulakannelle nykäisemään purjeen yläpää alas asti. Se on fantastinen helpotus varsinkin yksin purjehtiessa, aallokossa, kovassa tuulessa ja ihan vaan muutenkin. Laskettu keulapurje pysyy paikoillaan kannella aika kivasti kun kiristää alasvetimen ja jommankumman skuutin.

Tarinan opetus on tietysti se, että voihan niitä rullapurjeitakin veneisiin asennella ja jokainen toimikoon sillä tavalla kun hyväksi näkee, mutta keulapurjeen kätevöittämiseen on muitakin tapoja kuin semmoiset hömppäpurjeet.

#puuvene #kansanvene #purjehdus #niksit #woodenboat #folkboat #sailing #lifehack #sailhack

Yhdessä lehdessä oli joskus juttu ihmisestä joka purjehti yksin folkkarilla Atlantin yli. Sillä oli keulapurjeen alasvedin helpottamassa keulapurjeen laskemista, kun purjehtii yksin.

Keulapurjeen alasvedin kuulosti niin hyvältä idealta että sellainen piti rakentaa. Kuvassa näkyvä sininen noin 6 mm Biltsun halpisköysi on nyt se. Sitä on tässä kesän mittaan rakenneltu ja säädetty, ja nyt se toimii täydellisesti. Paksumpi valkoinen köysi on keulapurjeen nostin.

Keulapurjeen alasvetimen toinen pää kiinnitetään fokan toiseksi ylimpään nipsuun. Siis yhteen niistä, joilla fokka kiinnitetään keulastaagiin. Voi sen kiinnittää ylimpäänkin tai kolmanneksi ylimpään, mikä nyt parhaalta tuntuu. Köyttä ohjailemassa matkan varrella on kaksi Biltsun halpisplokia ja yksi sakkeli.

Kun keulapurje nostetaan, vedetään valkoisesta köydestä. Kun se lasketaan, autetaan painovoimaa vetämällä sinisestä. Tämä poistaa tarpeen mennä keulakannelle nykäisemään purjeen yläpää alas asti. Se on fantastinen helpotus varsinkin yksin purjehtiessa, aallokossa, kovassa tuulessa ja ihan vaan muutenkin. Laskettu keulapurje pysyy paikoillaan kannella aika kivasti kun kiristää alasvetimen ja jommankumman skuutin.

Tarinan opetus on tietysti se, että voihan niitä rullapurjeitakin veneisiin asennella ja jokainen toimikoon sillä tavalla kun hyväksi näkee, mutta keulapurjeen kätevöittämiseen on muitakin tapoja kuin semmoiset hömppäpurjeet.

#puuvene #kansanvene #purjehdus #niksit #woodenboat #folkboat #sailing #lifehack #sailhack

Pohjoismaisen kansanveneen hyvin tärkeä mutta harvoin mainittu ominaisuus on, että voi uittaa varpaita meressä samalla kun purjehtii.

En tietenkään suosittele varpaiden uittamista meressä samalla kun purjehtii, edes leppeässä tuulessa, ellei huolehdi siitä että pysyy veneessä silloinkin kun tulee sen ison moottoriveneen aallot. Niitä aaltoja on nykyään aika paljon.

#kansanvene #puuvene #purjehdus #varpaat #sailing #folkboat

Pohjoismaisen kansanveneen hyvin tärkeä mutta harvoin mainittu ominaisuus on, että voi uittaa varpaita meressä samalla kun purjehtii.

En tietenkään suosittele varpaiden uittamista meressä samalla kun purjehtii, edes leppeässä tuulessa, ellei huolehdi siitä että pysyy veneessä silloinkin kun tulee sen ison moottoriveneen aallot. Niitä aaltoja on nykyään aika paljon.

#kansanvene #puuvene #purjehdus #varpaat #sailing #folkboat

Pohjoismaisen kansanveneen hyvin tärkeä mutta harvoin mainittu ominaisuus on, että voi uittaa varpaita meressä samalla kun purjehtii.

En tietenkään suosittele varpaiden uittamista meressä samalla kun purjehtii, edes leppeässä tuulessa, ellei huolehdi siitä että pysyy veneessä silloinkin kun tulee sen ison moottoriveneen aallot. Niitä aaltoja on nykyään aika paljon.

#kansanvene #puuvene #purjehdus #varpaat #sailing #folkboat

Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53

#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53

#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53

#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53

#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.

1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.

Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.

Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.

Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.

Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.

Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.

Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM

Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM

Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53

#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti

Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.

#purjehdus #sailing #puuvene #woodenboat

Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.

#purjehdus #sailing #puuvene #woodenboat

Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.

#purjehdus #sailing #puuvene #woodenboat

Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.

#purjehdus #sailing #puuvene #woodenboat

Lauantaina mentiin hetkittäin aika vauhdikkaasti, kun oli sopiva tuuli.

#purjehdus #sailing #puuvene #woodenboat

Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.

Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.

Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150

#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö

Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.

Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.

Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150

#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö

Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.

Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.

Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150

#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö

Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.

Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.

Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150

#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö

Wileniuksen venetelakka Porvoossa on kansanveneen näkökulmasta tärkeä paikka, koska siellä on rakennettu Suomen ensimmäinen pohjoismainen kansanvene vuonna 1942.

Kyseinen vene, nimeltään Lill-Inga, viettää nykyään eläkepäiviä Suomen merimuseossa Kotkassa. Hänet lahjoitettiin museolle jo 1990-luvulla. Itsehän olen peräti viisi vuotta nuorempi kansanvene kuin Lill-Inga, joten en ole museossa vaan purjehtimassa Suomenlahdella.

Jos Lill-Ingan ja folkkarien historia kiinnostaa, asiasta voi lukea Folkkariliiton internetseistä: https://www.folkkari.net/44150

#kansanvene #folkkari #puuvene #purjevene #historia #kulttuurihistoria #kulttuuriperintö #museot #rakennusperintö

Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat

Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat

Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat

Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat

Pääskyset ovat aina ilmassa, paitsi silloin kun eivät ole. Niiden mielestä paras laskeutumispaikka on yli 70-vuotiaan purjeveneen masto. Se soveltuu hyvin tähystämiseen, ja sieltä kun kakkaa niin varmasti osuu.
#linnut #haarapääsky #Hirundorustica #puuvene #kansanvene #folkboat #woodenboat

Onpas nätti 79-vuotias Suomessa rakennettu folkkari seilannu tänne Suomenlahden saaristoon vesisateessa. Ai mut sehän oon mä!
#kansanvene #puuvene #folkboat #woodenboat #folkbåt #nordiskfolkbåt #nordicfolkboat #purjehdus #sailing #sailingchic #voilier

Onpas nätti 79-vuotias Suomessa rakennettu folkkari seilannu tänne Suomenlahden saaristoon vesisateessa. Ai mut sehän oon mä!
#kansanvene #puuvene #folkboat #woodenboat #folkbåt #nordiskfolkbåt #nordicfolkboat #purjehdus #sailing #sailingchic #voilier

Onpas nätti 79-vuotias Suomessa rakennettu folkkari seilannu tänne Suomenlahden saaristoon vesisateessa. Ai mut sehän oon mä!
#kansanvene #puuvene #folkboat #woodenboat #folkbåt #nordiskfolkbåt #nordicfolkboat #purjehdus #sailing #sailingchic #voilier

Nonih. Vesillä vihdoin. Jaamme nähtävästi väylän Siljalainin kanssa.
#sailing #purjehdus #puuvene #kansanvene #woodenboat #folkboat

Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.

"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.

#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement

Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.

"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.

#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement

Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.

"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.

#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement

Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.

"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.

#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement

Puuveneen ylläpidossa tärkeää on projektinhallinta. Projektinhallintaa on esimerkiksi päätös korjata ei- kriittinen lahovika vasta "syksyllä" ja peittää se nyt tilapäisesti ilmastointiteipillä, ettei siihen pääse vettä aiheuttamaan lisää lahoamista.

"Syksyllä" tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa ajankohtaa seuraavien noin kymmenen vuoden sisällä. Jossain vaiheessa teippi vaihdetaan mustaan teippiin, minkä jälkeen kukaan ei kiinnitä siihen huomiota.

#puuvene #woodenboat #kansanvene #folkboat #projektinhallinta #projectmanagement

Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.

Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.

Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.

#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane

Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.

Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.

Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.

#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane

Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.

Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.

Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.

#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane

Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.

Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.

Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.

#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane

Istumalaatikosta puuttuu vielä hieman osia, joita pitää tehdä ja korjata pienten lahovaurioiden takia, eikä mastokaan ole vielä pystyssä. Mutta kyllä me tuonne vesille vielä päästään.

Työssä käytetään käsihöyliä, koska tiheäsyinen mänty on ihanaa puuta ja sen työstäminen on nautinto.

Sähköhöylä lähti tällä vikkolla Sortti-aseman sähkölaitejätteisiin, koska sen kytkin oli jumiutunut hieman riskaabelisti ja alkoi muutenkin vituttaa koko vehje. Siitä luopuminenkin oli nautinto.

#puuvene #puutyöt #työkalut #höylä
#woodenboat #woodworking #tools #plane

Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.

Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.

#puuvene #kansanvene #vesillelasku

Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.

Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.

#puuvene #kansanvene #vesillelasku

Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.

Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.

#puuvene #kansanvene #vesillelasku

Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.

Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.

#puuvene #kansanvene #vesillelasku

Vesillelasku oli huikea menestys! Runsas vuorokausi myöhemmin kellutaan kuin korkki ja vuotaminen on vähentynyt huomattavasti.

Ollaan ja turvotellaan pari päivää varmuuden vuoksi matalikolla. Muutamia tekemättömiä hommia on ennen kuin päästään purjehtimaan. Kova hinku merelle mutta kippari väittää että sillä on muutakin elämää.

#puuvene #kansanvene #vesillelasku

Viuuh molskis bulbulbul!

#puuvene #kansanvene #vesillelasku #kevat #purjehdus

#woodenboat #folkboat #launch #spring #sailing

#木船 #民俗船 #下水 #春天 #帆船

Viuuh molskis bulbulbul!

#puuvene #kansanvene #vesillelasku #kevat #purjehdus

#woodenboat #folkboat #launch #spring #sailing

#木船 #民俗船 #下水 #春天 #帆船

Viuuh molskis bulbulbul!

#puuvene #kansanvene #vesillelasku #kevat #purjehdus

#woodenboat #folkboat #launch #spring #sailing

#木船 #民俗船 #下水 #春天 #帆船

Viuuh molskis bulbulbul!

#puuvene #kansanvene #vesillelasku #kevat #purjehdus

#woodenboat #folkboat #launch #spring #sailing

#木船 #民俗船 #下水 #春天 #帆船

Viuuh molskis bulbulbul!

#puuvene #kansanvene #vesillelasku #kevat #purjehdus

#woodenboat #folkboat #launch #spring #sailing

#木船 #民俗船 #下水 #春天 #帆船