#kielijuttuja — Public Fediverse posts

En tiedä mitä ja miksi, mutta kun #Lippupiste pyytää minulta #palaute'tta, kuvien lataamisesta kieltäytyvä sähköpostini puhuu minulle saksaa. Ja, ich verstehe! #kielijuttuja

En koskaan muista sanaa ”gibbous”: aina tulee mieleen jokin ”bulbous” tai vastaavanlainen kyhäelmä. Enihuu, miksei suomessa ole sanaa sirpin ja puolikuun väliin – vai onko? #kielijuttuja #suomi #englanti #VäärinMuistetutSanat

Tuli toisesta säikeestä yhtäkkiä mieleen se apteekin täti, joka lausui #kolesteroli-lääkkeeni nimen ”Simva-Statiini”, kun minä olin aina tottunut kuulemaan ”Simvasta-Tiini”, ja meni hetki tajuta, että kyä se ihan oikein troppi on. #apteekki #lääkkeet #kielijuttuja #miehenelämää

Tuli toisesta säikeestä yhtäkkiä mieleen se apteekin täti, joka lausui #kolesteroli-lääkkeeni nimen ”Simva-Statiini”, kun minä olin aina tottunut kuulemaan ”Simvasta-Tiini”, ja meni hetki tajuta, että kyä se ihan oikein troppi on. #apteekki #lääkkeet #kielijuttuja #miehenelämää

Tuli toisesta säikeestä yhtäkkiä mieleen se apteekin täti, joka lausui #kolesteroli-lääkkeeni nimen ”Simva-Statiini”, kun minä olin aina tottunut kuulemaan ”Simvasta-Tiini”, ja meni hetki tajuta, että kyä se ihan oikein troppi on. #apteekki #lääkkeet #kielijuttuja #miehenelämää

Tuli toisesta säikeestä yhtäkkiä mieleen se apteekin täti, joka lausui #kolesteroli-lääkkeeni nimen ”Simva-Statiini”, kun minä olin aina tottunut kuulemaan ”Simvasta-Tiini”, ja meni hetki tajuta, että kyä se ihan oikein troppi on. #apteekki #lääkkeet #kielijuttuja #miehenelämää

Tuli toisesta säikeestä yhtäkkiä mieleen se apteekin täti, joka lausui #kolesteroli-lääkkeeni nimen ”Simva-Statiini”, kun minä olin aina tottunut kuulemaan ”Simvasta-Tiini”, ja meni hetki tajuta, että kyä se ihan oikein troppi on. #apteekki #lääkkeet #kielijuttuja #miehenelämää

Aloin miettiä, voisiko #spinoff olla suomeksi #kariste? *karka-kannastahan taitavat tulla niin karata, karkottaa kuin karistaakin. #sanat #uudissanat #neologismit #kielijuttuja

Asiasta kukkaruukkuun, #kieli mielessä: käytetäänkö englanniksi enää ollenkaan #tuhat- eli #thousand-sanaa luvuista > 1100 vai onko aina niin-ja-niin monta kymmentä sataa? Kun tuntuu, ettei vain vuosiluvuissa vaan muutenkin jokin 1234 on aina ”twelve hundred (and) thirty-four”. #kielijuttuja

Asiasta kukkaruukkuun, #kieli mielessä: käytetäänkö englanniksi enää ollenkaan #tuhat- eli #thousand-sanaa luvuista > 1100 vai onko aina niin-ja-niin monta kymmentä sataa? Kun tuntuu, ettei vain vuosiluvuissa vaan muutenkin jokin 1234 on aina ”twelve hundred (and) thirty-four”. #kielijuttuja

Asiasta kukkaruukkuun, #kieli mielessä: käytetäänkö englanniksi enää ollenkaan #tuhat- eli #thousand-sanaa luvuista > 1100 vai onko aina niin-ja-niin monta kymmentä sataa? Kun tuntuu, ettei vain vuosiluvuissa vaan muutenkin jokin 1234 on aina ”twelve hundred (and) thirty-four”. #kielijuttuja

Asiasta kukkaruukkuun, #kieli mielessä: käytetäänkö englanniksi enää ollenkaan #tuhat- eli #thousand-sanaa luvuista > 1100 vai onko aina niin-ja-niin monta kymmentä sataa? Kun tuntuu, ettei vain vuosiluvuissa vaan muutenkin jokin 1234 on aina ”twelve hundred (and) thirty-four”. #kielijuttuja

Asiasta kukkaruukkuun, #kieli mielessä: käytetäänkö englanniksi enää ollenkaan #tuhat- eli #thousand-sanaa luvuista > 1100 vai onko aina niin-ja-niin monta kymmentä sataa? Kun tuntuu, ettei vain vuosiluvuissa vaan muutenkin jokin 1234 on aina ”twelve hundred (and) thirty-four”. #kielijuttuja

Oheisen historiajutun vuoden 1864 aikataulussa on monta kiinnostavaa seikkaa: 1) Vaikka kaikki ovat kuulleet Suomen ensimmäisen #rautatie'n pääteasemat, väliasemista ei juuri ole puhuttu. 2) Suomessakin näkyy vielä tuolloin käytetyn ylös–alas-ilmauksia (’(pää)kaupunkiin, -sta’). 3) Juna-sanan monikkovartalo on illabiaaliparadigman mukainen (”junojen”, vrt. kanojen). 4) 12-tuntisen kelloajan vaatimat lisälyhenteet olivat ruotsiksi (f.m., e.m.).
https://www.ryttyla.net/blogi/kanavia-vai-rautateita-7-7-2020/ #kielijuttuja 1/2

Nyt on tainnut #TallinnCard'in väellä mennä englannin kuukausien nimet sekaisin: sain kännyyn mainoksen isosta alennuksesta ”27 March” kunniaksi 🤔 #kielijuttuja #Viro #Tallinna

En kai ole ainoa, jonka on vaikeaa jäsentää #Espoo'n kadunnimeä #Nokitontunkuja? Väkisin sen lukee ”nokiton tunkuja”, minkä jälkeen miettii, onko nokiton samaa kuin ’nokaton’ ja tunkuja ’tunkeutuja’. #kielijuttuja #yhdyssanat #nimistö

Surullista kyllä, #Yle'kään ei enää osaa suomen kieltä. Oheinen juttu alkaa ”Trump EVÄSI [po. epäsi] pääsyn salaisiin tietoihin…” #kielijuttuja #OTemporaOMores
https://yle.fi/a/74-20151214

Olette varmaan nähneet näitä kadunvarsimainoksia? Näitä on eri teksteillä, mutta muoto on sama: komparatiivissa oleva adjektiivi ja substantiivi monikon partitiivissa + sana ”Euroopassa”. Minusta tässä on joko #käännösvirhe tai virheellinen absoluuttinen komparatiivi. Jos sanotaan ”vahvempia yrityksiä [on] Euroopassa”, kysyy heti, vahvempia kuin mitkä tai missä. Mutta jos inessiivin sijaan olisi illatiivi, ”[haluamme] vahvempia yrityksiä *Eurooppaan*”, tässä olisi tolkkua. #mainos #kielijuttuja

#Facebook muistutti, että viisi vuotta sitten kerroin #Vertti-#koira'mme kohnottaneen niin kovasti, että iskeytyi #puhelinpöytä'än. Siitä syntyi keskustelu puhelinpöydän käsitteestä ja kuinka vieras se on #mobiili-aikana kasvaneille – tai miksi kalustetta pitäisi edes kutsua nyt, kun #lankapuhelin on menneisyyttä. #kielijuttuja

#Facebook muistutti, että viisi vuotta sitten kerroin #Vertti-#koira'mme kohnottaneen niin kovasti, että iskeytyi #puhelinpöytä'än. Siitä syntyi keskustelu puhelinpöydän käsitteestä ja kuinka vieras se on #mobiili-aikana kasvaneille – tai miksi kalustetta pitäisi edes kutsua nyt, kun #lankapuhelin on menneisyyttä. #kielijuttuja

#Facebook muistutti, että viisi vuotta sitten kerroin #Vertti-#koira'mme kohnottaneen niin kovasti, että iskeytyi #puhelinpöytä'än. Siitä syntyi keskustelu puhelinpöydän käsitteestä ja kuinka vieras se on #mobiili-aikana kasvaneille – tai miksi kalustetta pitäisi edes kutsua nyt, kun #lankapuhelin on menneisyyttä. #kielijuttuja

#Facebook muistutti, että viisi vuotta sitten kerroin #Vertti-#koira'mme kohnottaneen niin kovasti, että iskeytyi #puhelinpöytä'än. Siitä syntyi keskustelu puhelinpöydän käsitteestä ja kuinka vieras se on #mobiili-aikana kasvaneille – tai miksi kalustetta pitäisi edes kutsua nyt, kun #lankapuhelin on menneisyyttä. #kielijuttuja

#Facebook'issa entinen työkaveri kertoi jonojen takia saavansa kokea ihmeen nimeltä #etänäöntarkastus: #optikko tai #silmälääkäri on vallan eri paikkakunnalla kuin potilas. Kävi mielessä, että koska #kielenhuolto on jo kätevästi erottanut #murre-vastineet etä-, kauko-, lähi- ja liki-, saamme neljä uutta #yhdyssana'a: #etäkaukonäöntarkastus, #lähikaukonäöntarkastus, #etälikinäöntarkastus ja #lähilikinäöntarkastus. #Suomi rullaa! #kielijuttuja

Olisiko muuten #enshittification (#CoryDoctorow) pikemmin suomeksi #paskoittaminen kuin #paskoittuminen? Sehän ei lopulta ole luonnonlaki vaan #internet'iä hallitsevien #megakorporaatio'iden tietoinen valinta. #kielijuttuja #some

Kännykän #sää-sovellus lupaa #Espoo'seen illaksi ”#merkittävä'ä #lumisade'tta”. On tietysti kivempi, ettei lumisade jää merkityksettömäksi, mutta mikä *on* sen merkitys ja kenelle? Ratkeaako sekin vasta #konteksti'ssa? #kielijuttuja

Unessa olin #opettaja'na yhdessä vanhan #luokanvalvoja'ni #Rauski'n kanssa. Rauskin selittäessä opiskelijatytölle pitkään ja hartaasti jotakin asiaa huomasin hänen käyttävän #hesuli'laista rakennetta pystyä + A-#infinitiivi (pystyä tehdä) ja päädyin vuorostani selittämään vähintään yhtä pitkään ja vielä paljon hartaammin paitsi miksi se on väärin, myös mistä se tulee. #unet #kielijuttuja

Oli muuten yllätys: #Zjuna on #konnari'n puheessa ”zeejuna”?!?! Sama konnari kuuluttaa sujuvasti myös på svenska, mikä voi vaikuttaa. Tiedä sitten, moniko tarvitsija sai tsetjunastaan selkoa. #VR #kielijuttuja

No pärskeles, Ruotsin kunkut olivatkin alkuperäisiä fasisteja! ”Namnet [#Vasa] kommer från vapenmärket med en så kallad vase, vilken avser ett knippe av ris eller grenar, på fornsvenska vasi. Ordet förekommer i modern svenska i ord som risvase och stormvase. Ordets etymologi bortom det är oklar men det har kopplats samman med latinets #fasces, plural för fascis, som betyder ’bunt’ eller ’knippa’, även om denna koppling är omdiskuterad.” #kielijuttuja #etymologia
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vasa%C3%A4tten?wprov=sfla1