home.social

#osallisuus — Public Fediverse posts

Live and recent posts from across the Fediverse tagged #osallisuus, aggregated by home.social.

fetched live
  1. Kritiikin esittäminen ja epäkohtien julkituominen on vielä suhteellisen helppoa. Mutta ilmaston, vähemmistöjen, sorrettujen, eläinten, ympäristön, valtiontalouden ja valkoisten heteromiesten pelastaminen vaatii, että nykyiset kansalaisjärjestöjen (ja demokraattisten yritysten) valtaapitävät paaluttavat organisaatioidensa kulttuuriin, sääntöihin ja käytäntöihin lupauksen siitä, että ovat valmiita kuuntelemaan ja täysin vastakkaisiakin mielipiteitä omaavia ihmisiä / keskustelemaan heidän kanssaan -ja tosissaan etsimään yhteisiä nimittäjiä.

    Siten ne sodatkin lopetetaan.

    Kyse on tiedollisista oikeuksista. Siitä, että päätöksenteon agenda settingistä ja valmistelusta tehdään avointa, ja että organisaatiossa on kulttuuri joka tukee myös avointa keskustelua jo ennen muodollista prosessia. Toisin sanoen, erimielisten kuunteleminen viedään kaikkien tasa-arvoiseksi perusoikeudeksi osallistua agendan muotoiluun ja esitysten yhteiskirjoittamiseen yhteisillä alustoilla. #demokratia #politiikka #tasaarvo #avoimuus #osallisuus

    Sitten ei enää tarvisi edes vaaleja järjestää.

  2. Kritiikin esittäminen ja epäkohtien julkituominen on vielä suhteellisen helppoa. Mutta ilmaston, vähemmistöjen, sorrettujen, eläinten, ympäristön, valtiontalouden ja valkoisten heteromiesten pelastaminen vaatii, että nykyiset kansalaisjärjestöjen (ja demokraattisten yritysten) valtaapitävät paaluttavat organisaatioidensa kulttuuriin, sääntöihin ja käytäntöihin lupauksen siitä, että ovat valmiita kuuntelemaan ja täysin vastakkaisiakin mielipiteitä omaavia ihmisiä / keskustelemaan heidän kanssaan -ja tosissaan etsimään yhteisiä nimittäjiä.

    Siten ne sodatkin lopetetaan.

    Kyse on tiedollisista oikeuksista. Siitä, että päätöksenteon agenda settingistä ja valmistelusta tehdään avointa, ja että organisaatiossa on kulttuuri joka tukee myös avointa keskustelua jo ennen muodollista prosessia. Toisin sanoen, erimielisten kuunteleminen viedään kaikkien tasa-arvoiseksi perusoikeudeksi osallistua agendan muotoiluun ja esitysten yhteiskirjoittamiseen yhteisillä alustoilla. #demokratia #politiikka #tasaarvo #avoimuus #osallisuus

    Sitten ei enää tarvisi edes vaaleja järjestää.

  3. Edes hyväosaiset eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan päätöksentekoon oikein missään Johanna Vuorelman johtaman tutkimuksen mukaan.

    "Kuntalaisten mielestä päättäjät eivät halua kuulla heidän näkemyksiään. He katsovat, että lakisääteisiä kuulemisia järjestetään vain muodon vuoksi.

    Yllättävää kyllä, samaa mieltä olivat myös päättäjät.

    – He kokivat kansalaisten osallistumisen häiritsevänä ja hankalana. Heidän mielestään se tuo päätöksentekoprosessiin kitkaa, jota siihen ei toivota"

    yle.fi/a/74-20224073
    #demokratia #osallisuus #politiikka

    Hyvä, että se on nyt tutkittu.

  4. Edes hyväosaiset eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan päätöksentekoon oikein missään Johanna Vuorelman johtaman tutkimuksen mukaan.

    "Kuntalaisten mielestä päättäjät eivät halua kuulla heidän näkemyksiään. He katsovat, että lakisääteisiä kuulemisia järjestetään vain muodon vuoksi.

    Yllättävää kyllä, samaa mieltä olivat myös päättäjät.

    – He kokivat kansalaisten osallistumisen häiritsevänä ja hankalana. Heidän mielestään se tuo päätöksentekoprosessiin kitkaa, jota siihen ei toivota"

    yle.fi/a/74-20224073
    #demokratia #osallisuus #politiikka

    Hyvä, että se on nyt tutkittu.

  5. Tietääkö kukaan, että omassa kotikunnassa tai hyvinvointialueella voisi verkossa nähdä, kommentoida, keskustella tai muokata keskeneräisiä, valmistelussa olevia päätösasioita? #avoimuus #demokratia #kansanvalta #osallisuus

  6. Tietääkö kukaan, että omassa kotikunnassa tai hyvinvointialueella voisi verkossa nähdä, kommentoida, keskustella tai muokata keskeneräisiä, valmistelussa olevia päätösasioita? #avoimuus #demokratia #kansanvalta #osallisuus

  7. Tietääkö kukaan, että omassa kotikunnassa tai hyvinvointialueella voisi verkossa nähdä, kommentoida, keskustella tai muokata keskeneräisiä, valmistelussa olevia päätösasioita? #avoimuus #demokratia #kansanvalta #osallisuus

  8. Tietääkö kukaan, että omassa kotikunnassa tai hyvinvointialueella voisi verkossa nähdä, kommentoida, keskustella tai muokata keskeneräisiä, valmistelussa olevia päätösasioita? #avoimuus #demokratia #kansanvalta #osallisuus

  9. Tietääkö kukaan, että omassa kotikunnassa tai hyvinvointialueella voisi verkossa nähdä, kommentoida, keskustella tai muokata keskeneräisiä, valmistelussa olevia päätösasioita? #avoimuus #demokratia #kansanvalta #osallisuus

  10. @nihkeys tässä kohtaa olisi huippua saada keskusteluun mukaan uusia osallistujia (tai missä tahansa kohdassa) #demokratia #osallisuus #politiikka #yhteisöllisyys

  11. @nihkeys tässä kohtaa olisi huippua saada keskusteluun mukaan uusia osallistujia (tai missä tahansa kohdassa) #demokratia #osallisuus #politiikka #yhteisöllisyys

  12. @nihkeys tässä kohtaa olisi huippua saada keskusteluun mukaan uusia osallistujia (tai missä tahansa kohdassa) #demokratia #osallisuus #politiikka #yhteisöllisyys

  13. @nihkeys tässä kohtaa olisi huippua saada keskusteluun mukaan uusia osallistujia (tai missä tahansa kohdassa) #demokratia #osallisuus #politiikka #yhteisöllisyys

  14. Olisikohan Suomi-Mastodonin yhdistysaktiiveilla kiinnostusta opetella ja kehittää avointa demokratiaa?
    #demokratia #osallisuus #avoimuus #julkisuusperiaate #yhteisollisyys
    www.ady.fi

  15. Olisikohan Suomi-Mastodonin yhdistysaktiiveilla kiinnostusta opetella ja kehittää avointa demokratiaa?
    #demokratia #osallisuus #avoimuus #julkisuusperiaate #yhteisollisyys
    www.ady.fi

  16. Olisikohan Suomi-Mastodonin yhdistysaktiiveilla kiinnostusta opetella ja kehittää avointa demokratiaa?
    #demokratia #osallisuus #avoimuus #julkisuusperiaate #yhteisollisyys
    www.ady.fi

  17. Olisikohan Suomi-Mastodonin yhdistysaktiiveilla kiinnostusta opetella ja kehittää avointa demokratiaa?
    #demokratia #osallisuus #avoimuus #julkisuusperiaate #yhteisollisyys
    www.ady.fi

  18. @miiakosonen @kaisla Tämän tunnistan itsekin hyvinvointialueella. Omasta mielestäni järjettömiä suoritteita kirjataan. Ei määrä ratkaise esim. verkostoneuvottelun tulosta vaan vuorovaikutuksen laatu. Se taas vaatii rautaista ammattitaitoa, jotta asiakas tulee oikeasti kuulluksi. Toivottua muutosta voi sitten mitata, että onnistuimmeko yhdessä vai emme ja tähän arviointiin otetaan asiakas mukaan. #osallisuus

  19. @miiakosonen @kaisla Tämän tunnistan itsekin hyvinvointialueella. Omasta mielestäni järjettömiä suoritteita kirjataan. Ei määrä ratkaise esim. verkostoneuvottelun tulosta vaan vuorovaikutuksen laatu. Se taas vaatii rautaista ammattitaitoa, jotta asiakas tulee oikeasti kuulluksi. Toivottua muutosta voi sitten mitata, että onnistuimmeko yhdessä vai emme ja tähän arviointiin otetaan asiakas mukaan. #osallisuus

  20. @miiakosonen @kaisla Tämän tunnistan itsekin hyvinvointialueella. Omasta mielestäni järjettömiä suoritteita kirjataan. Ei määrä ratkaise esim. verkostoneuvottelun tulosta vaan vuorovaikutuksen laatu. Se taas vaatii rautaista ammattitaitoa, jotta asiakas tulee oikeasti kuulluksi. Toivottua muutosta voi sitten mitata, että onnistuimmeko yhdessä vai emme ja tähän arviointiin otetaan asiakas mukaan. #osallisuus

  21. @miiakosonen @kaisla Tämän tunnistan itsekin hyvinvointialueella. Omasta mielestäni järjettömiä suoritteita kirjataan. Ei määrä ratkaise esim. verkostoneuvottelun tulosta vaan vuorovaikutuksen laatu. Se taas vaatii rautaista ammattitaitoa, jotta asiakas tulee oikeasti kuulluksi. Toivottua muutosta voi sitten mitata, että onnistuimmeko yhdessä vai emme ja tähän arviointiin otetaan asiakas mukaan. #osallisuus

  22. @miiakosonen @kaisla Tämän tunnistan itsekin hyvinvointialueella. Omasta mielestäni järjettömiä suoritteita kirjataan. Ei määrä ratkaise esim. verkostoneuvottelun tulosta vaan vuorovaikutuksen laatu. Se taas vaatii rautaista ammattitaitoa, jotta asiakas tulee oikeasti kuulluksi. Toivottua muutosta voi sitten mitata, että onnistuimmeko yhdessä vai emme ja tähän arviointiin otetaan asiakas mukaan. #osallisuus

  23. Työelämän heikennys ei ole vahinko – se on suunta

    Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.
    Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.
    Tämä on monien verhoilujen keinoin hyssytelty linjaus, jolla eriarvoistetaan ja vähennetään yksilön turvaa.

    Työelämän heikennyslaki etenee, ja mukana etenee ajatusmalli, jossa työntekijä nähdään joustovarana – ei ihmisenä; yhteiskunnan kantavana voimana, vaan riskinä, jota heikenneyslain toimesta tulee hallita ja pitää kurissa.

    Kun määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomissuojaa murennetaan ja neuvotteluasema viedään pois työntekijältä ties minne palavereihin, ei vaikutus ole tietenkään neutraali. Se kohdistuu aina niihin, joilla on vähiten puskuria: nuoriin, pätkätyöläisiin, matalapalkka-aloihin, hoivaan ja palveluihin – aloihin, joissa ”joustaminen” tarkoittaa epävarmuutta arjessa etenkin heillä, joiden ostovoima ja joukolla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot jo entuudestaan.

    Vaikutus ei näy heti – siksi se on vaarallinen

    Heikennysten todellinen vaikutus ei näy heti tilastoissa, vaan se näkyy hiljalleen arjessa.
    Se näkyy monissa jo osittain olemassaolevissa ongelmissa: Määräaikaisissa työsuhteissa ei enää uskalleta kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista, vaikka jaksaminen olisi jo äärirajoilla. Vuorojen jatkuvasta muuttamisesta, tai viime hetken ilmoituksista ei uskalleta huomauttaa – Oikeuksista tiedetään, mutta niitä ei käytetä, vaan työpaikoilla vaietaan; Ei siksi, ettei olisi mielipiteitä, vaan siksi, että pelätään seuraavan vuoron, jatkosopimuksen tai työpaikan puolesta.
    Työelämästä tulee näin selviytymistä, ei osallistumista, joka voi johtaa järjestäytymättömyyteen ja näennäisiin ”sopimuksiin”, joissa työntekijän vaihtoehdot voidaan vain sanella.
    Tämä ei ole tehokasta talouspolitiikkaa – Tämä on lyhytnäköistä vallankäyttöä.

    Heikennyspolitiikka ei ole uhka ainoastaan yksittäiselle työntekijälle – myös demokratialle

    Työelämä ei ole irrallinen saareke, vaan osa demokratiaa.

    Kun työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, kavennetaan samalla ihmisten todellista vapautta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun neuvottelusuhde muuttuu yksipuoliseksi, muuttuu myös yhteiskunta samaan suuntaan.

    Silloin päätösvalta kasaantuu ja vastuu siirtyy alaspäin, kun taas valta ylöspäin, joka taas voi johtaa monen kohdalla kokemukseen, ettei ääntä kannata käyttää – Ei työpaikalla, eikä vaaliuurnilla.

    Se on vaarallinen kehityssuunta.
    Ei äänekäs, vaan hiljainen.
    Ei hetkellinen, vaan rakenteellinen.

    Tämä ei ole väistämätöntä

    Työelämän tulevaisuus ei ole luonnonlaki. Se on valintojen summa.

    Voimme yhdessä rakentaa työelämää, jossa joustot ja turva kulkevat yhdessä, sekä vahvistaa luottamusta pakottamisen sijaan.

    Voimme tehdä uudistuksia, jotka lisäävät osallisuutta – eivät pelkoa.

    Mutta se vaatii sen, että myönnämme, mitä nyt ollaan tekemässä.

    Tämä ei ole ”välttämätön sopeutus” – Tämä on vaarallinen poliittinen suunta.

    Suuntaa voi muuttaa, jos siitä uskalletaan puhua rehellisesti!

    Vasemmistoliitto ei ole valmis hyväksymään työelämää, jossa pelko on toimintamalli ja hiljaisuus sopimus.

    Jos haluat työelämän, jossa vuoroista voi puhua, oikeuksia voi käyttää ja ihmiset eivät ole joustoja, vaan tekijöitä – Liity mukaan. https://vasemmisto.fi/liity-jaseneksi/

    Tämä ei muutu itsestään.

    Mutta tämä muuttuu yhdessä.

    Petteri Heimonen
    Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, Pääluottamusedustaja, työsuojeluvaltuutettu, kunnallisvaltuutettu(vara) sekä erotuomari.

  24. Työelämän heikennys ei ole vahinko – se on suunta

    Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.
    Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.
    Tämä on monien verhoilujen keinoin hyssytelty linjaus, jolla eriarvoistetaan ja vähennetään yksilön turvaa.

    Työelämän heikennyslaki etenee, ja mukana etenee ajatusmalli, jossa työntekijä nähdään joustovarana – ei ihmisenä; yhteiskunnan kantavana voimana, vaan riskinä, jota heikenneyslain toimesta tulee hallita ja pitää kurissa.

    Kun määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomissuojaa murennetaan ja neuvotteluasema viedään pois työntekijältä ties minne palavereihin, ei vaikutus ole tietenkään neutraali. Se kohdistuu aina niihin, joilla on vähiten puskuria: nuoriin, pätkätyöläisiin, matalapalkka-aloihin, hoivaan ja palveluihin – aloihin, joissa ”joustaminen” tarkoittaa epävarmuutta arjessa etenkin heillä, joiden ostovoima ja joukolla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot jo entuudestaan.

    Vaikutus ei näy heti – siksi se on vaarallinen

    Heikennysten todellinen vaikutus ei näy heti tilastoissa, vaan se näkyy hiljalleen arjessa.
    Se näkyy monissa jo osittain olemassaolevissa ongelmissa: Määräaikaisissa työsuhteissa ei enää uskalleta kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista, vaikka jaksaminen olisi jo äärirajoilla. Vuorojen jatkuvasta muuttamisesta, tai viime hetken ilmoituksista ei uskalleta huomauttaa – Oikeuksista tiedetään, mutta niitä ei käytetä, vaan työpaikoilla vaietaan; Ei siksi, ettei olisi mielipiteitä, vaan siksi, että pelätään seuraavan vuoron, jatkosopimuksen tai työpaikan puolesta.
    Työelämästä tulee näin selviytymistä, ei osallistumista, joka voi johtaa järjestäytymättömyyteen ja näennäisiin ”sopimuksiin”, joissa työntekijän vaihtoehdot voidaan vain sanella.
    Tämä ei ole tehokasta talouspolitiikkaa – Tämä on lyhytnäköistä vallankäyttöä.

    Heikennyspolitiikka ei ole uhka ainoastaan yksittäiselle työntekijälle – myös demokratialle

    Työelämä ei ole irrallinen saareke, vaan osa demokratiaa.

    Kun työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, kavennetaan samalla ihmisten todellista vapautta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun neuvottelusuhde muuttuu yksipuoliseksi, muuttuu myös yhteiskunta samaan suuntaan.

    Silloin päätösvalta kasaantuu ja vastuu siirtyy alaspäin, kun taas valta ylöspäin, joka taas voi johtaa monen kohdalla kokemukseen, ettei ääntä kannata käyttää – Ei työpaikalla, eikä vaaliuurnilla.

    Se on vaarallinen kehityssuunta.
    Ei äänekäs, vaan hiljainen.
    Ei hetkellinen, vaan rakenteellinen.

    Tämä ei ole väistämätöntä

    Työelämän tulevaisuus ei ole luonnonlaki. Se on valintojen summa.

    Voimme yhdessä rakentaa työelämää, jossa joustot ja turva kulkevat yhdessä, sekä vahvistaa luottamusta pakottamisen sijaan.

    Voimme tehdä uudistuksia, jotka lisäävät osallisuutta – eivät pelkoa.

    Mutta se vaatii sen, että myönnämme, mitä nyt ollaan tekemässä.

    Tämä ei ole ”välttämätön sopeutus” – Tämä on vaarallinen poliittinen suunta.

    Suuntaa voi muuttaa, jos siitä uskalletaan puhua rehellisesti!

    Vasemmistoliitto ei ole valmis hyväksymään työelämää, jossa pelko on toimintamalli ja hiljaisuus sopimus.

    Jos haluat työelämän, jossa vuoroista voi puhua, oikeuksia voi käyttää ja ihmiset eivät ole joustoja, vaan tekijöitä – Liity mukaan. https://vasemmisto.fi/liity-jaseneksi/

    Tämä ei muutu itsestään.

    Mutta tämä muuttuu yhdessä.

    Petteri Heimonen
    Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, Pääluottamusedustaja, työsuojeluvaltuutettu, kunnallisvaltuutettu(vara) sekä erotuomari.

  25. Työelämän heikennys ei ole vahinko – se on suunta

    Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.
    Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.
    Tämä on monien verhoilujen keinoin hyssytelty linjaus, jolla eriarvoistetaan ja vähennetään yksilön turvaa.

    Työelämän heikennyslaki etenee, ja mukana etenee ajatusmalli, jossa työntekijä nähdään joustovarana – ei ihmisenä; yhteiskunnan kantavana voimana, vaan riskinä, jota heikenneyslain toimesta tulee hallita ja pitää kurissa.

    Kun määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomissuojaa murennetaan ja neuvotteluasema viedään pois työntekijältä ties minne palavereihin, ei vaikutus ole tietenkään neutraali. Se kohdistuu aina niihin, joilla on vähiten puskuria: nuoriin, pätkätyöläisiin, matalapalkka-aloihin, hoivaan ja palveluihin – aloihin, joissa ”joustaminen” tarkoittaa epävarmuutta arjessa etenkin heillä, joiden ostovoima ja joukolla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot jo entuudestaan.

    Vaikutus ei näy heti – siksi se on vaarallinen

    Heikennysten todellinen vaikutus ei näy heti tilastoissa, vaan se näkyy hiljalleen arjessa.
    Se näkyy monissa jo osittain olemassaolevissa ongelmissa: Määräaikaisissa työsuhteissa ei enää uskalleta kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista, vaikka jaksaminen olisi jo äärirajoilla. Vuorojen jatkuvasta muuttamisesta, tai viime hetken ilmoituksista ei uskalleta huomauttaa – Oikeuksista tiedetään, mutta niitä ei käytetä, vaan työpaikoilla vaietaan; Ei siksi, ettei olisi mielipiteitä, vaan siksi, että pelätään seuraavan vuoron, jatkosopimuksen tai työpaikan puolesta.
    Työelämästä tulee näin selviytymistä, ei osallistumista, joka voi johtaa järjestäytymättömyyteen ja näennäisiin ”sopimuksiin”, joissa työntekijän vaihtoehdot voidaan vain sanella.
    Tämä ei ole tehokasta talouspolitiikkaa – Tämä on lyhytnäköistä vallankäyttöä.

    Heikennyspolitiikka ei ole uhka ainoastaan yksittäiselle työntekijälle – myös demokratialle

    Työelämä ei ole irrallinen saareke, vaan osa demokratiaa.

    Kun työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, kavennetaan samalla ihmisten todellista vapautta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun neuvottelusuhde muuttuu yksipuoliseksi, muuttuu myös yhteiskunta samaan suuntaan.

    Silloin päätösvalta kasaantuu ja vastuu siirtyy alaspäin, kun taas valta ylöspäin, joka taas voi johtaa monen kohdalla kokemukseen, ettei ääntä kannata käyttää – Ei työpaikalla, eikä vaaliuurnilla.

    Se on vaarallinen kehityssuunta.
    Ei äänekäs, vaan hiljainen.
    Ei hetkellinen, vaan rakenteellinen.

    Tämä ei ole väistämätöntä

    Työelämän tulevaisuus ei ole luonnonlaki. Se on valintojen summa.

    Voimme yhdessä rakentaa työelämää, jossa joustot ja turva kulkevat yhdessä, sekä vahvistaa luottamusta pakottamisen sijaan.

    Voimme tehdä uudistuksia, jotka lisäävät osallisuutta – eivät pelkoa.

    Mutta se vaatii sen, että myönnämme, mitä nyt ollaan tekemässä.

    Tämä ei ole ”välttämätön sopeutus” – Tämä on vaarallinen poliittinen suunta.

    Suuntaa voi muuttaa, jos siitä uskalletaan puhua rehellisesti!

    Vasemmistoliitto ei ole valmis hyväksymään työelämää, jossa pelko on toimintamalli ja hiljaisuus sopimus.

    Jos haluat työelämän, jossa vuoroista voi puhua, oikeuksia voi käyttää ja ihmiset eivät ole joustoja, vaan tekijöitä – Liity mukaan. https://vasemmisto.fi/liity-jaseneksi/

    Tämä ei muutu itsestään.

    Mutta tämä muuttuu yhdessä.

    Petteri Heimonen
    Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, Pääluottamusedustaja, työsuojeluvaltuutettu, kunnallisvaltuutettu(vara) sekä erotuomari.

  26. Työelämän heikennys ei ole vahinko – se on suunta

    Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.
    Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.
    Tämä on monien verhoilujen keinoin hyssytelty linjaus, jolla eriarvoistetaan ja vähennetään yksilön turvaa.

    Työelämän heikennyslaki etenee, ja mukana etenee ajatusmalli, jossa työntekijä nähdään joustovarana – ei ihmisenä; yhteiskunnan kantavana voimana, vaan riskinä, jota heikenneyslain toimesta tulee hallita ja pitää kurissa.

    Kun määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomissuojaa murennetaan ja neuvotteluasema viedään pois työntekijältä ties minne palavereihin, ei vaikutus ole tietenkään neutraali. Se kohdistuu aina niihin, joilla on vähiten puskuria: nuoriin, pätkätyöläisiin, matalapalkka-aloihin, hoivaan ja palveluihin – aloihin, joissa ”joustaminen” tarkoittaa epävarmuutta arjessa etenkin heillä, joiden ostovoima ja joukolla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot jo entuudestaan.

    Vaikutus ei näy heti – siksi se on vaarallinen

    Heikennysten todellinen vaikutus ei näy heti tilastoissa, vaan se näkyy hiljalleen arjessa.
    Se näkyy monissa jo osittain olemassaolevissa ongelmissa: Määräaikaisissa työsuhteissa ei enää uskalleta kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista, vaikka jaksaminen olisi jo äärirajoilla. Vuorojen jatkuvasta muuttamisesta, tai viime hetken ilmoituksista ei uskalleta huomauttaa – Oikeuksista tiedetään, mutta niitä ei käytetä, vaan työpaikoilla vaietaan; Ei siksi, ettei olisi mielipiteitä, vaan siksi, että pelätään seuraavan vuoron, jatkosopimuksen tai työpaikan puolesta.
    Työelämästä tulee näin selviytymistä, ei osallistumista, joka voi johtaa järjestäytymättömyyteen ja näennäisiin ”sopimuksiin”, joissa työntekijän vaihtoehdot voidaan vain sanella.
    Tämä ei ole tehokasta talouspolitiikkaa – Tämä on lyhytnäköistä vallankäyttöä.

    Heikennyspolitiikka ei ole uhka ainoastaan yksittäiselle työntekijälle – myös demokratialle

    Työelämä ei ole irrallinen saareke, vaan osa demokratiaa.

    Kun työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, kavennetaan samalla ihmisten todellista vapautta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun neuvottelusuhde muuttuu yksipuoliseksi, muuttuu myös yhteiskunta samaan suuntaan.

    Silloin päätösvalta kasaantuu ja vastuu siirtyy alaspäin, kun taas valta ylöspäin, joka taas voi johtaa monen kohdalla kokemukseen, ettei ääntä kannata käyttää – Ei työpaikalla, eikä vaaliuurnilla.

    Se on vaarallinen kehityssuunta.
    Ei äänekäs, vaan hiljainen.
    Ei hetkellinen, vaan rakenteellinen.

    Tämä ei ole väistämätöntä

    Työelämän tulevaisuus ei ole luonnonlaki. Se on valintojen summa.

    Voimme yhdessä rakentaa työelämää, jossa joustot ja turva kulkevat yhdessä, sekä vahvistaa luottamusta pakottamisen sijaan.

    Voimme tehdä uudistuksia, jotka lisäävät osallisuutta – eivät pelkoa.

    Mutta se vaatii sen, että myönnämme, mitä nyt ollaan tekemässä.

    Tämä ei ole ”välttämätön sopeutus” – Tämä on vaarallinen poliittinen suunta.

    Suuntaa voi muuttaa, jos siitä uskalletaan puhua rehellisesti!

    Vasemmistoliitto ei ole valmis hyväksymään työelämää, jossa pelko on toimintamalli ja hiljaisuus sopimus.

    Jos haluat työelämän, jossa vuoroista voi puhua, oikeuksia voi käyttää ja ihmiset eivät ole joustoja, vaan tekijöitä – Liity mukaan. https://vasemmisto.fi/liity-jaseneksi/

    Tämä ei muutu itsestään.

    Mutta tämä muuttuu yhdessä.

    Petteri Heimonen
    Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, Pääluottamusedustaja, työsuojeluvaltuutettu, kunnallisvaltuutettu(vara) sekä erotuomari.

  27. @KirstiEra Tuo mainittu valokuvataulu on ihan huippu -tavallaan versio Tank Manista. Ja muutenkin, mahtavaa, että tällainen ajattelu ja toiminta yhdistää yli sukupolvien. #demokratia #elokapina #poliisi #osallisuus #vaikuttaminen #ilmasto #politiikka #kansalaisoikeudet

  28. @KirstiEra Tuo mainittu valokuvataulu on ihan huippu -tavallaan versio Tank Manista. Ja muutenkin, mahtavaa, että tällainen ajattelu ja toiminta yhdistää yli sukupolvien. #demokratia #elokapina #poliisi #osallisuus #vaikuttaminen #ilmasto #politiikka #kansalaisoikeudet

  29. @mustikkasoppa Kuka mahtaa vastata osallisuustyöstä? #Helsinki on ainoa paikka, jossa hyvinvointialue ja kaupunki ovat käytännössä sama asia. #sosiaalityö #osallisuus

  30. @mustikkasoppa Kuka mahtaa vastata osallisuustyöstä? #Helsinki on ainoa paikka, jossa hyvinvointialue ja kaupunki ovat käytännössä sama asia. #sosiaalityö #osallisuus

  31. @mustikkasoppa Kuka mahtaa vastata osallisuustyöstä? #Helsinki on ainoa paikka, jossa hyvinvointialue ja kaupunki ovat käytännössä sama asia. #sosiaalityö #osallisuus

  32. @mustikkasoppa Kuka mahtaa vastata osallisuustyöstä? #Helsinki on ainoa paikka, jossa hyvinvointialue ja kaupunki ovat käytännössä sama asia. #sosiaalityö #osallisuus

  33. ”Täällä huutaa köyhät!” Hyvä kun nuoret jaksavat osoittaa mieltä. Minäkin olen nuorena äitinä pidellyt kylttiä kaupungintalolla. No sittenhän kävi niin, että istuin neljä kautta saman talon valtuustosalissa… #politiikka #osallisuus #vaikuttaminen

  34. ”Täällä huutaa köyhät!” Hyvä kun nuoret jaksavat osoittaa mieltä. Minäkin olen nuorena äitinä pidellyt kylttiä kaupungintalolla. No sittenhän kävi niin, että istuin neljä kautta saman talon valtuustosalissa… #politiikka #osallisuus #vaikuttaminen

  35. ”Täällä huutaa köyhät!” Hyvä kun nuoret jaksavat osoittaa mieltä. Minäkin olen nuorena äitinä pidellyt kylttiä kaupungintalolla. No sittenhän kävi niin, että istuin neljä kautta saman talon valtuustosalissa… #politiikka #osallisuus #vaikuttaminen

  36. 2. Kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa
    Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Brasiliasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näihin malleihin verrattuna Helsingin osallistuva budjetointi vaikuttaa lähinnä lumedemokratialta. Helsingissä asuinalueet laitetaan äänestämään toisiaan vastaan ehdotuksista, joista monet liittyvät kaupungin perustehtävien toteuttamiseen. Ei roska-astioista pitäisi joutua kilpailemaan.
    #osallisuus #osallistuvabudjetointi

  37. Meidän mielestämme Helsinkiin pitää rakentaa kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa. Uskomme, että me asukkaat kykenemme itse päättämään omista asioistamme.
    #lähidemokratia #osallisuus

  38. Meidän mielestämme Helsinkiin pitää rakentaa kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa. Uskomme, että me asukkaat kykenemme itse päättämään omista asioistamme.
    #lähidemokratia #osallisuus

  39. 2. Kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa
    Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Brasiliasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näihin malleihin verrattuna Helsingin osallistuva budjetointi vaikuttaa lähinnä lumedemokratialta. Helsingissä asuinalueet laitetaan äänestämään toisiaan vastaan ehdotuksista, joista monet liittyvät kaupungin perustehtävien toteuttamiseen. Ei roska-astioista pitäisi joutua kilpailemaan.
    #osallisuus #osallistuvabudjetointi

  40. Meidän mielestämme Helsinkiin pitää rakentaa kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa. Uskomme, että me asukkaat kykenemme itse päättämään omista asioistamme.
    #lähidemokratia #osallisuus

  41. 2. Kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa
    Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Brasiliasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näihin malleihin verrattuna Helsingin osallistuva budjetointi vaikuttaa lähinnä lumedemokratialta. Helsingissä asuinalueet laitetaan äänestämään toisiaan vastaan ehdotuksista, joista monet liittyvät kaupungin perustehtävien toteuttamiseen. Ei roska-astioista pitäisi joutua kilpailemaan.
    #osallisuus #osallistuvabudjetointi

  42. No niin. Kukaan ei ole konsultoinut sosiaalityöntekijöitä. #osallisuus #inkluusio
    Rakennammeko eksklusiivista yhteiskuntaa, johon pääsee mukaan vain rikas, terve tai toimintakykyinen?
    yle.fi/a/74-20143091?utm_sourc

  43. No niin. Kukaan ei ole konsultoinut sosiaalityöntekijöitä. #osallisuus #inkluusio
    Rakennammeko eksklusiivista yhteiskuntaa, johon pääsee mukaan vain rikas, terve tai toimintakykyinen?
    yle.fi/a/74-20143091?utm_sourc

  44. No niin. Kukaan ei ole konsultoinut sosiaalityöntekijöitä. #osallisuus #inkluusio
    Rakennammeko eksklusiivista yhteiskuntaa, johon pääsee mukaan vain rikas, terve tai toimintakykyinen?
    yle.fi/a/74-20143091?utm_sourc

  45. #Meta siis lopettaa faktantarkistuksen sekä sen, että ihminen voisi blokata poliittista sisältöä fiidistään - tuli sisältö vaikka taholta, jota ei itse seuraa.

    Ja sen lisäksi lafka lopettaa myös #DEI-ohjelmiaan.

    Laittakaa ne tilinne siellä jo säppiin, eiks!

    yle.fi/a/74-20136242

    #some #Facebook #FB #Instagram #IG #Threads #Zuccis #yhteiskunta #yhdenvertaisuus #monimuotoisuus #tasaarvo #osallisuus

  46. #Meta siis lopettaa faktantarkistuksen sekä sen, että ihminen voisi blokata poliittista sisältöä fiidistään - tuli sisältö vaikka taholta, jota ei itse seuraa.

    Ja sen lisäksi lafka lopettaa myös #DEI-ohjelmiaan.

    Laittakaa ne tilinne siellä jo säppiin, eiks!

    yle.fi/a/74-20136242

    #some #Facebook #FB #Instagram #IG #Threads #Zuccis #yhteiskunta #yhdenvertaisuus #monimuotoisuus #tasaarvo #osallisuus

  47. #Meta siis lopettaa faktantarkistuksen sekä sen, että ihminen voisi blokata poliittista sisältöä fiidistään - tuli sisältö vaikka taholta, jota ei itse seuraa.

    Ja sen lisäksi lafka lopettaa myös #DEI-ohjelmiaan.

    Laittakaa ne tilinne siellä jo säppiin, eiks!

    yle.fi/a/74-20136242

    #some #Facebook #FB #Instagram #IG #Threads #Zuccis #yhteiskunta #yhdenvertaisuus #monimuotoisuus #tasaarvo #osallisuus

  48. #Meta siis lopettaa faktantarkistuksen sekä sen, että ihminen voisi blokata poliittista sisältöä fiidistään - tuli sisältö vaikka taholta, jota ei itse seuraa.

    Ja sen lisäksi lafka lopettaa myös #DEI-ohjelmiaan.

    Laittakaa ne tilinne siellä jo säppiin, eiks!

    yle.fi/a/74-20136242

    #some #Facebook #FB #Instagram #IG #Threads #Zuccis #yhteiskunta #yhdenvertaisuus #monimuotoisuus #tasaarvo #osallisuus