#aitiys — Public Fediverse posts
Live and recent posts from across the Fediverse tagged #aitiys, aggregated by home.social.
-
Nätisti
Sisarukset heräävät uuteen aamuun. Isosisko Leenu keksii oivan jutun, ja saa pikkuveli Oskarin oitis mukaan: tänään tehdään kaikki tosi nätisti. Hampaat pestään tosi nätisti, silmät myös. Vaatteet päälle ja sitten siivoamaan huonetta. Kukaan ei halua elää sotkuisessa huoneessa, joten huone on pistettävä nätisti ojennukseen. Likaiset vaatteet voisi pestä ja kengätkin plankata siistiksi. Puurolautasetkin ovat sotkussa, nekin pitää puhdistaa nätisti. Äidillähän on […] -
Pitsihuntuun kuiskattu
Mari Renko sai kirjailijanuralleen lentävän lähdön: harva esikoiskirjailija julkaisee heti kolmea teosta vuoden sisään. Helmisormus kirjekuoressa aloitti Nurmekseen sijoittuvan Ikoset-sarjan, jonka jokaisessa osassa perehdytään yhteen Ikosen perheen sisaruksista. Nyt vuorossa on hurmurilääkäri Kaarlo, joka tunnetaan levottomana ja sitoutumiskammoisena naistenmiehenä. Kaarlo on sentään sitoutunut töihinsä: hän työskentelee Nurmeksessa terveyskeskuslääkärinä. Käy hän […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pitsihuntuun-kuiskattu/
-
Kätilön päivä: Tutustu kätilön päivään ja opi, miten he tukevat synnyttäjiä ja huolehtivat perheiden hyvinvoinnista. https://osastoa.com/katilon-paiva-elaman-alun-asiantuntijana/ #Äitiys #Lastenhoito #Synnytys #Vauva
-
Olga Palo: Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa
Otava, 2025Äitiys, taiteilijuus ja näiden kahden keskenään ristiriitaisen asian sovittaminen yhteen. Vapaudenkaipuinen äiti matkustaa lapsensa kanssa maata pitkin Berliiniin ja pohdiskelee suhdettaan vanhemmuuteen, äidiksi tulemiseen, lapsiin ja muihin ihmisiin.
Tämä esseemäinen pohdiskeluteos kytkeytyy aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja luotaa äitiyden kipupisteitä henkilökohtaisella, itseään säästelemättömällä otteella.
Äitiyden kanssa tuskailevat saavat tästä varmasti vertaistukea, ja äitiyden ja taiteilijuuden suhteesta kiinnostuneet lisää ainesta pohdiskeluilleen.
-
No niin, tässä sitä taas ollaan, on kevät, istun kasvihuoneessa lukemassa kirjaa, maa tuoksuu, mustarastas laulaa. Kasvihuoneen edessä istuu seuranani jänis nimeltä Tupsu syöden ruohoa, aivan kuten viime kesänäkin.
On tyyntä, ilma on vihreää ja odottavaa, aivan samanlaista kuin tasan 13 vuotta sitten. Seuraavana päivänä minusta tuli äiti ja kaikki puhkesi kukkaan.
-
Diiva sohvallani
Pauliina Vanhatalo on kirjoittanut romaanien lisäksi joukon omaelämäkerrallisia teoksia. Diiva sohvallani kuuluu samaan jatkumoon. Kustantamon puolelta tämä on luokiteltu muistelmiksi, mutta ainakin Tampereella kirjastossa on päädytty luokittelemaan Diiva sohvallani romaaniksi. Kirjaan mahtuukin kelpo annos fiktiivistä ainesta: en epäile hetkeäkään, etteikö Vanhatalon kotiin oltaisi hankittu flyygeliä, mutta Maria Callas tuskin saapui todellisuudessa flyygelin […] -
Mun 2. lapsi tuli just hiljattain täysi-ikään ja lähti yöelämään ja mua jännittää. Ei jännittänyt poikalapsen kohdalla yhtä paljon, toki silloinkin mutta eri tavalla ja eri syistä #vanhemmuus #äitiys #lapset #nuoruus
-
Mun 2. lapsi tuli just hiljattain täysi-ikään ja lähti yöelämään ja mua jännittää. Ei jännittänyt poikalapsen kohdalla yhtä paljon, toki silloinkin mutta eri tavalla ja eri syistä #vanhemmuus #äitiys #lapset #nuoruus
-
Yksi mun lapsista syntyi äitienpäivänä. Sain häneltä tällaisen 😄🥰❤️😍 #äitienpäivä #lapset #äitiys
-
Yksi mun lapsista syntyi äitienpäivänä. Sain häneltä tällaisen 😄🥰❤️😍 #äitienpäivä #lapset #äitiys
-
Niin, asia riippuu täysin siitä, onko kyseessä oma lapsi vai toisen 😄 #vanhemmuus #äitiys
-
Nyt pitäisi olla Oulussa #ktpäivät2022 keskusteluissa ja kohtaamisissa mukana, oma esityskin Hohto-hankkeen symposiumissa olis jo pidetty ja kohta olisi iltaan valmistautumista. Mutta enpä ole, vaan hoitelen kotona vatsatautipotilasta kuntoon ja odottelen seuraavaa sairastuvan. #MinäTutkin #Äitiys #Harmitus #HuonoTsägä
-
Äidiksi koronan aikaan
Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta. -
Jizo-patsaat syntymättömien lasten muistolle
Japanissa vierailija saattaa osua syntymättömien lasten hautausmaalle. Nämä muistolehdot tunnistaa pienistä, lapsenomaisista jizo-kivipatsaista, joita ne ovat pullollaan. Patsaiden pyöreissä päissä on usein pikkuisia virkattuja myssyjä, ja niiden jaloissa voi lojua pehmoleluja.https://antroblogi.fi/2020/05/mizuko-kuyo-jizo-patsaat-ja-syntymattomat-lapset/
-
Äitiys ja muuttuvat alkoholinormit Suomessa
Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin. -
Al-Holissa tiivistyy vastavuoroisuuden kriisi
Suomen lain mukaan ulkomailla “hädänalaisessa asemassa” olevaa Suomen kansalaista on avustettava kotiuttamisessa. Kysymys al-Holin leirin suomalaisten naisten ja lasten oikeudesta palata Suomeen ja siitä, tuleeko viranomaisten auttaa heitä, loukkaa joidenkin kansalaisten oikeustajua ja tuntuu moraaliselta ongelmalta. Ristiriitaa voi selittää moraalin ytimessä olevan vastavuoroisuuden, humanitaaristen valta-asetelmien ja perhesuhteiden kautta.https://antroblogi.fi/2019/12/al-hol-ja-vastavuoroisuuden-kriisi/
-
Kapinallisen kansalaisuuden karavaanit
Kaikki syntyvät tasa-arvoisina, mikäli liberaalin demokratian tarinaan on uskominen. Todellisuudessa näin ei ole, vaan kansalaisuus perustuu osan ihmisistä ulossulkemiseen. Voiko ihmisten liike olla kapina poissulkevaa kansalaisuutta vastaan?https://antroblogi.fi/2019/10/kapinallisen-kansalaisuuden-karavaanit/
-
Istukkarituaalit maailmalla
Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä. -
Tiedolla tehdyt sukulaiset ja tuonpuoleiset geenit
Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa. -
Pottatreeni Norsunluurannikolla
Jokaisen lapsen elämässä tulee vastaan aika, jolloin on opittava vessatavoille. Meillä tämä tarkoittaa vaipoista potalle siirtymistä. Eri puolilla maailmaa tämäkin rituaalinen elämänvaihe järjestyy monin eri tavoin. Afrikan Norsunluurannikolla elävän beng-kansan lasten “pottatreeni” aloitetaan mahdollisimman varhain, vain muutaman päivän ikäisenä, antamalla vauvalle suolen tyhjentävä peräruiske kahdesti päivässä.https://antroblogi.fi/2018/04/pottatreeni-norsunluurannikolla/
-
Heittoja: Äitiyspakkauksesta puuttuvat käyttöohjeet
Äitiyspakkaus puhututtaa säännöllisesti. Viime aikoina mediassa on keskusteltu mm. pakkausmateriaalien kemikaaleista ja pakkauksen mahdollisesta uudelleen nimeämisestä. Myös laatikon sisältö ja vaatteiden kuosit mietityttävät usein niin Kelaa kuin kansalaisiakin. Antropologin näkökulmasta katsottuna äitiyspakkauksessa on yksi iso puute, jonka merkitystä etenkin ensikertalaisten vanhempien hyvinvoinnin kannalta ei Suomessa laajemmin tiedosteta. Pakkauksesta nimittäin puuttuvat […]https://antroblogi.fi/2018/03/aitiyspakkaus-ja-puuttuvat-kayttoohjeet/
-
Uskontotieteilijästä kotikätilöksi
Lapsen syntymässä on aina kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä hetkestä, sillä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan. Oli kyseessä suurperheen äiti tai vapaaehtoisesti lapseton, vaikuttaa lasten saaminen meidän kaikkien elämään joko suoraan tai välillisesti. Samalla synnytys itsessään on nykyisin pitkälle medikalisoitu tapahtuma, joka sijoittuu pääasiassa sairaalan seinien sisälle piiloon katseilta. Ulkopuolisella on siihen hyvin vähän kosketuspintaa ennen omakohtaista kokemusta. Lähdimme ottamaan selvää, miltä lastensaanti ja suomalainen synnytyskulttuuri näyttäytyvät ammattilaisen silmin. Elämän ensihetkistä kertomassa kätilö, doula ja antropologi Johanna Sarlio-Nieminen. -
Biologisen kellon kulttuurinen tahti
Tekijät
- Juontaja: Sanna Rauhala
- Teksti: Emmi Huhtaniemi
- Kuvaus, ohjaus, leikkaus: Olli-Matti Rantanen
- Jälkituotanto: Gennady Kurushin
Lukemista
Katso myös
-
Isyyden kulttuurinen hullunkurisuus
Perjantaina 6.10. saa ensi-iltansa kotimainen elokuva Yösyöttö. Se kertoo miehestä, joka jää kaksin vastasyntyneen kanssa ja joutuu opettelemaan elämää lapsen ehdoilla. Elokuva on lajityypiltään komedia - mitä muutakaan se voisi olla? Vaikka suomalaisessa vanhemmuuskulttuurissa isän rooli on vahvistumassa, on eräs mielikuva miesten vanhemmuudesta edelleen voimissaan: mies ja vauva on toivoton ja hullunkurinen yhdistelmä. Juuri tälle tematiikalle Yösyöttö naureskelee.https://antroblogi.fi/2017/10/isyyden-kulttuurinen-hullunkurisuus/
-
Jälleen ”kehitysmaan” tyttöjä pelastamassa
Isomahainen, tummaihoinen tyttö selaimeni mainospalstalla tuijottaa kaukaisuuteen. ”12-vuotiaan äitiysvaatteet by Paola Suhonen", sanoo mainoksen teksti. Kyseessä on Planin kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi. Kampanjavideo kertoo, että seitsemän miljoonaa lasta kehitysmaissa tulee vuosittain äidiksi. Tilastotietojen miljoonat lapsiäidit konkretisoidaan kuvaamalla nuoria ruskeita tyttöjä vauvojen kanssa. Kehitysmaakonteksti tuodaan esiin rodullistamisella. Tyttöjen ihonväri pyrkii kertomaan, että kyseessä on kehitysmaa, jossa lapset tulevat raskaaksi. Kuten useissa kehitysyhteistyömainoksissa, ihonväri on riittävä viesti. -
Miesäidit ja muut monenlaiset äidit
Nopeasti ajatellen voisi luulla, että “äiti” on itsestäänselvä ja biologiaan pohjaava rooli: äiti on se, joka synnyttää lapsen. Mutta hetkinen - adoptioäiti on niin ikään äiti. Niin on myös naisparista se, joka ei kanna ja synnytä yhteistä lasta. Erilaisia äidin määritelmiä löytyykin maailmalta suuri kirjo. -
Teemaviikko: Vanhemmuus
Syyskuun ensimmäisellä viikolla syvennytään vanhemmuuteen antropologian silmin. Tältä sivulta löydät kaikki vanhemmuutta käsittelevät artikkelimme koottuna yhteen paikkaan. Nostamme teemaviikolla joka päivä yhden artikkelin tarkempaan esittelyyn sosiaalisessa mediassa ja etusivulla - mutta voit myös ahmia kaiken kerralla! Viikon aikana julkaistaan kaksi uutta Kulttuurishokkia ja yksi uusi artikkeli. Synnytys ja vauva-aika Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit tarkastelee […] -
Et todennäköisesti pilaa lastasi
Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.https://antroblogi.fi/2017/05/et-todennakoisesti-pilaa-lastasi/
-
Vauva itkee – mitä äiti tekee?
Meneekö hyvä äiti itkevän vauvan luo heti? Vai myöhemmin? Vai aiemmin? Käsitykset hyvästä äitiydestä voivat vaihdella pienenkin ryhmän sisällä, mutta niistä löytyy myös kulttuurisia linjoja. -
Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit
Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla. -
Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana
Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa? -
Abortti ja kapinallinen alapääni
Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.https://antroblogi.fi/2017/04/abortti-ja-kapinallinen-alapaani/
-
Syntynyt lapsettomaksi
Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä 'suuntautumisena'? -
Onko biologista kelloa olemassa?
Naisen hedelmällinen aika on rajallinen. Biologinen kello alkaa raksuttaa viimeistään 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Vaan entä jos koneiston ääntä ei kuulukaan?https://antroblogi.fi/2016/10/onko-biologista-kelloa-olemassa/
-
Miehen nänni ei ole turha
Keski-Afrikan Aka-pygmikansan parissa miehen nänni ei ole turhake, vaan lähes yhtä käytännöllinen väline kuin naisen vastaava.