Syksyn messukausi avattu ja ekana vuorossa oli Turku. Olen vieläkin fiiliksissä etenkin perjantaista, kun sain olla kahdessa ohjelmassa.
Ensin Elisenvaaran lukiosta Oby ja Lumi haastattelivat mua Maankutsujasta. Se vasta jännitti! Mähän en ole kirjoittanut nuortenkirjoja enkä yhtään osannut varautua siihen, että lukiolaisiakin kiinnostaa keski-ikäiset henkilöni 😅 He eivät tainneet kiinnittää edes huomiota koko ikäasiaan. Kaksikolla oli hyviä ja vaikeita kysymyksiä. Nautin aivan suunnattomasti 🥰
Sen jälkeen olin isolla lavalla kahden tietokirjailijan, Otto Latvan ja Sara Norjan, kanssa. Vaikka Otto on kirjoittanut yksisarvisista ja Sara keijuista, niin vähän kyllä ihmeteltiin aluksi että miten minä, jonka kirjoissa ei ole kumpiakaan, sovin joukkoon. Mutta Kolehmaisen Pekka, joka meitä haastatteli, osasi nivoa jutut hienosti yhteen ja sitä juttua riitti koko 50 minuutin (!!) ajaksi.
Oli taas hienoa kohdata lukijoita, signeerata, halata, tavata, pölöttää ja kälättää 😅
Turussa asuva lapsi urhoollisesti majoitti boheemiäitinsä kattonsa alle ja oli muutenkin apuna ihan Osuuskumman osaston rakentamisesta alkaen 🥰
Tänään oli lepopäivä, huomenna taas ankarasti kirjoitushommia (mm. kohtaus majatalossa, jossa tietenkin on vain yksi vapaa huone, jossa vain yksi sänky 😎). Lakerta 3 pitäisi saada kusteille ensi viikolla.
Henkinen valmistautuminen Helsingin kirjamessuihin alkaa myös, sillä siinä on rankka putki! Messut to-su, maanantaina Amon Amarthin keikka ja tiistaina Dimmu Borgir. Mutta kuten Amon Amarthin yhdessä uudessa biisissä lauletaan: Die with a War Cry 🤘
#kirjailijaelamaa