Aika kerätä ruokintalaatikot ja paimenpojat pois talveksi. Yksi innokas mehiläinen vielä pääsi pistämään keskisormeen. Näytti myös siltä, että yhdessä pesässä vilisti mehiläisten lisäksi ampiainen. Meinaskohan sekin talvehtia mehiläisten lämmössä? :ablobthinking:
#mehilaiset — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #mehilaiset, aggregated by home.social.
-
Itämainen herhiläinen leviää Aurinkorannikolla ja uhkaa jo hunajantuotantoa
Mehiläistarhaajat vaativat viranomaisilta toimia vieraslajin hillitsemiseksi.
https://fuengirola.fi/itamainen-herhilainen-leviaa-aurinkorannikolla-ja-uhkaa-jo-hunajantuotantoa/
#Etusivu #Uutiset #Aurinkorannikko #Herhiläinen #Itämainenherhiläinen #Malaga #Mehiläiset #Vespaorientalis #Vieraslaji
-
Nyt on mehiläiset ruokittu talveksi. Ruokintalaatikot pitää vielä parin viikon päästä kerätä pois. Näköjään syksyn viimeiset ampiaiset olivat löytäneet yhden huonosti suljetun ruokalaatikon, niitä oli sinne hukkunut kourallinen ja lisää pyrki sisään. Kuvassakin niitä voi nähdä vasemman puolen keskimmäisen pesän ylälaatikon liepeillä.
-
https://www.europesays.com/fi/344233/ Iloinen uutinen ympäristöstä: perhosia ja kimalaisia oli kuluneena kesänä erityisen paljon | Luonto #biodiversiteetti #FI #Finland #Finnish #kotimaa #luonto #luontokato #mehiläiset #Nature #perhoset #pölyttäjät #Science #Suomi #Tiede #UhanalaisetLajit #Ulkomaat #Wildlife
-
Syksyn punkkihäätö:
Hunajan keruun jälkeen mehiläisiltä kannattaa torjua varroa-punkkeja tymolilla tai muurahaishapolla. Tänä vuonna oli muurahaishapon vuoro, se tappaa myös sisuspunkkeja (näistä en kyllä tiedä, onko mehiläisilläni niitä).
Muurahaishappo laitetaan pesään tiskirättiin imeytettynä, josta se sitten haihtuu pesän ilmaan ja tappaa punkkeja. Ilmeisesti määrästä ei ole oikein selvyyttä, useimmat ohjeet vaihtelevat 15-30 ml välillä, niin laitoin tällä kertaa 25 ml.
Käsittely pitää toistaa mieluummin kolmesti ainakin kolmen päivän välein, että toukkien kanssa kennoissa turvassa olleet punkit altistuvat mehiläisen kuoriuduttua hapoille.
Tähän aikaan vuodesta mehiläiset ovat aika hitaita ja rauhallisia, ja halutessaan niitä voisi hoitaa ilman suoja-asua. Opin kuitenkin toissa kevään kerrasta, kun sain piston silmäluomeeni ja esitin viikon Quasimodoa, että ei kannata laiskotella suojauksen kanssa.
-
Nähdään majalla, pörriäisagentit
Nähdään majalla on kirjasarja, jonka kirjoissa yhdistyy kuvakirja, tietokirja ja työpajaopas. Samoista kansista löytyy kuvitettu tarina majalla touhuavista lapsista, aihetta valottavat tietosivut ja tekemiseen ideoita antavat ohjeet. Tässä sarjan aloittavassa kirjassa majan agentit ryhtyvät pörriäisten asialle. Mehiläiset kiinnostavat lapsia ja mehiläispesiä hoitavat Pitkäsen papat auttavat lapsia perehtymään mehiläisten ja muiden pölyttäjien maailmaan. Papat myös antavat […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/nahdaan-majalla-porriaisagentit/
-
Syksy on flunssien aikaa.
Monet tykkäävät käyttää erityisesti flunssan aikana teen makeuttajana hunajaa, mutta tiesitkö, että hunaja on oikeastaan parempi yskänlääke kuin mikään apteekista ilman reseptiä saatava valmiste?
Itsehoitoyskänlääkkeet ovat käytännössä tehottomia yskän hillitsijöitä, sillä ne toimivat lumelääkkeen tasolla. Suomalaisessa Vältä viisaasti -ohjeistuksessa yskänlääkkeitä ei suositella aikuisille eikä etenkään lapsille (Sipilä ym. 2023).
Hunajan sen sijaan on todettu auttavan lasten yskään lumetta paremmin, auttaen sekä lapsia että vanhempia nukkumaan paremmin (Goldman 2014, Murgia ym. 2020). Hunajan vaikutusmekanismi liittyy syljenerityksen lisäämiseen, nielemiseen ja viskoosina nesteenä se peittää yskänärsytystä välittävät reseptorit nielussa vähentäen yskimistarvetta. Hunajassa on tulehdusta vähentäviä, antioksidatiivisia ja antimikrobisia ainesosia, jotka voivat myös edesauttaa flunssasta toipumista (tosin tieteellistä näyttöä tästä ei ole).
Hunajalla ei ole haittavaikutuksia (allergioita lukuun ottamatta), joten sitä voi turvallisesti käyttää yskän lievittämiseen. Teelusikallinen ennen nukkumaan menoa on riittävä annos, mutta toki enemmänkin voi ottaa halutessaan.
Alle 1-vuotiaille ei kuitenkaan saa antaa hunajaa botulismiriskin vuoksi. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla immuunipuolustus eliminoi mahdolliset botulismi-itiöt.
Onko hunajavarastosi täynnä syksyn flunssia varten? Jos ei, niin kesän satoa löytyy kaupastani https://kauppa.bartos.fi/
Muistathan ostaa suomalaista hunajaa! Se tukee suomalaista ruoantuotantoa ja saat laadukasta tuotetta, jota ei ole jatkettu sokerilla (Suomen Mehiläishoitajain Liitto, 2024).
Lähteet:
Murgia ym. 2020 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7875114/
Goldman 2014 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4264806/
Sipilä ym. 2023 https://www.kaypahoito.fi/dnd00013 ja https://www.kaypahoito.fi/dnd00010
Suomen Mehiläishoitajain Liitto, 2024 https://hunaja.net/uutiset/eun-ulkopuolelta-tuodun-hunajan-laajamittaisesta-vaarentamisesta-lisaa-todisteita/#hunaja #hunajaspämmi #mehiläiset #flunssa #yskä #yskänlääke
-
https://www.europesays.com/fi/333841/ Hunajasadosta tulossa viimevuotista parempi – alueelliset erot suuria | Varsinais-Suomi #FI #Finland #Finnish #hunaja #kotimaa #luonto #mehiläiset #mehiläishoito #Nature #Sadonkorjuu #Science #Suomi #Tiede #VarsinaisSuomi #Wildlife
-
Miten viikko ja päivä ja maanantaiaamu alkoi: syötin pihassa mehiläiselle sokerivettä sormesta.
Lisää kuvia Pixelfedin puolella: @sanaemo_titia .
/ A different start to the week and the day and the morning: feeding a honeybee sugar water from my finger.
More photos on my Pixelfed account: @sanaemo_titia . -
Tämän vuoden hunajasato (laskin vain purkkeihin päätyneen, muutama kilo on mennyt omaan käyttöön sivusta...) oli 114,45 kiloa.
Mulla oli kesän ajan noin 6 kunnolla tuottavaa pesää, jolloin pesäkohtainen keskiarvo on reilut 19 kiloa. Tämä näkyy olevan omassa tarhauksessani suunnilleen keskitason tuotto, pienimmillään luku on ollut vajaa 15 kiloa ja suurimmillaan viime vuonna 32,5 kiloa.
Kun Suomen pesäkohtainen keskituotto on 40 kiloa per pesä, niin tässähän pitää alkaa miettiä, mistä kiikastaa.
Osan erosta selittää maantieteellinen sijainti, parhaat sadot kerätään etelämpänä, kun kesä on pidempi ja vähän lämpimämpi. Pääosa mehiläistarhaajista on Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kesän erikoisuudet:
- Osa pesistä selvisi talvesta hyvin heikkona ja kaksi kuoli kokonaan, ilmeisesti emon katoamiseen/kuolemaan.
- Tein jaokkeita jo toukokuussa. Aiemmin olen tehnyt heinäkuussa.
- Jouduin antamaan aika reilusti kevätruokaa, kun kevät oli niin lämmin.Mitä tekisin ensi kerralla paremmin?
- Pitäisi reippaammin yhdistää heikot pesät keväällä vahvempiin, niistä ei oikeastaan tule hunajaa, kun mehiläismäärä ei ehdi kasvaa sadonkorjuuaikaan mennessä.
- Taidan siirtää jaokkeenteot takaisin sinne heinäkuulle. En oikein kokenut tästä aikaisuudesta mitään hyötyä, lähinnä oli pari ylimääräistä pesää tarkastettavana läpi kesän vs. vasta heinäkuusta alkaen.Nyt on menossa 12 pesää talveen. Vielä vajaa puolet sokeriliemestä antamatta. Se on hyvä antaa pienissä erissä, niin pesään jää munintatilaa emolle tehdä enemmän talveutuvia mehiläisiä.
Elokuussa pitäisi saada myös laitettua muurahaishappoliinat pesiin torjumaan punkkeja. Se tehdään sadonkorjuun jälkeen, ettei happojäämiä jää hunajaan. Käytännössä muurahaishappoa imeytetään sieniliinaan (Wettex) ja laitetaan märkä liina pesän päälle haihduttamaan hapot pesän ilmaan. Koska uusia punkkeja kuoriutuu koko ajan, pitää käsittely tehdä kolme kertaa kolmen päivän välein.
-
Kukattaako?
"Hintikka-Pulkkisella on kolme mehiläispesää naapurin pellon laidassa. Ilo oli suuri, kun Hintikka-Pulkkinen alkukesällä tajusi, että nurmen sijaan pelto nousisi täyteen kukkia."
-
Hunajan sadonkorjuu
Hunajasatoa kerätään Suomessa yleensä kerran vuodessa, heinä-elokuun vaihteessa. Tällöin lähes kaikki mesikasvit ovat kukkineet ja mehiläiset ovat ehtineet kuivata ja peittää hunajakennot. Tai jos eivät ole ehtineet peittää, niin ne voi silti kerätä pois, sillä suurin osa kehistä on peitetty. Pieni määrä kosteampaa hunajaa sekoittuu kuivemman sekaan lingotessa.
Kun mehiläisiltä viedään pesästä hunajat, niitä ei saa kuitenkaan jättää ilman ruokaa. Mehiläisiä ruokitaan talvella sokeriliuoksella. Sokeriliuoksen käyttämiselle hunajan sijasta on järkisyy. Hunajassa on sokerin lisäksi monia muita ainesosia, jotka täyttävät mehiläisen suolen ja sen täytyy päästä kakalle. Mehiläiset ovat siistejä eläimiä, ja ne eivät halua kakkia pesäänsä. Suomessa on talvisin lunta, jolloin kakkimaan ulos ei pääse. Sokeriliuos on parempi, sillä mehiläisten ei tarvitse kakkia, ja ne pystyvät pidättelemään keväthangille asti.
Sokeriliuos laitetaan mehiläispesiin ruokintalaatikoissa, joissa mehiläiset pääsevät pleksin alta hakemaan sokerilientä hukkumatta siihen. Sokeria tarvitaan yhteen pesään noin 18-25 kiloa, joka on noin 25-30 litraa 66 % sokeriliuosta. Mehiläiset säilövät sokeriliuoksen kennoihinsa ja kuivattavat sen kuin hunajan. Sokeriliuosta annetaan vähän kerrallaan, että emolla on vielä tilaa munia talvehtivia mehiläisiä. Sokerit pitäisi olla annettuna syyskuun puoliväliin mennessä, että mehiläiset ehtivät säilöä ne.
Sadonkorjuun aikaan torjutaan myös varroa-punkkeja tymolilla tai muurahaishapolla. Käytännössä ruokintalaatikon alle, kehien päälle laitetaan tymolilla tai muurahaishapolla kyllästetty sieniliina (tiskirätti mallia Wettex), josta happo haihtuu ja tappaa punkit. Näitä käsittelyjä ei voi tehdä hunajan ollessa pesässä, koska kukapa haluaisi hunajansa maustettuna näillä hapoilla.
#mehiläiskummit #hunaja #mehiläiset #mehiläistarhaus #sokeri #talvi #syksy #sadonkorjuu
-
Pölyttäjien kirjo
Mitä pölyttäminen on? Pölytyksessä kasvien siitepölyä kulkeutuu kukan heteistä emiin, mikä saa kasvit tuottamaan siemeniä eli lisääntymään. Osa kasveista pystyy itsepölytykseen eli lisääntymään itsekseen, mutta nekin toki hyötyvät ristipölytyksestä. Osa, kun monille allergikoille tutut heinäkasvit, koivut, lepät ja pähkinät, ovat tuulipölytteisiä. Moni puu ja ruohokasvi on kuitenkin eläinpölytteinen, eli tarvitsee eläimiä avukseen kuljettamaan siitepölyä […] -
Ensimmäiset 32 litraa sokerilientä... Kiva miettiä talviruokaa näin heinäkuussa.
-
Sain surisevan paketin.
Mehiläisten kuningattaria tai emoja täytyy toisinaan vaihtaa. Ehkä ne ovat liian vanhoja tai emo katosi kesän aikana johonkin. Tai sitten voi tehdä uusia jaokkeita ottamalla mehiläisiä toisista pesistä. Heinäkuussa pesä ei ehdi enää kasvattaa uutta emoa niin, että se ehtisi munia tarpeeksi mehiläisiä talveksi.
Emoja voi ostaa postitse, jolloin ne saapuvat muovisissa emolaatikoissa seuramehiläisten kanssa. Kuningattaret ovat vähän avuttomia ja ne tarvitsevat seuramehiläisiä esimerkiksi syödäkseen.
#mehiläiset #hunaja #kuningatar #emo #mehiläishoito #mehiläiskummit
-
Tässä vielä tekemistä heinäkuulle:
Etsi kuvasta kuningatar ja kuhnureita (niitä on ainakin kaksi).
Bonuskysymys: Mitä kennoissa näkyy?
-
Helei, olen palannut somemaailmaan pienen tauon jälkeen.
Mitäkö tein? Hunajatynnyreitä! Niitä on nyt useampia varastossa täynnä tuoretta hunajaa, jos alkoi tehdä mieli. https://kauppa.bartos.fi/tuotteet/hunajatynnyri-1300-g/
Videolla täyttyy hunajatynnyri. Se on muuten aika painava pidellä yhdellä kädellä samalla, kun koittaa kuvata toisella. Pahoittelut välkkyvästä loisteputkivalosta.
-
Miltä hunaja näyttää mehiläispesässä?
Mehiläiset keräävät mettä kukista pesänsä kehien kennoihin, ja sekoittelevat siihen sylkeään saadakseen hunajaa. Mehiläiset haluavat säilöä hunajaa talven varalle, mutta se on alkuun liian vesipitoista ja pitää kuivattaa. Kun hunaja on mehiläisten mielestä tarpeeksi kuivaa (vettä yleensä 15-18 %), mehiläiset peittävät hunajan vahakuorella. Hunaja on valmista kerättäväksi, kun kehästä noin 75 % on peitetty. Toki pääsadonkorjuun lopulla joutuu keräämään myös peittämättömiä kehiä, sillä hunajaa ei voi jättää mehiläisille talveksi. Nämä kosteammat hunajat sekoittuvat lingotessa kuivempaan hunajaan ja lopullisen hunajan kosteusprosentti pysyy aisoissa. Mehiläisiä ruokitaan talvella sokerilla, mutta tästä lisää myöhemmin.
Vahakuoren takia hunaja ei kuitenkaan irtoa lingossa, joten ensimmäinen työvaihe hunajan irrotuksessa on rapsutella vahakuori pois kuorimahaarukalla tai -veitsellä. Haarukalla saa tehtyä tarkempaa työtä, veitsellä joutuu enemmän hunajaa hukkaan. Tähän on myös hienoja sähköisiä lämmitettäviä veitsiä, mutta en ole kokenut niitä tarpeellisiksi.
Kuorinnan jälkeen kehät menevät linkoon. Jäljelle jäänyt kuorimavaha on ensiluokkaista mehiläisvahaa, jota voisi käyttää vaikka kosmetiikkaan. Se on parasta mehiläisvahaa siksi, että kaikki kuorimavaha on tuoretta, kun taas kennoissa voi olla vanhempaakin tummunutta vahaa (ks. kuvissa oikeanpuoleinen kennosto on tummempi).
-
Hunajaa tulee niin, ettei ehdi rakentaa tarpeeksi kehiä... Nämä pitäis saada valmiiksi, ennen kuin uskaltaa käydä tarkastamassa metsän pesiä. Kotipihan pesiin meni kaikkiin yksi uusi laatikko, kun meinasivat olla täynnä hunajaa. Taitaa tulla hyvä satovuosi!
-
Joskus joutuu trimmerihommiin, ettei karhuaita ihan maadoitu ruohoilla.
-
https://www.europesays.com/fi/287329/ Tutkijat varoittavat miljardien kustannuksista, jos pölyttäjäkatoa ei pysäytetä | Uutisia lyhyesti #BreakingNews #BreakingNews #FeaturedNews #FeaturedNews #FI #Finland #Finnish #Headlines #LatestNews #LatestNews #luonto #MainNews #MainNews #mehiläiset #News #Otsikot #Pääuutiset #pölyttäjäkato #pölyttäjät #Suomi #Talous #TopStories #TopStories #Ulkomaat #Uutiset
-
Parvettaako?
"Hannu Luukisen mukaan parveilevat mehiläiset ovat tavallista säyseämpiä. Niillä ei ole pesää puolustettavana, joten ne eivät hyökkää tai pistä ainakaan tarkoituksella."
-
Pitäiskö kerätä pikkusatsi hunajaa?
Viime viikon pesätarkistuksissa näytti, että hunajaa on alkanut kertyä pesiin. Jos saisi neljällä jaollisen määrän hunajakehiä, niin voisin tehdä vähän juhannushunajaa.
Miksi neljällä jaollinen? Hunajalinkooni mahtuu neljä kehää kerrallaan, joten tehokkainta on kerätä neljällä jaollinen määrä kehiä. Tai edes kahdella. Kolmella kehällä ei kannata pyörittää, paino ei jakaudu tasaisesti.
-
Ei ollut mehiläisillä esikotelomätää.
Esikotelomätä on valvottava eläintauti, jota mehiläistarhaajien pitäisi seurata vuosittain omista pesistään. Erityisesti, jos aikoo myydä pesiä toisille tarhaajille. Mehiläispesä voi kuolla esikotelomätään, sillä se tappaa toukat ja tautinen pesä levittää bakteeria saman alueen muihin pesiin.
Tutkimus on ei ole mahdottoman kallis ja samaan näytteeseen voi yhdistää materiaalia viidestä pesästä. Materiaali on lusikallinen-pari hunajaa/kennostoa/toukkia/munia niistä pesistä. Mehiläiset korjaavat rikotun kennoston nopeasti.
Tuossa lisää luettavaa esikotelomädästä: https://hunaja.net/wp-content/uploads/2021/12/EKM-opas-netti-0714.pdf
-
Tornit kasvaa.
Pesä talvehtii yleensä kahdella laatikolla, joten nyt korkeimmissa pesässä on jo kaksi* laatikkoa hunajatilaa.
Kahden pesän laatikot ovat ne toukokuussa tehdyt jaokkeet, nekin tarvitsivat lisää tilaa.
*Muoks. Laskin uudestaan, kun en näköjään osaa laskea... neljään.
-
Alkukesä on mehiläistarhauksessa vähän odottelua, kun pesät vaan vahvistuvat ja alkavat pikku hiljaa kerätä hunajaa. Hunajan lisäksi mehiläiset keräävät kukista siitepölyä, joten kirjoittelenpa tällä kertaa siitä.
Siitepölyä säilötään mehiläispesissä hunajan tavoin kennoissa (kuva 1). Siitepölyn väri riippuu kasvista, ja tässä kuvassa on alkukesän keltasävyisiä siitepölyjä esimerkiksi pajusta ja voikukasta. Siitepölyjä on myös todella mustia ja sinisiä, tässä vähän värikirjoa: https://hunaja.net/wp-content/uploads/2021/11/Siitepolyjen-vareja.pdf Mehiläiset kuljettavat siitepölyn pesäänsä siitepölyvasuissaan takajaloissaan (kuva 2).
Mitä mehiläiset sitten tekevät siitepölyllä? Ne ruokkivat toukkiaan, sillä siitepölyssä on paljon proteiineja, vitamiineja ja rasvahappoja, joita ei ole hunajassa.
Jotkut mehiläistarhaajat keräävät myös siitepölyä myytäväksi. Siitepölyä kerätään erillisellä keräimellä, johon mehiläisten keräämä siitepöly tarttuu. Siitepölyä voi ostaa luontaistuotekaupoista ravintolisänä. Tällöin sitä käytetään muutamia teelusikallisia esimerkiksi jogurtissa tai vaikka leivonnaisten koristeena (luonnollista strösseliä). Jos olet allerginen siitepölylle, kannattaa siitepölyvalmisteiden käyttö aloittaa varovasti ja pienillä määrillä.
Mehiläisten säilömän siitepölykennoston voi pakastaa, jolloin siitepöly irtoaa siitä siisteinä palleroina. Tällainen säilötty siitepöly sisältää myös maitohappobakteereja ja entsyymejä, ja siitä käytetään nimitystä perga tai mehiläisleipä. Samoin kuin tuoretta siitepölyä, myös pergaa voi ostaa ravintolisäksi.
Kun mehiläispesässä käsitellään siitepölyä hunajan läheisyydessä, niin hunajassakin on siitepölyjäämiä. Niiden perusteella voidaan määrittää hunajan maantieteellistä tuotantopaikkaa ja selvittää hunajan aitoutta. Toki väärentäjätkin ovat tämän huomanneet ja osaavat toisinaan lisätä sopivia siitepölyjäämiä väärennöksiinsä.
Viime vuoden hunajastani tehtiin useampia siitepölyanalyyseja (kuvat 3 ja 4) ja niiden tulokset ovat kiinnostavia. Hunajassa on paljon marjojen, ruusukasvien ja sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) siitepölyä. Marja eivät tule yllätyksenä, pesien lähellä on paljon suota ja metsää, joissa kasvaa reilusti kaikenlaisia metsämarjoja.
Sarjakukkaiskasvit eivät ehkä ole niin tuttu nimi kaikille, mutta näihin kuuluvat esimerkiksi koiranputket, vuohenputket, kuminat ja porkkanat. Lähistöllä ei pitäisi olla suurempia kumina- tai porkkanapeltoja, joten suurin osa näistäkin siitepölyistä lienee luonnonkasveista. Monesti pujolle allergiset saavat oireita myös muista sarjakukkaiskasveista.
Koska hunajan siitepölymäärät ovat todella pieniä, sitä voi varovaisesti koittaa käyttää allergian siedätyshoitona. Pieni altistuminen siitepölylle pitkin talvea saattaa vähentää allergiaoireita keväällä. Toki allergiaan vaikuttaa monta muutakin asiaa, ja tarvittaessa apteekista saa tehokkaita antihistamiineja ja nenäsuihkeita.
Haluaisitteko ostaa siitepölyä tai pergaa? Suomalaisesta siitepölystä ei näytä olevan ylitarjontaa, ja tarvittaessa voisin laajentaa toimintaani myös tähän suuntaan, jos sille olisi kysyntää.
#hunaja #mehiläiset #hunajaspämmi #mehiläiskummit #siitepöly #allergia
-
Kävin tarkastamassa pesiä, kaikilla menee hyvin ja ei näy parveiluintoa. Joihinkin pesiin oli jo kertynyt vähän hunajaa ja useimmissa oli reilusti siitepölyä.
Löysin myös yhdestä pesästä neitsyt-kuningattaren (öö.. prinsessa?). Se on aika paljon vaikeampi löytää kuin muniva kuningatar, koska se on pienempi ja juoksee kovempaa. Juoksi myös minulta piiloon sillä välin, kun kaivelin puhelintani kuvaa varten. Löysin sen kuitenkin uudestaan. Löydätkö sinä?
-
Pesillä ei tapahdu ihmeitä, jaokkeet ovat kunnossa ja emottomat pesät kasvattelevat uutta emoa. Niinpä ajattelin kirjoitella mehiläisten elinkaaresta.
Kaikki alkaa munasta. Kuningatar eli emo munii päivässä jopa 2000 munaa. Munat voivat olla hedelmöittyneitä tai hedelmöittymättömiä. Hedelmöittyneistä munista tulee naaraita, eli työläisiä tai emoja. Hedelmöittymättömistä munista tulee kuhnureita eli koiraita (löydätkö kuvasta?). Myös työläiset voivat naaraina munia näitä hedelmöittymättömiä munia, mutta niistä kaikista tulee kuhnureita.
Koska mehiläisten sukupuoli määräytyy hedelmöittymisen perusteella, kuhnureilla ei ole isää. Eivätkä ne voi siis itse saada koskaan poikia, kaikki kuhnurien jälkeläiset ovat tyttöjä. Tyttärenpoikia ne voivat saada, minkä vuoksi mehiläisillä huomataankin usein jalostuksessa yhden sukupolven jälkeen uudenlaisia ominaisuuksia. Sieltä se isätön isoisä lähettelee geenejään jälkeläisilleen. Kuhnurien tehtävä pesässä on hengailla ruokakakuilla ja elellä makeaa elämää hunajaa nauttien, kunnes joku kaunis päivä samasta tai läheisistä pesistä nuori emo on lähtenyt häälennolle. Silloin kuhnurit lähtevät joukolla parittelemaan - ja kuolemaan, sillä parittelussa niiden lisääntymiselimet repeävät irti. Syksyllä työläiset viskovat vielä pesässä hengailevat kuhnurit ulos kuolemaan, sillä talvella ne olisivat vain resurssien hukkaamista.
Emon erottaa työläisestä ruokinta. Tämän vuoksi mehiläiset voivat vielä muutaman päivän ikäisestä toukasta päättää, että siitä kasvatetaankin emo eikä työläistä. Emoille tarjoillaan kuningatarhyytelöä tai emomaitoa (royal jelly), jossa olevat proteiinit (innovatiivisesti nimetyt major royal jelly protein 1-9) aiheuttavat sen, että emon kasvuun vaikuttavat geenit aktivoituvat ja emolle kasvaa esimerkiksi toimivat munasarjat. Tämä on hyvä esimerkki epigenetiikasta, eli siitä miten ympäristö säätelee geenien aktiivisuutta. Voin selittää tarvittaessa epigenetiikasta ummet ja lammet, tein aiheesta vain yhden väitöskirjan... Mutta pysytään nyt niissä mehiläisissä.
Mehiläisten munat (wikipediassa on hyvä kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/37/Bienenwabe_mit_Eiern_und_Brut_5.jpg) kuoriutuvat kolmessa päivässä. Tämän jälkeen toukka elää avosikiövaihetta (kuvassa näkyvät toukat) 5 vuorokautta (naaraat) tai 7 vuorokautta (koiraat). Sen jälkeen toukka peitetään, ja peittosikiövaihe kestää 8 vuorokautta emoille, 13 vuorokautta työläisille ja 15 vuorokautta kuhnureille. Yhteensä kehitys kestää siis 16 vrk emoille, 21 vrk työläisille ja 25 vrk kuhnureille. Jos pesään kuoriutuu kerralla monta emoa, ensimmäisenä kuoriutunut käy ensi töikseen pistämässä muut hengiltä. Kuoriutunut emo lähtee häälennolle noin viikon päästä kuoriutumisestaan ja alkaa munia siitä muutaman päivän päästä. Työläinen aloittaa elämänsä hoitamalla toukkia pesän sisällä ja edistyy sitten lentomehiläiseksi.
Emot voivat elää 5-7 vuotta, mutta yleensä tarhauksessa pyritään pitämään max 3-vuotiaita emoja, kun myöhemmin niiden munintateho laskee. Tai sitten ei, kuvassa oleva vuoden -22 emo (keltainen täplä) muni vielä tällekin kesälle oikein vahvan pesän. Tänä kesänä pitää kyllä vaihtaa hänet, kun ensi kesän väri olisi taas keltainen...
Työläisten eliniän pituus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesällä ne kuluttavat itsensä loppuun hunajanhaussa noin kuukaudessa, mutta elokuussa syntyvät mehiläiset talvehtivat seuraavaan kevääseen asti, eli elävät noin 10 kk.
Ja ne kuhnurit? Niiden elinikä riippuu lähistön häälennoista ja syksyn lähestymisestä, vaihdellen muutamasta päivästä noin kuukauteen.
Kiinnostaako tällainen mehiläisten biologia? Vai onko tylsää ja liian paljon tekstiä? Heitelkää kommenteissa, millaista sisältöä haluatte. Olen palveluksessanne ja ennen heinäkuun hunajakiireitä ehdin julkaista vielä vaikka mitä.
-
Yleensä karhuaidasta menee läpi karhu... Näköjään meillä tällä kertaa pihlaja. Ei onneksi vahinkoja, paitsi tuo pihlaja.
-
Mehiläiset hommissa kirsikassa ja voikukassa.
-
https://www.europesays.com/fi/260514/ Pölyttäjät ovat vähentyneet Suomessa − Miksi ne ovat tärkeitä? #FI #Finland #Finnish #ilmastonmuutos #luonto #mehiläiset #Nature #perhoset #pölyttäjät #Science #Suomi #Tiede #Wildlife
-
Voikukka kukkii, niin nyt voi alkaa tehdä jaokkeita.
Jaoke on tapa lisätä pesien määrää. Se myös vähentää parveilua, sillä vanha emo siirretään jaokkeeseen, jossa sillä ei ole seuranaan lentomehiläisiä. Lentävät mehiläiset ovat niitä satoa kerääviä mehiläisiä, jotka lähtevät vanhan emon kanssa parveilemaan ja jättävät nuoremmat mehiläiset kasvattamaan uuden emon.
Jaokkeiden tekemiseen tarvitaan pesäkalustoa (katto, pohja ja pesälaatikko täynnä kehiä, kuva 1). Lisäksi tarvitaan pari kehää mehiläisineen vahvasta pesästä, sisältäen peittosikiökehiä (kuva 2) ja -ruokakehiä (kuva 3). Peittosikiökehästä kuoriutuu pian uusia työmehiläisiä lisäämään jaokkeen mehiläisten määrää, ja ruokaa ne tarvitsevat, koska satoa kerääviä mehiläisiä on alkuun vähän. Ruokakehillä on hyvä olla sekä hunajaa että siitepölyä.
Lisäksi tarvitaan se vanha emo (kuva 4), joka pitää etsiä pesän kätköistä. Tämä on hieman neula heinäsuovassa -tyyppinen etsintä, sillä emoja on yksi per pesä, ja työläisiä voi olla 50 000. Työtä helpottaa hieman se, että emo on yleensä avosikiökehillä munimassa lisää työläisiä. Avosikiökehiä on yleensä 3-5 per laatikko (10 kehää). Emo on helpoin siirtää emohäkissä (kuva 4), jossa se on myös turvassa tarhaajan mokilta jaokkeen teon ajan.
Jaoke tehdään kokoamalla kaikki edellä mainittu pesälaatikkoon. Tuloksena on emoton pesä, josta jaoke tehtiin, sekä uusi jaoke. Emoton pesä kasvattaa noin kuukaudessa uuden emon huomatessaan, että aiempi katosi jonnekin. Vahvat pesät pysyvät sadonkorjuukunnossa, vaikka niihin tuleekin katko mehiläisten kasvatuksessa, kun uutta emoa kasvatellaan.
Jaoke kasvaa vanhan emon jatkaessa munintaa siellä. Se on kuitenkin alkuun vähäväkinen, sillä mukaan tulleet lentomehiläiset palaavat lennoiltaan aiempaan pesään (paitsi, jos jaokkeen tekee tosi kauas, mikä ei yleensä ole kovin käytännöllistä). Tämän vuoksi lentoaukkoa kannattaa pienentää, että pienempi määrä mehiläisiä pystyy puolustamaan pesäänsä. Vahvat pesät voivat ryöstää heikompia, jos lentoaukkoa ei pienennä.
Jaokkeita voi tehdä myös ostamalla uuden emon, mutta näin aikaisin kesällä ei saa vielä kotimaassa kasvatettuja emoja, niin jätän sen heinäkuulle.
#hunaja #mehiläiset #mehiläiskummit #mehiläishoito #hunajaspämmi #kuningatar #jaoke
-
No niin, kahdeksasta pesästä tuli 12. Vielä muutama pitää jakaa myöhemmin kesällä, niin päästään niihin maataloustukilukuihin. Tässä kuvat vaan toiselta tarhalta, kun lahopää tarhaaja ei muistanut toisella ottaa kuvia. Sielläkin neljästä pesästä tuli kuusi.
-
Todennäköisyyslaskijat!
Montako mehiläispesää minulla pitää olla, että yli 75 % todennäköisyydellä 15 pesää selviää talvesta? Pesäkuolleisuus on tyypillisesti noin 15 %.
-
Tänään on Maailman mehiläispäivä. Päivän tavoitteena on muistuttaa keinoista, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. #pölyttäjät #mehiläiset #luonnonmonimuotoisuus #ruuantuotanto
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-mehilaispaiva
-
Voikukka kukkii, eli kesän hunajasadon kerääminen alkaa pikkuhiljaa!
-
Äidit on päivän teema niin kirjoittelen nyt emoista eli kuningattarista. Niistä pesän hallitsijoista, jotka ovat tavallaan pesän tärkein ja tavallaan pesän helpoiten korvattavissa oleva osa.
Kuningatar on pesän ainut lisääntymiskykyinen naaras. Se syntyy hedelmöittyneestä mehiläisen munasta, josta voi syntyä myös työmehiläinen (naaras). Jos pientä toukkaa ruokitaan tavallisesti, saadaan työmehiläinen, kun taas kuningatar ravitaan kuningatarhyytelöllä (royal jelly). Tämän takia kuningatar on helposti korvattavissa. Mikäli sille sattuu jotain (huolimaton mehiläistarhaaja, tauti, muu tapaturma) mehiläiset voivat ruokkia yhtä nuorta toukkaa kuningatarhyytelöllä ja uusi kuningatar kuoriutuu 16 päivän päästä.
Kuoriuduttuaan kuningatar hengailee pesässä muutamia päiviä ja tappaa pistollaan mahdolliset muut vielä kennoissa olevat tai vanhat/sairaat kuningattaret (vanhan kuningattaren saattavat tappaa myös työläiset, jos kokevat vaihdon olevan tarpeen). Mehiläispesissä vain nopeimmat, tai ensimmäisenä kuoriutuvat, elävät. Tällaisen neitsytkuningattaren voi tunnistaa siitä, että se on munivaa kuningatarta lyhyempi.
Muutaman päivän jälkeen kuningatar lähtee häälennolle, jossa se parittelee useiden kuhnureiden (koiraat) kanssa. Kuhnureita voi tulla häälennolle noin viiden kilometrin säteeltä, ja ne kuolevat parittelun jälkeen. Häälennon jälkeen kuningatar palaa pesään, jos sitä ei nappaa lintu tai joku muu tapaturma.
Muutaman päivän kuluttua häälennosta uusi kuningatar alkaa munia, yleensä vähän hitaammin mutta jo viikon kuluttua munia voi tulla pari tuhatta päivässä. Näin kuningattaren vaihtoon kuluu pesältä yleensä noin kuukausi. Munat voivat olla joko hedelmöittyneitä (työläinen, kuningatar) tai hedelmöittymättömiä (kuhnuri). Mehiläisten biologia on sikäli mielenkiintoista, että kuhnureilla ei ole isää, koska ne kuoriutuvat hedelmöittymättömistä munista.
Oheisella videolla vilistää mehiläiskuningatar. Löydätkö sen työläisten seasta? Se on vähän kuin mehiläisten limusiini, pitkä ja kiiltävä. Yleensä kuningattaret merkitään selkäpanssariin väritipalla, jotta niiden syntymävuosi on tiedossa. Tämän vuoden väri on valkoinen. Tätä kuningatarta ei ole kuitenkaan merkitty, sillä se on omien pesieni tuotos ja en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi hankkia emonmerkintävälineistöä. Kuningatar on merkintöjeni mukaan kesältä -24.
Terveisiä kaikille mehiläiskummeille, teitä tulikin äitienpäivän myötä muutamia lisää!
-
Oon kuullu huhuja, että influensserit postailee kuvia jaloistaan jossain laiturilla loman alkajaisiksi. Tässä vaihteluksi mehiläishoitajan työpäivän jalkakuva.
-
RE: https://mementomori.social/@pientilabartos/116438264420870461
Unohtuiko äitienpäivä?
Kummipaketin ehtii vielä tilata, lupaan väsätä todistukset pdf-tiedostona sähköpostiisi tai äidin sähköpostiin huomiseksi. Syksymmällä sitten tuoretta hunajaa!
-
Kävin mehiläispesiä hoitamassa. Yksi pesä oli valitettavasti ehtinyt kuolla nälkään jo ennen kuin ehdin tuoda sille lisäruokaa, tai sitten heikentynyt niin, että muut olivat sen ryöstäneet. No, tämä oli odotettavissa, yleensä aina tulee jonkin verran tappioita talvella. Ja lisäksi sain sen tarvitsemani kannen sille pesälle, josta halkaisin kannen viime kerralla (kun taas unohtui ottaa mukaan).
Muilla pesillä meni hyvin, ja kaikissa neljässä oli muniva emo, parissa pääsin jopa näkemään sen. Yhdessä emo on vuodelta -22, niin se alkaa olla aika iäkäs, joten pitää miettiä sen vaihtoa. Se oli kyllä toisaalta tosi vahva pesä (ja aina ollut), niin annan nyt ainakin jonkin aikaa tehdä kuhnureita sukua jatkamaan. Poistin kyllä siitä pesästä vähän kuhnureita, kun halusin tutkia punkkitilannetta (kuva 1). Ei löytynyt punkkeja, ja kanat saivat maittavan aterian kuhnuritoukista (kuva 2).
Loppukevennyksenä tarhaaja sai todeta, että vaikka pakettiauton sivuovi aukeaa tolpasta huolimatta, niin pesälaatikko ei mahdu ulos oven ja tolpan välisestä kolosta... Onneksi on takaovi.
#mehiläiskummit #mehiläiset #hunaja #hunajaspämmi #kanat #kevät #kuhnuri #mehiläishoito
-
Mites ne mehiläiset selviää takatalvesta?
Annoin osalle pesistä eilen vähän lisäruokaa, että selviävät kylmemmän ajan yli. Täällä kukkii paju, mutta mehiläiset eivät sitä kylmällä lähde keräämään ja nälkäkuoleman riski on vielä lähellä, vaikka tähän mennessä kaikki pesät ovat säilyneet elossa.
Kuvissa mehiläisten sokeriruokataikina paketissa, paketti avattuna, laitettuna pesään ja pesä taas suljettuna.
Miksi pesälaatikon kansi on halki? Siellä asuu sokerimuurahaisia, joita koitin vähän kovalla kädellä kopistella pois ja kansi napsahti halki... Vien sinne ensi kerralla uuden.
-
Tänään oli mehiläispesien kevätsiivouksen aika. Lähinnä siivosin pohjalta (ja laatikoiden väleistä...) kuolleet mehiläiset pois ja poistin enimmät homeet.
Olipa muuten yllättävän paljon hometta ja kosteutta pesissä, syksy oli tosi märkä ja ilmeisesti heikommat pesät eivät onnistuneet kuivaamaan talviruokaa tarpeeksi. No sikäli kuitenkin hyviä uutisia, että 10/10 pesää selvisi talvesta, mutta kaksi on kyllä aika heikkoja. Näistä molemmat ovat kotipihassa. Meillä on viisi pesää kotipihassa ja viisi pesää metsätarhalla. Mietin vielä, myynkö pari pesää muille tarhaajille vai jatkanko näillä. Viime kesänä oli vaan 3+3 pesää, niin tässä on vähän enemmän työtä.
Metsätarhan pesät ovat kummien pesiä, joten tässä myös ensimmäiset terveiset kaikille kummeille! Etsitkö jo äitienpäivälahjaa? Kummipaketilla varmistat äidille herkullista hunajaa syksyllä. Kummiterveisiä alkaa nyt tulla suunnilleen viikoittain, kun pesien toiminta aktivoituu. Laitan niihin aihetunnisteen #mehiläiskummit, niin voitte helposti tilata ne.
Samalla käynnillä tarkistin, että pesillä on tarpeeksi ruokaa. Ilmeisesti paju alkaa jo kukkia, niin ruokatilanne vakaantuu pian. Yhteen kotipihan pesään laitoin lisäruokaa, kun se tuntui kovin kevyeltä. Niin, ruoan riittävyyttä arvioidaan nostelemalla pesiä. Huhtikuussa ruokaa pitäisi olla ~10 kiloa, muuten kannattaa lisätä ruokaa. Aika hyvän näppituntuman noiden laatikoiden painoista on tässä muutaman vuoden aikana saanut. Tyhjä laatikko painaa kehineen (nuo puujutut + vaha) muutaman kilon, täpötäysi hunajalaatikko lähemmäs 20 kiloa.
Aiemmasta julkaisustani voitte katsella videota mehiläisten surinasta ja niiden siitepölypöksyistä.
#hunaja #mehiläiset #hunajaspämmi #mehiläiskummit #kevät #kevätsiivous
-
Kuunnelkaa keväistä pörinää! Näköjään jossain kukkii jo paju, kun näkyy noita keltaisia siitepölypöksyjä. Kotipihan pesissä eilen ei näkynyt, nämä metsäpesät ovat kyllä pari kilometriä etelämpänä.
-
Tytöt surisivat niin kuin ois kesä. Harmi, ettei oikein mikään vielä kuki. Lepästä saavat siitepölyä ja paju aloittanee ensi viikolla.
Video väpättää, kun en osannut pitää puhelimestani kiinni. Koitan parantaa videointikykyjäni tässä kesällä ja ehkä uskaltaudun jopa puhumaan niissä.
-
Voe tokkiisa, viänsin sitten kummisertifikuatin savoks. Kaekkee sitä immeenen männöö luppoomaan.
-
Kävin antamassa yhdelle pesälle lisäruokaa, kun se tuntui kovin kevyeltä. Lisäruoka on käytännössä paksua sokeritaikinaa, joka tuikataan kannen alle mehiläisten päälle, niin ne saavat sieltä käydä hakemassa omiin tarpeisiinsa.
Sokeritaikinasta ei tullut kuvaa, kun tuli pieniä komplikaatioita sen laitossa. 😅 Mehiläiset päättivät, että nyt se karhu tuli ja hyökkäsivät joukolla kimppuuni. Onneksi vain yksi onnistui pistämään sormeen ja muut hyytyivät matkalle (ne ovat hitaita näissä lämpötiloissa). Hetken rauhoittumisen jälkeen kävin nakkaamassa kannen takaisin pesän päälle. Viime vuodesta oppineena (pisto tuli silmäluomeen) käytin kuitenkin verkkohattua antaessani ruokaa. Pitäis varmaan uskoa, että ei mennä sorkkimaan pesiä ilman täyttä suojavarustusta, mutta näköjään sen aina unohtaa.
Ilma oli sen verran lämmin, että osa mehiläisistä oli päättänyt muutenkin lähteä lentelemään. Siinä on hyvää aikaa käydä kakalla (sori paskapostaus) ja tutkia tarhurin hoitovälineitä.
-
Lumet sulivat ja karhut heräsivät*, joten oli aika viedä paimenpoika akkuineen suojelemaan metsän mehiläispesiä. Samalla vilkaisin, ja kaikki pesät olivat edelleen elossa. Kivasti kaikki pesät olivat myös vielä talvipallossa, eli oudon lämmin kevät ei ole niitä saanut ainakaan vielä sikiöimään enemmälti. Yksi oli aika kevyt, sille pitänee viedä ensi viikolla lisää ruokaa, etteivät kuole nälkään, kun mikään ei kuki vielä muutamaan viikkoon.
*Suomen Mehiläishoitajain Liitto oli saanut ensimmäsiet karhuvahinkoilmoitukset.