Miksi pohjoismainen kansanvene on olemassa? Paljolti samasta syystä kuin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on olemassa. Taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin tajuttiin aikanaan reagoida pragmaattisesti.
1930-luvun lopussa feodalistinen sääty-yhteiskunta oli jo muuttunut teollistuvaksi ja kaupungistuvaksi markkinataloudeksi. Oli syntynyt kasvava ja vaurastuva, töissä käyvä keskiluokka, jolla alkoi olla vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
Pohjoismaista selkeimmin tämä näkyi Ruotsissa, missä Per Albin Hanssonin toinen hallitus aloitti vuonna 1936 demareiden 40 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen taipaleen pääministeripuolueena. Hansson oli se jäbä, joka vuonna 1928 keksi käsitteen kansankoti. Oli vain ajan kysymys, että keksittäisiin myös kansanvene.
Tuohon aikaan rikkaat porhot eivät enää (tai vielä) päättäneet yhteiskunnassa ihan kaikesta, ja myös heidän harrastuksensa olivat marginalisoitumassa. Kilpapurjehdus yksityyppisillä luokkaveneillä oli hiipuvaa herrojen touhua. Eihän keskiluokalla ollut varaa sen ajan kalliisiin kilpaveneisiin, joilla ei edes voinut tehdä mitään järkevää ja käytännöllistä.
Yhteiskunnan murros oli kuitenkin kilpaveneilylle paitsi uhka myös mahdollisuus. Tämän hiffasi ruotsalainen laivanvarustaja ja kilpapurjehtija Sven Salén, joka lobbasi Ruotsin purjehtijaliitolle idean yhteisen pohjoismaisen kilpaveneluokan perustamisesta. Oli aika tuoda hupipurjehtiminen myös keskiluokan eli niin sanotun kansan ulottuville.
Liitto järjesti uudesta veneestä suunnittelukilpailun. Veneen tuli olla kevyt, sarjatuotantoon soveltuva, valmistettu pohjoismaisesta puulajista ja rautakölinen. Näin pyrittiin saamaan veneestä halpa rakentaa. Veneen tuli olla myös merikelpoinen ja siinä tuli olla nukkumapaikat 3-4 ihmiselle. Näin sillä voi kilpailemisen lisäksi tehdä muutakin, esimerkiksi viettää perhelomia.
Erinäisten käänteiden kautta suunnittelukilpailu päättyi niin, että mitään ehdotusta ei valittu uudeksi kansanveneeksi, vaan veneen lopulliset piirustukset tilattiin insinööri Tord Sundénilta. Veneen suunnittelijaksi ei kuitenkaan merkitty Sundénia vaan Ruotsin purjehtijaliiton komitea. Tämäkin halpuutti uutta venetyyppiä, sillä veneen piirustuksista ei tarvinnut maksaa rojalteja suunnittelijalle. Koska sitä ei tavallaan ollut suunnitellut kukaan. Paitsi Tord Sundén. Eli komitea.
Lopputuloksena oli joka tapauksessa maailman coolein pursi, josta tuli erittäin suosittu. Ensimmäinen kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa huhtikuussa 1942. Samana vuonna tehtiin myös Suomen ensimmäinen kansanvene Porvoossa. Kansanveneiden kulta-aika oli 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä tehdään vielä nykyäänkin, lähinnä lasikuidusta. Niillä myös kilpaillaan yhä.
Kuva 1: Ruotsalainen runoilija, muusikko ja taiteilija Evert Taube vuonna 1942 Sandhamnin regatassa kansanveneellään, jonka nimi oli Carmencita av Sjösala. Legendaarinen trubaduuri oli tosiaan kansanveneiljä ihan ensimmäisen kansanveneen syntyvuodesta lähtien. Kuvalähde: Sjöhistoriska museet, kuvaaja tuntematon, CC PDM
Kuva 2: Ruotsalainen Karin Palmér purjehtii kansanveneellään nimeltä Karp ilmeisesti ystävänsä Dagmarin kanssa vuonna 1960. Karp rakennettiin 1947 eli samana vuonna kuin eräs aika hieno suomalainen kansanvene. Kuvaaja: Aina Palmér / Sjöhistoriska museet, CC PDM
Lähteet
Kansanveneen coolius: https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
Kansanveneen historiasta: https://digitaltmuseum.org/0211811357428/folkbaten, https://folkbat.se/wordpress/?page_id=53
#kansanvene #pohjoismainenkansanvene #puuvene #purjehdus #historia #sosiaalihistoria #kulttuurihistoria #keskiluokka #pelikuviot #pohjoismaat #kansankoti
